Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kun kansakunnan tilan tiivistää, voi maailmanlaajuisen laman jälkeen ja ikääntymisen oloissa todeta, että meillä ei ole tiedossa tulevaisuudessa riittäviä varoja kansalaisille antamamme hyvinvointilupauksen täyttämiseen.

Politiikan pitkän ajan haasteet välittyvät valtionvarainministeriön tuoreista laskelmista, joissa hahmotetaan väestön ikääntymisestä aiheutuvien ikäsidonnaisten menojen kehitystä sekä talouden kasvumahdollisuuksia. Helmikuun alussa päivitetyssä laskelmassa kestävyysvajeeksi saadaan 5,5 prosenttiyksikköä bkt:stä. Se vastaa suuruusluokaltaan havainnollisuuden vuoksi saamaa kuin valtion ansio- ja pääomatulojen verotuotto on vuosittain.

Uusi laskelma kertoo karua kieltään siitä, että olemme kansakuntana elämässä yli varojemme. Annetusta hyvinvointilupauksesta ei ilman lisätoimia voida pitää kiinni. Kun tiedostamme tämän, pystymme ja ehdimme myös korjaamaan tilanteen.

Tänä keväänä tehdään tai ollaan tekemättä päätöksiä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti siihen, voimmeko pitää kiinni sukupolvien välisestä sopimuksesta oikeudenmukaisesta taakanjaosta 2020-luvulla.

Jotta voimme, tarvitsemme talouskasvua ja työllisyyttä tukevaa politiikkaa. Rakennamme hyvinvointimme työllä, yrittäjyydellä ja yhteisvastuulla.

Keinotkin tiedämme: niitä ovat pidemmät työurat, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja tuottavuuden nosto kaikilla sektoreilla, mutta erityisesti hyvinvointipalveluiden tuotannossa.

Työurien pidentäminen on keinoista sekä sosiaalisesti että sukupolvien kesken oikeudenmukaisin keino. Tuottavuuden nosto ja työurien pidentäminen ovat keinoista ainoat, jotka myös kasvattavat kansantalouden kakkua; veronkorotukset ja leikkaukset eivät sitä tekisi.

Arvoisa puhemies! Puhun nyt tuottavuudesta tulevaisuuden rakentamisena sekä uuden työn ja työelämän uusien arvojen luomisena. Yksittäisen ihmisen tekemän työn on oltava mielekästä, omakohtaisesti kannustavaa ja siten johdettua, että työtä on hyvä tehdä ja ettei työelämästä tarvitse paeta. Kasvun repiminen väkisin ihmisten selkänahasta olisi pahin mahdollinen virhe.

Tarvitsemme myös tulevaisuudessa vahvaa yrittäjyyttä ja kannusteita yrittäjyyteen, jotta voimme luoda uusia työpaikkoja lamassa menetettyjen tilalle.

Hallitus on asettanut kasvuhankkeen, jonka tehtävänä on tuottaa politiikkasuosituksia talouskasvun edellytysten vahvistamisesta, jotta pääsemme ennusteita korkeammalle kasvu-uralle 2010-luvulla. Toivon että työryhmän väliraportista käydään kevään aikana vilkasta keskustelua.

Jotta voimme luoda työtä ja toimeentuloa suomalaisille tulevaisuudessakin, meidän pitää kiinnittää huomiota tuotantomme rakenteeseen, verotukseen, tutkimukseen ja kehitykseen, koulutukseen, liikenne- ja viestintäinfrastruktuuriin, energiasektoriin sekä yrittäjyyteen.

Suomi elää viennistä nyt ja tulevaisuudessa. Suomen bruttokansantuotteesta viennin osuus on 43 prosenttia, kun EU-maiden keskiarvo on 40 prosenttia. Viime kädessä ratkaisemme itse sen, että tuotantomme laatu ja hinta käyvät kaupaksi maailmalle: ellei kauppoja ehdoillamme synny, työ tehdään muualla maailmassa.

