Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Elämme hyvin poikkeuksellisia aikoja. Maailmantalous on syvimmässä kriisissään vuosikymmeniin. Voidaan sanoa, että liikumme karikkoisilla vesillä, alueilla, joilla vanhat kartat eivät enää pidä paikkaansa. Vuosi sitten vastaavassa keskustelussa totesin, että hyvästä talouskehityksestä huolimatta hallituksen on varauduttava talouspolitiikassaan myös huonompiin vaihtoehtoihin. Emme varmastikaan kyenneet arvioimaan, kuinka syvälle menemme. Lisäksi korostin, että hyvin hoidetun talous- ja työllisyyspolitiikan ansiosta hallituksella on kyky ja valmius toimia.

Riskit ovat nyt tulleet todeksi. Vuoden 2007 elokuussa alkanut kansainvälinen finanssikriisi on johtanut globaaliin taantumaan, jonka syvyyttä ja kestoa kukaan ei pysty vielä luotettavasti ennustamaan. Tilanne on muuttunut dramaattisesti sitten viime kesän. Jo tuolloin oli näköpiirissä, että kasvu meille tärkeissä maissa hidastuu ja että tämä tulee hidastamaan talouden kasvua myös meillä.

Maailmanlaajuisen rahoituskriisin taustalla on luotonannon suuri lisäys varsinkin Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla ja myös useassa muussa maassa. Erityisen ongelmallisiksi osoittautuivat korkean riskin yhdysvaltalaiset asuntoluotot, joita paketoitiin ja myytiin eteenpäin, ilman että niitä ostaneet tiesivät tarkkaan, mitä ostivat. Tämä johti lopulta siihen, että rahoitusmarkkinoilla luottamus katosi, kun kukaan ei oikein tiennyt, kenen kannettavaksi nämä sittemmin lähes arvottomiksi osoittautuneet jättimäiset luotot lopulta tulevat.

Kriisin aallot iskevät eri aikaan eri kohtaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Hallituksen toimintalinja on löytää ratkaisuja etukäteen kriisin eri vaiheissa tuleviin ongelmiin. Kriisi alkoi rahoitusmarkkinoilta. Se vaikeuttaa yritysten ja kotitalouksien rahoituksen saantia. Nyt kriisin siirryttyä reaalitalouden puolelle vaikeuksissa ovat erityisesti vientiyritykset, kun vienti ei vedä. Yritykset joutuvat lomauttamaan ja irtisanomaan henkilökuntaansa, kun kysyntää ei ole riittävästi. Kuntatalouteen taantuma vaikuttaa myöhemmässä vaiheessa, kun kuntien verotulot alkavat heiketä.

Hallitus on sitoutunut huolehtimaan myös heikoimmista ja ehkäisemään syrjäytymistä. Tästä sitoutumisesta kertovat toteutetut perusturvan parannukset. Haluamme viedä Suomen mahdollisimman ehyenä läpi taantuman. Tämä edellyttää nyt myös sitä, että työttömiksi joutuvien ja jo joutuneiden työttömyysjaksot eivät pitkity ja pitkittyessään johda ennen pitkää köyhyysloukkuihin.

Viime syksynä koko rahoitusjärjestelmän toiminta lähes halvaantui. Talouden sydän oli pysähtymässä, ja tarvittiin aivan poikkeuksellisia toimia maailman keskuspankeilta ja hallituksilta rahoitusmarkkinoiden täydellisen romahduksen estämiseksi. Tässä tilanteessa Euroopan unioni näytti johtajuutta, jota siltä niin usein on kaivattu. Suomi oli näinä kriittisinä lokakuun päivinä erittäin aktiivisesti vaikuttamassa EU:n piirissä. Väittäisin, että panoksellamme oli tavanomaista selvästi enemmän vaikutusta asioiden kulkuun EU:ssa.

Rahoitusmarkkinoiden tilanne on hiljakseen alkanut parantua, vaikka normaaleista oloista ei voidakaan vielä puhua. Valitettavasti tämä hidas myönteinen kehitys ei ole riittänyt taantuman välttämiseen. Tuotanto ja työllisyys ovat kääntyneet selvään laskuun kautta kehittyneen maailman. Nopeimmin kasvaneiden kehittyvien maidenkin tuotannon kasvu on merkittävästi hidastunut. Teollisuudesta tulemme saamaan toinen toistaan huonompia uutisia. Näin rahoitusmarkkinoiden kriisi siirtyi reaalitalouden puolelle.