Erityisen tärkeää on nyt huolehtia julkisen talouden kunnosta. Vahva julkinen talous on välttämätön edellytys palvelujen ja etuuksien turvaamiselle. Valtiovarainministeriön raportin mukaan kestävyysvajeen sulattaminen edellyttää kaksi vaalikautta koskevaa sopeuttamisohjelmaa, joka on saatava alkuun jo vuonna 2011. Tämä tulos ei ole yllätys, sillä jo aikaisemmat arviot kestävyyden turvaavasta julkisen talouden ylijäämästä olivat täsmälleen samat kuin näissä uudemmissa laskelmissa. Vajeen kasvu on paljolti suhdannekuopan aiheuttamaa.

Taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ohella Suomen on valittava hyvinvoinnin ylläpitämiseksi myös ekologinen kestävyys. Tämä on myös suuri mahdollisuus. Suomalaisella osaamisella, teknologialla ja työllä on mahdollista saavuttaa merkittävä asema maailman nopeimmin kasvavilla ympäristö- ja energiateknologian toimialoilla.

Meidän on nyt uskallettava tehdä ratkaisuja, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa hyvinvointia lisäävästi. Hallitus lähtee siitä, että suomalaisille tärkeät palvelut ja etuudet turvataan ilman, että tulevien sukupolvien verorasitus nousee kohtuuttoman korkeaksi.

Se mikä on luvattu, on pidettävä.

Arvoisa puhemies! Suomi koki taakse jääneen vuoden aikana syvän taantuman ja taloutemme syöksyi alaspäin. Suomi joutui finanssikriisiin ja taantumaan ilman omaa syytään.

Kansantaloutemme oli kunnossa. Mutta kun viennin veto hyytyi, hyytyi Suomen kaltainen investointitavaroiden viennistä elävä kansantalous. Samaan aikaan suhdannetaantuman kanssa eri teollisuudenalat kohtasivat rajun globaalin rakennemuutoksen.

Käänne parempaan tapahtui viime vuoden lopulla, ja tälle vuodelle ennustetaan kasvua virallisen ennusteen ollessa vain varovaiset 0,7 prosenttia. Jatkossa kasvu vauhdittuu, ja asioiden mennessä hyvin vuonna 2011 olemme kansantaloutena nousussa.

Tulevaisuuden näkymä ei ole vieläkään kuitenkaan täysin kirkas, mutta maailmantaloudessa suuret maat vetävät jo ylöspäin. Vaikka kasvuun liittyykin epävarmuuksia, myös Suomessa laman syvin notkahdus on näillä näkymin takana. Mutta samalla on syytä muistaa, että emme ole vielä kuivilla. Elvytystoimia ei pidä ajaa liian nopeasti alas Suomessa eikä Euroopassa. Hallitus toimii ajassa ja ajoittaa toimensa niin, etteivät kasvun hauraat oraat vaurioidu.

Tämän kevään aikana vielä moni suomalainen ja moni perhe kohtaa kuitenkin kasvavan työttömyyden. Hallituksen luja tahto on lievittää politiikallaan syntyviä vaikeuksia.

Työtä, turvaa ja koulutusta. Näihin sanoihin voi tiivistää hallituksen politiikan keskeiset tavoitteet kuluvana vuonna.

Arvoisa puhemies! Meidän täytyy tehdä yhteistyötä laajalla rintamalla, jotta voimme pitää kiinni yhteiskunnan eheydestä. Tässä ajassa tarvitaan yhteisvastuuta. Meidän kaikkien suomalaisten vastuulla on huolehtiminen yhteiskunnan heikoimmista.

Hallituksen keskeisiä tavoitteita on ollut vahvistaa suomalaisten sosiaaliturvaa, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien. Sosiaaliturvaa uudistava Sata-komitea luovutti työnsä viime vuoden lopulla. Tavoitteena on nykyistä vahvemman perusturvan ja aktivoinnin kautta saavutettava riittävä toimeentulo.

Jotta viriävää talouden kasvua, vientiä ja työllisyyttä ei tärvättäisi, hallitus pitää kiinni aiemmin linjatuista ratkaisuista niin tulo- kuin menopuolellakin. Verotuksen painopistettä on tähän asti siirretty pitkään suunnitellusti työllisyys- ja ympäristösyistä työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Hallituksella on tarvittaessa valmius myös uusien veroratkaisujen tekemiseen kuluvan vaalikauden puolella. Siksi verotuksen kokonaisuudistusta pohtivaa Martti Hetemäen työryhmää on pyydetty kiirehtimään työtään. Koska hallitus on kohdentanut verotusta kulutukseen ja soveltanut ympäristöperusteita, voidaan verolinjaa kutsua "ekologiseksi verouudistukseksi".