Suomen talouden lähtökohta kansainvälisen talouden taantumaan on kuitenkin hyvä. Yritystemme taseet ovat vahvat. Talouskriisin seurauksena omistusten arvot ovat romahtaneet kansainvälisesti. Kansallisesti merkittäviä omistuksia saattaa tulla nopeasti ja yllättäenkin myyntiin. Valtion omistajapolitiikkaa on kehitetty keskittämällä valtion pörssissä olevat vähemmistöomistukset Solidium-yhtiöön. Yhtiö hoitaa valtion omistuksia aktiivisesti ja osaavasti. Solidium voi myös hallitusti ostaa yksin tai yhdessä muiden kotimaisten omistajien kanssa kansallisesti merkittäviä omistuksia. Se on myös käytettävissä oleva väline varsinkin poikkeuksellisissa tilanteissa.

Kotitaloutemme eivät ole läheskään niin velkaantuneet kuin monissa muissa maissa. Valtiontaloudessamme on ollut tuntuva ylijäämä vuosien ajan. Vastuullisen politiikan ansiosta valtionvelan bruttokansantuoteosuus on laskenut noin 30 prosenttiin eli alhaisimpien joukkoon EU-alueella. Osaamisemme on korkealla tasolla, ja olemme monilla tuotannonaloilla varsin kilpailukykyisiä. Tästä huolimatta taantuma iskee meihinkin, kun tilauksia ei maailmalta tule.

Useiden hyvien vuosien jälkeen meillä on nyt vaikeat ajat edessä. Mutta kansakuntana olemme aina selvinneet paljon vaikeammistakin tilanteista. Uhka talouteemme tulee nyt ulkoa. Vaikutusvaltamme on siihen rajallinen. Meillä on kuitenkin omia vaikuttamiskeinoja, ja ne pitää käyttää viisaasti.

Avoimena taloutena olemme hyötyneet paljon maailmantalouden ja maailmankaupan kasvusta. Tilanteen käännyttyä toiseksi olemme vientiriippuvaisena maana tältä osin haavoittuvampia kuin monet muut maat, koska olemme erikoistuneet investointitavaroiden tuotantoon. Investoinnit supistuvat, jopa romahtavat, maailmalla yleensä taantumassa voimakkaimmin.

Kokonaistuotantomme supistuu tänä vuonna tuntuvasti, työllisten määrä vähenee sekä lomautettujen ja työttömien määrä kasvaa. Valtiontalous ajautuu selvästi alijäämäiseksi. Lisäbudjetin arvio tammikuun lopulta tämän vuoden lisävelasta on 8 miljardia euroa. Se käytetään yhteiskunnan toimintojen ylläpitämiseen. Emme myöskään osaa sanoa varmasti, milloin pääsemme uudestaan kasvun alkuun. Nämä ovat tosiasioita, jotka pitää tunnustaa.

Omin voimin me suomalaiset emme pysty estämään taantumaa, johon maailmantalouden myrskyt meidät ovat vieneet, mutta pystymme omin voimin vaikuttamaan kriisin syvyyteen, kestoon ja siihen, millaiseen kasvuun ja työllisyyskehitykseen pääsemme, kun maailmantalouden kehitys kääntyy suotuisammaksi. Pystymme vaikuttamaan esimerkiksi siihen, millaisia palkkaratkaisuja Suomessa tehdään. Muissa maissa ei tehdä niitä päätöksiä puolestamme. Samoin pystymme vaikuttamaan siihen, ettei taantuman taakka jää yhteiskunnan heikoimpien kannettavaksi. Yhteisvastuun merkitys korostuu vaikeina aikoina. Hallitus on aktiivinen kaikilla näillä rintamilla.

Arvoisa puhemies! Hallituksen suhdannepolitiikka koostuu kolmesta osasta.