Arvoisa puhemies! Työttömyyden yleiskuva ei ole onneksi niin synkkä kuin historiallisen kokemuksen valossa arvioitiin. Työttömyysaste ei välttämättä nouse aivan ennustettuihin lukemiin, vaikka vuoden alkupuolisko, nimenomaan toukokuu ja kesäkuu, ovat kausiluonteisesti vaikeita.

Erityisesti nuorisotyöttömyys uhkaa kasvaa, ja siksi hallitus valmistelee mahdollisimman varhain erityistoimenpidepaketin mahdollisimman monen nuoren syrjäytymisen estämiseksi. (Ed. Gustafsson: Me vaadimme sitä jo toukokuussa, vuosi meni hukkaan!) Tämä täydentää jo päätettyjä toimenpiteitä muun muassa tämän vuoden talousarviossa ja vuoden takaisessa lisäbudjetissa. Tämä on ketjujatkumo jo vuosi sitten tehdyistä päätöksistä. Vieläkin tarvitaan lisätoimia nuorten hyväksi.

Vaikeassa asemassa olevaan telakkateollisuuteen kohdistetaan jo maaliskuussa päätöksiä, joilla valtio pyrkii rakentamaan siltaa pahimman yli. Painopisteet vaikeuksiin vastaamisessa kohdistuvatkin siis erityiseesti nuoriin ja telakkatoimintaan.

Hallitus on omilla toimillaan pyrkinyt ja pyrkii vuonna 2010 ylläpitämään yleistä luottamusta talouden kehitykseen. Siinä onkin onnistuttu hyvin. Myös elvytys on ollut ainakin velanoton määrällä mitaten voimakasta ja oikea-aikaista. Samalla hallitus on varonut, ettei anna vääriä, levottomuutta aiheuttavia signaaleja, ja toisaalta on vaalittu laajaa yhteistyötä yhteiskunnassa. Talouden tosiasioista ei kuitenkaan ole vaiettu.

Tulemme lamasta ulos muita maita jäljessä, koska joudumme odottamaan taloutemme rakenteen vuoksi muiden maiden investointivaiheen käynnistymistä. Suhdannekuoppaa ei ohiteta vuodessa eikä kahdessa, vaan valtio velkaantuu kaikesta huolimatta vielä vuosien ajan.

Maailmanlaajuisen kilpailun kohtaava suomalainen teollisuus kohtaa jatkuvasti voimakkaitakin muutoksia, satojen jopa tuhansien työpaikkojen äkillisiä menetyksiä. Tällaisten iskujen kohteeksi joutuneiden ihmisten ja kohdepaikkakuntien tilanteen helpottamiseksi hallitus on jo vuodesta 2007 Voikkaalta lähtien nimennyt poikkeuksellisen kovien menetyksen kohteeksi jou-tuneet alueet niin sanotuin äkillisen rakennemuutoksen alueiksi. (Ed. Rajamäki: Voi ne välttää muullakin tavalla!)

Hallitus uudistaa ja tehostaa rakennemuutosmenettelyä. Tavoitteena on löytää mahdollisimman useasti jo ennalta lääkkeet ongelmien estämiseksi tai keinot uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Tehostettaviin toimiin hallitus varautuu myös tarvittavin määrärahalisäyksin.

Arvoisa puhemies! Hallitus sitoutuu turvaamaan hinnaltaan kilpailukykyisen, määrältään riittävän sekä kotimaisuusasteeltaan nykyistä korkeamman ja toimitusvarman energiahuollon.

Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. (Ed. Rajamäki: Lopettamalla sellutehtaan!) Hallitus päättää tänä keväänä ohjelmasta, jolla kunnianhimoinen velvoite saavutetaan. Hallitus tekee myös ydinvoimaa koskevan päätöksensä silmälläpitäen ilmastopolitiikkaa, teollisuuden toimintaedellytyksiä ja yhteiskunnan kokonaisetua.

Hallitus ja elinkeinoelämä ovat jo lisänneet tuntuvasti ilmasto- ja energia-alan tutkimus- ja innovaatiopanostuksia. Hallitus pitää tärkeänä, että ponnisteluja tällä tiellä lisätään entisestään.