Ensinnäkin tuemme kotimaista kysyntää laaja-alaisesti: keventämällä ansiotulojen verotusta ja ruuan verotusta; lisäämällä ja aientamalla julkisia uudis- ja korjausinvestointeja liikenneverkkoon ja rakennuskantaan perustienpidosta homekouluihin; tukemalla yksityistä korjausrakentamista usein eri tavoin. Lomautettujen ja työttömiksi joutuneiden kouluttamiseen lisätään tuntuvasti voimavaroja. Jo päätettyjen elvytystoimien mittakaava on suhteessa kansantuotteeseen Euroopan kärkeä. Tällä viikolla eduskunnan käsittelyssä oleva vuoden ensimmäinen lisätalousarvio on jo neljäs hallituksen elvytyspaketti.

Toiseksi varmistamme pankkisektorimme toimintakyvyn tarjoamalla pankeille Euroopan muiden maiden tavoin takauksia varainhankinnalle ja myös pääomasijoituksia. Lisäksi uudistamme valtion vakuusrahastolain. Toiveeni on että pankit olisivat tässä hankalassa tilanteessa asiakkaiden vaikeuksien edessä pitkämielisiä ja ottaisivat käyttöönsä valtion toimet, jotta pystymme turvaamaan yritysten ja kotitalouksien tarvitseman lainoituksen.

Kolmanneksi olemme laajentaneet radikaalisti valtion suoraa rahoitusta ja takauksia suoraan yrityksille niin, ettei elinkelpoisten yritysten toiminta keskeydy käyttöpääoman puutteeseen.

Kaikkien näiden toimien tarkoituksena on pitää työllisyys mahdollisimman korkealla tasolla ja työttömyys mahdollisimman lyhytaikaisena. Se on yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin kannalta kestävin linja. Hallitus on suomalaisen työn, palkansaajan ja yrittäjän puolella.

Kuntatalous kohtaa taantuman kovimmillaan vasta myöhemmässä vaiheessa. Hallitus arvioi kehysriihessä kuntatalouden tulevaa kehitystä ja mahdollisia keinoja kuntatalouden vahvistamiseksi. Lisätalousarvion yhteydessä päätetty kelamaksun poisto vahvistaa vuositasolla kuntataloutta 248 miljoonalla eurolla.

Kuntapäättäjien ja myös valtion kannalta on tärkeää myös saada näkymä tätä kunnallisvaalikautta koskevasta pitkäaikaisesta ja maltillisesta palkkaratkaisusta. Se helpottaisi kuntien talouden kestävää suunnittelua ja hoitamista. Hallitus toivoo, että kunnat neuvottelisivat hyvissä ajoin tänä vuonna jatkon nykysopimuksille ja että tieto tuloksista olisi hallituksen käytettävissä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Se on olennainen tieto arvioitaessa niitä toimia, joita kuntakenttä tarvitsee avukseen.

Mutta hallitus ei tyydy vain suhdannepolitiikkaan. Meidän on toimittava siten, että olisimme mahdollisimman hyvässä iskussa, kun kansainvälinen talous piristyy. Parin viikon kuluttua pidettävässä hallituksen puolivälin tarkastelussa keskeisenä teemana on se, miten voimme kestävästi palata nopean kasvun ja nousevan työllisyysasteen kehitysuralle. Talouden näivettymisen estävä kehitysura on välttämätön, jos aiomme selvitä kunnialla väestön ikääntymisen tuomasta haasteesta. Voimme joko valita itseään toteuttavan näivettymisen kierteen tai tehdä asialle jotain.

Hallitus on jo tehnyt päätöksiä tutkimuksen ja kehitystyön voimavarojen kasvattamisesta sekä panostuksista ilmasto- ja energiateknologiaan. Yritysten kilpailukyvyn ja palveluiden saatavuuden parantamiseksi vauhditamme tietoyhteiskuntakehitystä muun muassa parantamalla laajakaistayhteyksiä. Uudistamme yliopistolainsäädäntöä tavoitteenamme vahvistaa osaamistamme ja luoda edellytyksiä tuottavuuden kestävälle kasvulle.

Vain korkea työllisyysaste ja hyvä tuottavuuden kehitys sekä julkisissa palveluissa että yksityisellä sektorilla takaavat, että kykenemme huolehtimaan eläkkeistä ja julkisten hyvinvointipalveluiden riittävästä tasosta ja saatavuudesta. Tehtävä ei ole mahdoton, mutta haastava se on monella tavalla.