Energiatehokkuuden parantamisessa auttavat teknologiat ovat tärkeä osa uutta vihreää teollistamista. Hallitus teki juuri viime viikolla peri- aatepäätöksen energiatehokkuustoimenpiteistä, joilla Suomen energiatehokkuutta parannetaan merkittävästi ja energian kulutus käännetään laskuun.

Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää toimia myös elintarviketeollisuudessa. Tähän hallitus vastaa ruokastrategialla vielä tämän vuoden aikana. Ruokahuollon korkea taso, omavaraisuus ja turvallisuus ovat maatalouden toimintaympäristöön liittyvissä esityksissä — mukaan lukien eläinten hyvinvointi — ensisijaisia.

Arvoisa puhemies! Hallituksella ja myös eduskunnalla on edessään vaalikauden työteliäin jakso. Tuomme eduskunnan käsittelyyn yli 200 hallituksen esitystä. Hallitus aikoo viedä loppuun hallitusohjelmaan kirjatut ja valmistellut asiat. Heti kevätistuntokauden alussa hallitus tuo eduskunnan käsittelyyn muun muassa kaivoslain ja vesilain kokonaisuudistuksen sekä vaali- ja vaalirahoituslainsäädäntöä koskevat esitykset.

Uusi terveydenhuoltolaki käsitellään myös näillä valtiopäivillä.

Hallitus odottaa toimia myös kunnilta. Kunnilla on vastuu siitä, että jokainen suomalainen saa palveluja kohtuullisin kustannuksin, ja on ilmeistä, että kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja maakuntien päättäjät joutuvat pohtimaan perusteellisesti koko palvelujärjestelmää, tehdäänkö oikeita asioita, oikeissa paikoissa ja oikeilla tavoilla. Hallitus pitää hyvänä, että kunta-alalle syntyi palkkaratkaisu, ja tapa, jolla se syntyi, kertoi syvästä vastuun tuntemisesta ja ottamisesta.

Hallitus on helpottanut kuntien kokemaa taantuman taakkaa ottamalla velkaa valtion piikkiin, omiin nimiinsä. Piikki ei kuitenkaan ole rajaton.

Paikallisten kuntapäättäjien tulee kantaa vastuuta valtiollisten päättäjien tapaan ja etsiä uusia toimintamalleja. Kustannusten nousukierre on katkaistava. Paljon säästöjä olisi saatavissa esimerkiksi tietotekniikan yhdenmukaistamisella ja täysimääräisellä hyödyntämisellä.

Arvoisa puhemies! Hallitus linjasi joulun alla kantansa EU:n Lissabonin-sopimuksen toimeenpanon kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Niiden mukaan on nyt toimittu.

Ministeri Taxellin johtaman komitean on määrä antaa näinä päivinä esityksensä perustuslain muuttamiseksi, ja hallitus tulee antamaan esityksen perustuslain uudistamisesta vielä tämän vuoden aikana.

Arvoisa puhemies! Pyydän, että puheen ruotsinnos liitetään pöytäkirjaan.

Pääministeri Vanhasen ilmoitus on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

Som en sammanfattning av nationens tillstånd kan man, i efterdyningarna av den globala recessionen och i förhållanden då befolkningens medelålder stiger, konstatera att vi inte känner till tillräckliga resurser i framtiden med vars hjälp vi skulle kunna uppfylla våra löften om välfärd till medborgarna.

De politiska utmaningarna på sikt återspeglas i finansministeriets färska beräkningar, där utvecklingen av de åldersrelaterade utgifterna orsakade av befolkningens allt högre medelålder och möjligheterna till ekonomisk tillväxt skisseras upp. I den beräkning som uppdaterats i februari förutspås ett hållbarhetsunderskott på 5,5 procent av BNP. Detta motsvarar till sin omfattning, för åskådlighetens skull, statens skatteavkastning på förvärvs- och kapitalinkomster årligen.

Den nya beräkningen talar sitt bistra språk: vi är som nation i färd med att leva över våra tillgångar. Utan ytterligare åtgärder kan vi inte hålla fast vid vårt löfte om välfärd.

När vi inser detta, kan och hinner vi korrigera situationen.

I vår kommer sådana beslut att fattas — eller så fattas de inte — som på ett avgörande sätt inverkar på om vi kan hålla fast vid överenskommelsen om en rättvis bördefördelning generationerna emellan på 2020-talet.