Kuten sanoin, hallituksen tärkeä lähtökohta on, ettei taantuma saa johtaa yhteiskunnan heikoimpien aseman heikkenemiseen. Pohjan tälle luovat hallituksen jo tekemät päätökset perusturvan kehittämisestä sekä peruspalveluiden rahoituksen tuntuvasta lisäämisestä. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeiset linjat lyödään kiinni lähiaikoina, ja eduskunta saa ensimmäisiä lakiesityksiä käsiteltäväkseen jo tänä vuonna. Uudistustyössä korostuvat meille kaikille tärkeät sanat: työ ja turva. Sosiaaliturvaa uudistamme kannustamalla ihmisiä työntekoon ja parantamalla pitkäjänteisellä tavalla jälkeenjäänyttä perusturvaa, kuten pienimpiä eläkkeitä.

Arvoisa puhemies! Maailmanlaajuinen talouskriisi voi heikentää maailmalla kiinnostusta ilmastopolitiikan edistämiseen ja kansainvälisesti sitoviin päästötavoitteisiin. Hallitus pitää kuitenkin välttämättömänä, että ilmastopoliittiset toimet etenevät tavoitteiden mukaisesti. Suomi on sitoutunut yhdessä muiden EU:n jäsenmaiden kanssa ajamaan Kööpenhaminan ilmastokokouksessa maailmanlaajuisia päästövähennystavoitteita. Ilmastonmuutoksen torjuminen on yhteinen vastuumme tulevia sukupolvia kohtaan. Hallitus linjaa tänä vuonna tulevaisuusselonteossa myös pitkän aikavälin energia- ja ilmastopolitiikkaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Maailmantalouden kriisi heijastui myös huomenna esiteltävään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Selonteko rakentuu laajan turvallisuuden käsitteelle. Hallitus ottaa myös huomioon sen, että sotilaallisen voiman käyttö poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi on edelleen mahdollista. Tämä heijastuu myös arvioon Suomen turvallisuusympäristöstä. Turvallisuuspolitiikassa hallituksen linja on selkeä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjan jatkuvuus vahvistettiin uudessa selonteossa. Laajan turvallisuuden ala korostuu entistä enemmän selonteossa. Pidämme huolta turvallisuutemme takeena olevien järjestelyjen voimavaroista ja toimintakyvystä.

Hallitus antaa selonteon myös Suomen EU-politiikasta kevään aikana. Siinä todetaan maamme EU-politiikan peruslinjaukset, toimintatapa, sisällölliset painopisteet ja vaikuttamisstrategiamme. Tällaista kokonaisvaltaista selontekoa ei unioniin liittymisemme jälkeen ole tehty.

Valmistelemme myös Itämeri-selontekoa. Selonteossa keskitytään erityisesti meriympäristön suojeluun ja merenkulun turvallisuuden parantamiseen.

Arvoisa puhemies! Eduskunnalle on toimitettu luettelo hallituksen esityksistä ja selonteoista, jotka on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella. Tässä yhteydessä en käy sitä hallinnonaloittain tarkemmin läpi. Voi kuitenkin sanoa, että alkanut vuosi jatkuu työntäyteisenä ja hallitus toivoo eduskunnalta hyvää yhteistyötä näinä poikkeuksellisen kriittisinä aikoina.

Pääministeri Vanhasen esittämä ilmoitus on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

Det är en exceptionell tid vi lever i. Världsekonomin befinner sig i sin djupaste kris på årtionden. Vi rör oss på grundfyllda vatten, på områden där gamla kartor inte längre gäller. I samma debatt för ett år sedan konstaterade jag att regeringen trots en god ekonomisk utveckling också måste förbereda sig på sämre alternativ inom den ekonomiska politiken. Då kunde vi inte säkert bedöma hur djup svackan blir. Jag framhöll också att regeringen, tack vare att den har skött den ekonomiska politiken och sysselsättningspolitiken väl, har kompetens och beredskap att reagera. Riskerna har nu blivit verklighet.

Den internationella finanskrisen, som fick sin början i augusti 2007, har lett till en global recession vars djup och längd ingen ännu kan ge några tillförlitliga prognoser om. Situationen har förändrats dramatiskt sedan i somras. Redan då fanns det tecken på att tillväxten skulle avta i länder som är viktiga för oss, och att detta också skulle hämma den ekonomiska tillväxten hos oss.