För att vi ska kunna göra det behöver vi en politik som stöder ekonomisk tillväxt och sysselsättning. Vi bygger vår välfärd med arbete, företagsamhet och gemensamt ansvar.

Vi vet också med vilka medel vi kan nå detta, nämligen längre arbetskarriärer, minskad strukturell arbetslöshet och ökad produktivitet inom alla sektorer, men i synnerhet inom produktionen av välfärdstjänster.

Av dessa medel är en förlängning av arbetskarriärerna det som både socialt och i generationsperspektiv är det rättvisaste. Ökad produktivitet och längre arbetskarriärer är de enda av dessa medel som också bidrar till en ökning av samhällsekonomin, i motsats till skattehöjningar och nedskärningar.

Jag talar här om produktivitet i bemärkelsen att bygga framtiden och att skapa nytt arbete och nya värderingar inom arbetslivet. Det arbete som den enskilda människan utför ska vara meningsfullt och individuellt sporrande och det ska ledas på så sätt att det känns bra att arbeta och att det inte orsakar något behov av att fly arbetslivet. Att med våld tvinga fram tillväxt genom utsugning av arbetstagarna skulle vara det största möjliga felet.

Vi behöver också i framtiden en stark företagsamhet och incitament för företagsamhet för att vi ska kunna skapa nya arbetsplatser i stället för de som gick förlorade under recessionen.

Regeringen har tillsatt ett tillväxtprojekt som ska ta fram politiska rekommendationer om hur förutsättningarna för ekonomisk tillväxt ska förbättras för att vi ska kunna uppnå en högre tillväxttakt på 2010-talet än vad som förutspås. Jag hoppas att arbetsgruppens mellanrapport ska väcka livlig diskussion under våren.

För att vi ska kunna skapa arbete och utkomst för finländarna också framöver måste vi fästa särskild vikt vid vår produktionsstruktur och vid beskattningen, forskningen och utvecklingen, utbildningen, infrastrukturen för trafik och kommunikation, energisektorn och företagsamheten.

Finland lever av export, i dag och i framtiden. Exportens andel av Finlands bruttonationalprodukt är 43 procent, medan medeltalet i EU-länderna är 40 procent. Det är i sista hand vi själva som avgör om kvaliteten och priset på vår produktion motsvarar förväntningarna på världsmarknaden så att våra produkter har åtgång; om det inte blir några affärer på våra villkor, görs arbetet annanstans i världen.

Det är nu speciellt viktigt att se till att den offentliga ekonomin mår bra. En stark offentlig ekonomi är en nödvändig förutsättning för att tjänster och förmåner ska kunna tryggas. Enligt finansministeriets rapport förutsätter en minskning av hållbarhetsunderskottet ett anpassningsprogram som sträcker sig över två valperioder och som bör inledas redan 2011. Detta resultat är ingen överraskning, eftersom redan tidigare uppskattningar av det hållbarhetstryggande överskottet i den offentliga ekonomin var precis desamma som i dessa nya beräkningar. Att underskottet har ökat är till stor del en följd av konjunktursvackan.

Vid sidan av den ekonomiska och sociala hållbarheten måste Finland för att kunna upprätthålla välfärden välja ekologisk hållbarhet. Här finns också en stor möjlighet. Med finskt kunnande, finsk teknik och finskt arbete kan vi nå en framstående position i världen inom miljö- och energiteknologi, som är de snabbast växande branscherna i världen.

Vi måste nu våga fatta avgöranden som har en gynnsam inverkan på välfärden i framtiden. Regeringen utgår ifrån att de tjänster och förmåner som är viktiga för finländarna tryggas utan att kommande generationer belastas med orimligt höga skatter.

Vad vi har lovat måste vi också hålla.

Finland upplevde under det år som gick en djup recession och vår ekonomi gjorde en djupdykning. Finland hamnade utan egen förskyllan in i finanskrisen och recessionen.

Vår samhällsekonomi var i gott skick. Men när exporten gick i stå stagnerade också samhällsekonomin, vilket är typiskt för ett land som lever av export av investeringsprodukter. I takt med konjunkturnedgången utsattes olika industribranscher för en kraftig global omstrukturering.