Bakgrunden till den globala finanskrisen finns i den kraftigt ökade kreditgivningen i synnerhet på bostadsmarknaden i USA, och också i flera andra länder. Speciellt de amerikanska bostadskrediter som beviljats med hög risk visade sig vara problematiska, för dessa paketerades och såldes vidare utan att köparna visste vad de egentligen köpte. Detta ledde slutligen till förlorat förtroende på finansieringsmarknaden i och med att ingen riktigt visste vem som skulle bli tvungen att ta på sig dessa enorma krediter, som på senare tid visat sig vara nästan värdelösa.

De vågor som krisen orsakar väller in på olika håll i det finländska samhället vid olika tidpunkter. Regeringens handlingslinje är att på förhand hitta lösningar på de problem som uppkommer i krisens olika skeden. Krisen fick sin början på finansmarknaden. Den gör det svårare för företag och hushåll att få finansiering. När krisen nu har spridit sig till realekonomin är speciellt exportföretagen i knipa, eftersom exporten har avmattats. Företagen blir tvungna att permittera och säga upp personal då det inte finns tillräcklig efterfrågan. Kommunalekonomin påverkas av recessionen i ett senare skede, när kommunernas skatteintäkter börjar minska.

Regeringen har förbundit sig att också ta hand om de svagare och att förhindra utslagning. Om detta engagemang vittnar förbättringarna i grundtryggheten. Vi vill leda Finland genom recessionen så oskadat som möjligt. Detta förutsätter nu också att arbetslöshetsperioderna i fråga om både dem som nu blir arbetslösa och dem som redan är arbetslösa inte förlängs och att de, om de blir längre, i slutändan inte leder till fattigdomsfällor.

I höstas så gott som förlamades hela finansieringssystemet. Hjärtat i ekonomin höll på att stanna. Centralbankerna och regeringarna världen över blev tvungna att vidta alldeles exceptionella åtgärder för att förhindra en total kollaps på finansmarknaden. I det läge som då rådde visade Europeiska unionen prov på det ledarskap som så ofta har efterlysts. Finland var under dessa kritiska dagar i oktober synnerligen aktivt med och påverkade i EU. Jag vill påstå att vår insats hade en klart större inverkan än vanligt på händelseförloppet inom EU.

Läget på finansmarknaden har sakteliga börjat förbättras, även om man ännu inte kan tala om normala förhållanden. Tyvärr har denna försiktigt positiva utveckling inte räckt till för att undvika en recession. Produktionen och sysselsättningen har gått klart ned på alla håll i den utvecklade världen. Produktionsökningen har också avtagit betydligt i de tillväxtländer som har växt snabbast. Vi kommer att få ta del av allt sämre nyheter från industrin. På detta sätt spred sig krisen till realekonomin.

Finlands ekonomi har ett bra utgångsläge inför recessionen i den internationella ekonomin. Våra företag har starka balansräkningar. Till följd av den ekonomiska krisen har värdet på egendom sjunkit dramatiskt internationellt. Nationellt betydande egendom kan snabbt och plötsligt komma till försäljning. Statens ägarpolitik har utvecklats genom att statens minoritetsinnehav har koncentrerats till Solidium-bolaget. Bolaget sköter statens egendom aktivt och skickligt. Solidium kan också på ett kontrollerat sätt ensamt eller tillsammans med andra inhemska ägare förvärva nationellt betydande egendom. Bolaget är även ett instrument som står till förfogande, särskilt i exceptionella situationer.

Våra hushåll är inte på långt när så skuldsatta som i många andra länder. Våra statsfinanser har under flera år uppvisat ett kännbart överskott. Tack vare en ansvarsfull politik har statsskuldens andel av bruttonationalprodukten minskat till cirka 30 procent, vilket innebär att den hör till de lägsta på EU-området. Vi har kunnande på hög nivå, och i många produktionsbranscher är vi synnerligen konkurrenskraftiga. Trots detta drabbar recessionen också oss i och med att orderingången från utlandet uteblir.

Efter flera goda år har vi nu svårare tider framför oss. Men vi har alltid klarat oss som nation — även i mycket svårare situationer. Hotet mot vår ekonomi kommer nu utifrån. Vi har begränsad makt att påverka det. Men vi har trots allt egna metoder för påverkan, och de bör användas klokt.

I egenskap av en öppen ekonomi har vi dragit stor nytta av tillväxten i världsekonomin och världshandeln. När situationen vänt är vi till denna del mer sårbara än många andra länder, eftersom vi är specialiserade på att producera investeringsvaror. I en recession är det i allmänhet investeringarna som avtar kraftigast, eller till och med rasar helt och hållet.

Den totala produktionen kringskärs detta år betydligt. Antalet sysselsatta minskar medan antalet permitterade och arbetslösa ökar. Statsfinanserna kommer att uppvisa ett klart underskott. Tilläggsbudgetens uppskattning av årets ökade skuldbörda ligger på 8 miljarder euro som används till att upprätthålla samhällsfunktionerna.

Vi kan inte heller med säkerhet säga när vi nästa gång får uppleva tillväxt. Detta är fakta som vi måste erkänna. Vi finländare kan inte på egen hand stoppa den recession som turbulensen i världsekonomin har dragit oss in i. Vi kan däremot med egen kraft påverka krisens djup och längd och också vilken tillväxt och sysselsättningsutveckling vi kan uppnå när utvecklingen inom världsekonomin blir gynnsammare. Vi kan t.ex. påverka hurdana löneuppgörelser vi går in för i Finland. Andra länder kommer inte att fatta dessa beslut för oss. Vi kan också bidra till att den börda som recessionen medför inte läggs på de svagaste i samhället. Det gemensamma ansvaret får en allt större betydelse i svåra tider. Regeringen är aktiv på alla dessa fronter.

Regeringens konjunturpolitik består av tre delar. För det första stöder vi den inhemska efterfrågan på ett övergripande sätt: genom att lindra beskattningen av förvärvsinkomster och beskattningen av mat, genom att öka och tidigarelägga offentliga nyinvesteringar och reparationsinvesteringar i trafiknätet och byggnadsbeståndet, gällande allt från basväghållning till mögelskolor, och genom att stödja privat ombyggnad på flera olika sätt. Det sätts in betydande resurser för utbildning av dem som blivit permitterade och arbetslösa. De stimulansåtgärder som det redan har fattats beslut om är i relation till bruttonationalprodukten bland de mest omfattande i Europa. Den första tilläggsbudgeten, som behandlas av riksdagen den här veckan, är redan regeringens fjärde stimulanspaket.

För det andra säkerställer vi vår banksektors funktionsförmåga genom att i likhet med andra europeiska länder erbjuda bankerna garantier för finansiering och även kapitalinvesteringar. Vi kommer dessutom att revidera lagen om statens säkerhetsfond. Min förhoppning är att bankerna i denna svåra situation är tålmodiga inför kundernas svårigheter och tar i bruk de statliga åtgärderna så att vi kan säkra den lånefinansiering som företag och hushåll behöver.

För det tredje har vi på ett radikalt sätt breddat statens direkta finansiering och garantier till företagen, så att de livsdugliga företagens verksamhet inte stannar av på grund av brist på rörelsekapital.

Syftet med alla dessa åtgärder är att hålla sysselsättningen på så hög nivå som möjligt och se till att arbetslösheten blir så kortvarig som möjligt. Det är den mest hållbara linjen för enskildas och familjers välfärd. Regeringen stöder finskt arbete och finska löntagare och företagare.

Kommunalekonomin kommer att drabbas hårdare av recessionen först i ett senare skede. Regeringen tog i ramförhandlingarna upp kommunalekonomins framtida utveckling och möjliga medel för att stärka kommunernas ekonomi. Det beslut om att slopa FPA-avgiften som togs i samband med tilläggsbudgeten stärker kommunalekonomin med 248 miljoner euro på årsnivå.

För de kommunala beslutsfattarna är det viktigt att också få utsikter om en långvarig och moderat löneuppgörelse för denna kommunalvalsperiod. Det skulle underlätta en hållbar planering och skötsel av kommunernas ekonomi.

Regeringen önskar att kommunerna i god tid detta år förhandlar om en fortsättning på den nuvarande uppgörelsen och att regeringen underrättas om resultaten i ett så tidigt skede som möjligt. Denna information är synnerligen viktig när det gäller att bedöma vilka hjälpåtgärder kommunerna ute på fältet behöver.

Men regeringen nöjer sig inte enbart med konjunkturpolitik. Vi måste handla så att vi är så väl trimmade som möjligt när världsekonomin repar sig. Ett centralt tema för regeringens halvtidsöversyn som hålls om ett par veckor är hur vi på ett hållbart sätt kan återgå till en utveckling som innebär snabb tillväxt och en stigande sysselsättningsgrad.