En förändring mot det bättre skedde i slutet av året, och för detta år förutspår den officiella prognosen en tillväxt på försiktiga 0,7 procent. I fortsättningen tar tillväxten fart, och om allt går bra år 2011 är vi som samhällsekonomi på väg uppåt.

Framtidsutsikterna är ännu inte helt klara, men i världsekonomin pekar utvecklingen i de stora länderna redan uppåt. Trots att tillväxten är förknippad med osäkerhet, har vi också i Finland troligen lämnat recessionens djupaste vågdal bakom oss. Samtidigt är det skäl att hålla i minne att vi ännu inte har vårt på det torra. Stimulansåtgärderna bör inte avvecklas för snabbt, vare sig i Finland eller i Europa. Regeringen verkar i tiden och sätter in sina åtgärder så att den sköra tillväxten inte skadas.

Under denna vår kommer dock många finländare och många familjer att drabbas av den ökande arbetslösheten. Det är regeringens fasta vilja att genom sin politik lindra de svårigheter som uppkommer.

Arbete, trygghet och utbildning. Med dessa ord kan regeringens centrala politiska mål under detta år sammanfattas.

Vi måste samarbeta på bred front för att vi ska kunna hålla fast vid ett socialt helgjutet samhälle. I denna tid behövs gemensamt ansvarstagande. Det är alla finländares gemensamma sak att ta hand om de svagaste i samhället.

Centrala mål för denna regering har varit att stärka socialskyddet för finländarna och särskilt för dem som har det sämst ställt. Sata-kommittén, vars uppgift är att reformera socialskyddet, överlämnade sin rapport i slutet av senaste år. Målet är att genom en starkare grundtrygghet och aktivering uppnå en tillräcklig utkomst.

För att den spirande tillväxten, exporten och sysselsättningen inte ska gå om intet håller regeringen fast vid de tidigare utstakade lösningarna på både inkomst- och utgiftssidan. Tyngdpunkten inom beskattningen har i överensstämmelse med vad som länge planerats av sysselsättnings- och miljöskäl överförts från beskattning av arbete till beskattning av konsumtion. Regeringen har vid behov också beredskap att ta fram nya skattelösningar inom denna valperiod. Därför har Martti Hetemäkis arbetsgrupp, som arbetar på en totalreform av beskattningen, ombetts påskynda sitt arbete. Eftersom regeringen har riktat in beskattningen på konsumtion och tillämpat miljögrunder, kan skattelinjen kallas en "ekologisk skattereform".

Generellt sett är arbetslöshetsläget som tur inte så dystert som man i ljuset av historisk erfarenhet har bedömt. Arbetslöshetsgraden kanske inte nödvändigtvis stiger riktigt så mycket som förutspåtts, även om den första hälften av året, speciellt maj och juni, säsongmässigt är en svår tid.

Framför allt hotar ungdomsarbetslösheten att öka, och därför bereder regeringen så tidigt som möjligt ett specialåtgärdspaket som ska förhindra utslagning bland så många unga som möjligt. Detta kompletterar redan beslutade åtgärder bl.a. i statsbudgeten för detta år och tillläggsbudgeten föregående år. Det här är en följd av de beslut som fattades redan för ett år sedan. Det behövs ännu tilläggsåtgärder för unga.

Varvsindustrin, som befinner sig i ett svårt läge, blir redan i mars föremål för beslut genom vilka staten försöker bygga en bro mot bättre tider. När det gäller att svara på utmaningarna ligger tyngdpunkten alltså särskilt på de unga och på varvsverksamheten.

Regeringen har genom sina egna åtgärder försökt och kommer år 2010 att försöka upprätthålla ett allmänt förtroende för den ekonomiska utvecklingen. Denna uppgift har också lyckats väl. Stimulansen har åtminstone mätt i statens upplåningsbelopp varit kraftig och rättidig. Samtidigt har regeringen varit försiktig med att ge missvisande och oroväckande signaler och samtidigt slagit vakt om ett omfattande samarbete i samhället. Man har likväl inte tigit om de ekonomiska realiteterna.

Vi kommer att ta oss ur lågkonjunkturen senare än många andra länder, eftersom vi på grund av vår ekonomiska struktur är tvungna att vänta på att investeringarna i andra länder tar fart. Det tar längre än ett eller två år att återhämta sig från konjunktursvackan, och staten kommer trots allt att skuldsätta sig ännu i flera år.