Det är av största vikt att hitta en utveckling som hindrar ekonomin från att förtvinas, om vi med hedern i behåll vill klara av den utmaning som en åldrande befolkning medför. Vi kan antingen välja ett självuppfyllande avtynande eller besluta att göra något åt saken.

Regeringen har redan fattat beslut om att öka resurserna inom forskning och utveckling och att satsa på klimat- och energiteknologi. För att förbättra företagens konkurrenskraft och tillgången till tjänster påskyndar vi informationssamhällets utveckling bl.a. genom att förbättra bredbandsförbindelserna. Vi reviderar universitetslagstiftningen med målet att stärka vårt kunnande och skapa förutsättningar för en hållbar produktivitetsökning.

Endast en hög sysselsättningsgrad och god produktivitetsutveckling inom den offentliga servicen och på den privata sektorn borgar för att vi kan trygga pensionerna och en tillräcklig nivå på och tillgång till välfärdstjänster. Detta är inte en omöjlig uppgift, men den är utmanande på många sätt.

Som jag nämnde är en av regeringens viktiga principer att recessionen inte får leda till att ställningen för de svagaste i samhället ytterligare försvagas. För att underbygga denna princip har regeringen redan fattat beslut om att utveckla grundtryggheten och att kännbart öka finansieringen av basservicen.

De centrala riktlinjerna för den genomgripande reformen av den sociala tryggheten slås fast inom kort, och de första lagförslagen överlämnas till riksdagen redan i år. Under arbetet med reformen framhävs ord som är viktiga för oss alla: arbete och trygghet.

Vi omformar den sociala tryggheten genom att uppmuntra människor att arbeta och genom att långsiktigt förbättra de områden inom grundtryggheten som släpar efter i utvecklingen, t.ex. de lägsta pensionerna.

Den globala ekonomiska krisen kan ute i världen försvaga intresset för att främja klimatpolitiken och för de internationellt bindande utsläppsmålen. Regeringen anser dock att det är ytterst viktigt att de klimatpolitiska åtgärderna fortgår i enlighet med målen. Finland har tillsammans med de övriga EU-länderna förbundit sig att vid klimatkonferensen i Köpenhamn föra fram globala mål i fråga om utsläppsminskningen. När det gäller att bekämpa klimatförändringen har vi ett gemensamt ansvar för kommande generationer. I sin framtidsredogörelse drar regeringen i år upp riktlinjer för en långsiktig energi- och klimatpolitik och en anpassning till klimatförändringen.

Krisen i världsekonomin har också avspeglat sig i den utrikes- och säkerhetspolitiska redogörelse som kommer att behandlas i morgon. Redogörelsen bygger på ett brett säkerhetsbegrepp. Regeringen beaktar också att det fortfarande är möjligt att använda militära maktmedel för att uppnå politiska mål. Detta avspeglar sig också i bedömningen av Finlands säkerhetspolitiska omgivning.

I säkerhetspolitiken är regeringens linje tydlig. Kontinuiteten i fråga om den grundläggande linjen för Finlands utrikes- och säkerhetspolitik befästes i den nya redogörelsen. Området bred säkerhet betonas mer än tidigare i redogörelsen. Vi ska sörja för resurserna och funktionsförmågan för de arrangemang som fungerar som garantier för vår säkerhet.

Regeringen kommer ännu denna vår att ge en redogörelse om Finlands EU-politik. I den fastställs de grundläggande linjerna för vårt lands EU-politik samt tillvägagångssätt, innehållsmässiga prioriteringar och våra strategier för påverkan. Det här är den första övergripande redogörelse som görs efter anslutningen till unionen. Vi förbereder också en redogörelse om Östersjön. I den sätts fokus i synnerhet på skyddet av den marina miljön och förbättrandet av sjösäkerheten.

Riksdagen har mottagit en förteckning över de propositioner och redogörelser som regeringen har för avsikt att överlämna till riksdagen under vårsessionen.

Jag tänker inte i detta sammanhang gå igenom dem närmare enligt förvaltningsområde. Det kan dock sägas att året blir arbetsfyllt, och regeringen önskar ett gott samarbete med riksdagen under dessa exceptionellt kritiska tider.