Inom den globala konkurrensen stöter den finska industrin också ständigt på kraftiga förändringar, där hundratals, t.o.m. tusentals arbetsplatser plötsligt försvinner. För att underlätta situationen för de människor och orter som drabbats av sådana förändringar har regeringen redan från och med Voikkaa år 2007 klassat områden som utsatts för exceptionellt hårda förluster som s.k. områden med plötsliga strukturförändringar.

Regeringen reviderar och effektiviserar förfarandet i anslutning till strukturförändringar. Målet är att i de fall det är möjligt förebygga problem eller finna medel för att skapa nya arbetsplatser. Regeringen bereder sig även med behövliga anslagsökningar på de åtgärder som ska effektiviseras.

Regeringen förbinder sig att trygga en prismässigt konkurrenskraftig, tillräcklig och leveranssäker energiförsörjning som i högre grad än för närvarande är av inhemskt ursprung.

Finland har förbundit sig att höja andelen förnybar energi till 38 procent före utgången av 2020. Regeringen fattar på våren beslut om det program genom vilket detta ambitiösa mål kan uppnås. Regeringen fattar beslut om kärnkraften med beaktande av klimatpolitiken och industrins verksamhetsvillkor och med tanke på hela samhällets bästa.

Regeringen och näringslivet har redan kännbart ökat satsningarna på forskning och innovationer inom klimat- och energibranschen. Regeringen anser det vara viktigt att ansträngningarna i denna riktning utökas ytterligare.

Den teknik som bidrar till att förbättra energieffektiviteten utgör en viktig del av den nya gröna industrialiseringen. Regeringen fattade förra veckan ett principbeslut om energieffektivitetsåtgärder. Genom dessa åtgärder kommer man att förbättra energieffektiviteten i Finland betydligt, samtidigt som åtgärder vidtas för att sänka energiförbrukningen.

Förberedelserna inför klimatförändringen kräver också åtgärder inom livsmedelsindustrin. Regeringen svarar på detta krav med en livsmedelsstrategi ännu under innevarande år. En hög nivå på livsmedelsförsörjningen, självförsörjning och säkerhet är primära faktorer i förslag om jordbrukets verksamhetsmiljö, inklusive djurens välbefinnande.

Regeringen står inför det mest arbetsdryga skedet av valperioden. Vi kommer att överlämna mer än 200 regeringspropositioner till riksdagen för behandling. Regeringen kommer att fullborda de ärenden som skrivits in i och beretts i enlighet med regeringsprogrammet. Genast i början av vårsessionen kommer regeringen att överlämna bl.a. en totalreform av gruvlagen och vattenlagen samt propositioner om val- och valfinansieringslagstiftningen till riksdagen.

Också en ny lag gällande hälso- och sjukvården kommer att behandlas under detta riksmöte.

Regeringen förväntar sig också åtgärder av kommunerna. Kommunerna bär ansvaret för att varje finländare får tjänster till skäliga kostnader. Det är uppenbart att beslutsfattarna i kommunerna, samarbetsområdena och landskapen är tvungna att ingående dryfta hela servicesystemet, dvs. ta ställning till huruvida rätta åtgärder vidtas på rätt ställe och på rätt sätt. Regeringen anser det vara positivt att en löneuppgörelse kunde nås inom den kommunala sektorn, och det sätt på vilket den uppkom vittnar om ansvarskänsla.

Regeringen har lättat på kommunernas börda till följd av recessionen genom att ta upp lån i statens namn. Kontot är dock inte gränslöst.

De lokala kommunala beslutsfattarna bör liksom de statliga beslutsfattarna ta sitt ansvar och försöka finna nya verksamhetsmodeller. Den stigande kostnadsspiralen måste brytas. Stora inbesparingar kan nås bl.a. genom att informationstekniken samordnas och utnyttjas fullt ut.

Regeringen drog strax före julen upp linjerna för sina ståndpunkter till de frågor som är viktiga med tanke på genomförandet av EU:s Lissabonfördrag. Dessa linjer har nu följts.

Den kommitté som har letts av minister Taxell ska i dagarna lämna sitt förslag till en ändring av grundlagen och regeringen kommer att överlämna en proposition om ändring av grundlagen redan under detta år.