Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen talous painui EU-alueen talouden kanssa 2000-luvun alussa useamman vuoden mittaiseen laskusuhdanteeseen. Osa EU-maista on kiinni tässä apatiassa edelleen. Saksa on ollut Euroopan talousveturi pitkään, mutta sille viimeiset vuodet ovat olleet erittäin raskaita. Työttömyys on noussut siellä ennätystasolle ja kasvu on heikkoa. Keskinen Eurooppa ei kykene nyt auttamaan meidän talouttamme riittävästi valopilkuistaan huolimatta.

Suomessa hallitus on viimeiset kaksi vuotta harjoittanut elvytystä. Sekä hallitusohjelmassa sovitut menonlisäykset että veronalennukset on toteutettu etupainotteisesti. Tällä suhdannepolitiikalla vaikutettiin osin siihen, että ostovoiman kasvu kahdessa vuodessa nousi ennätyksellisesti yhteensä 9 prosenttiin. Tämä edesauttoi sitä, että Suomessa kyettiin irtautumaan eurooppalaisesta apatiasta, ja kotimarkkinavetoinen kasvu on luonut myös uusia työpaikkoja. Kasvu jatkuu nyt vakaana tänäkin vuonna.

I Finland har regeringen de två senaste åren ägnat sig åt stimulans. Såväl de utgiftsökningar om vilka det överenskommits i regeringsprogrammet som skattesänkningarna har genomförts med tyngdpunkten förlagd till initialskedet. Denna konjunkturpolitik bidrog till att ökningen av köpkraften steg rekordartat, dvs. till sammanlagt 9 procent på 2 år. Detta hjälpte Finland att frigöra sig från den europeiska apatin samtidigt som den hemmamarknadsdrivna tillväxten även har skapat nya arbetsplatser. Denna stabila tillväxt fortsätter också i år.

Tärkeimpien vientimaidemme heikko talous, globalisaation aiheuttama kiristynyt kilpailu sekä yhteisvaluutta euron korkea kurssitaso ovat yhdessä vaikuttaneet siihen, että vientiteollisuutemme ja siihen liittyneet alat ovat menettäneet kotimaassa työpaikkoja.

Meillä on käynnissä talouden rakennemuutos. Globaalin kilpailun kovin paine on kohdistunut teollisuuteen, joka on menettänyt 2000-luvulla kymmeniätuhansia työpaikkoja. Osa niistä on siirtynyt kuitenkin suoraan palvelusektorille, jolle on syntynyt noin 50 000 uutta työpaikkaa. Eniten työpaikat ovat lisääntyneet koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta myös keskeiset yksityisen palvelutuotannon alat, kuten rahoitus- ja vakuutustoiminta, kauppa ja monet yrityspalvelut sekä henkilökohtaiset ja kotitalouksien palvelut, ovat työllistäneet lisää väkeä.

Huhtikuussa 2003 uusi hallitus kirjasi tavoitteekseen 100 000 uuden työpaikan luomisen. Suurelta osin teollisuuden kehityksen vuoksi työllisyys heikkeni hallitusohjelman hyväksymisen jälkeen vuoden 2004 puoliväliin saakka ja oli vuoden 2004 alkupuolella jopa 20 000—30 000 pienempi kuin huhtikuussa 2003. Jo ennen kuin hallituksen toimet olivat ehtineet vaikuttaa yhtään, olimme laskeneet näin kymmeniätuhansia työpaikkoja alle kevään 2003 lähtötason.

Tämä vaalikauden alun laskeva kehitys johtui eurooppalaisista suhdanteista. Nopeimmillaankin poliittiset päätökset heijastuvat työllisyyteen vasta kuukausien päästä. Nyt noudatettu elvytyspolitiikka esti suuremmat menetykset ja alkoi purra kunnolla vuoden 2004 kuluessa, jolloin työllisyys alkoi nopeasti vahvistua talouden kasvun myötä.

Olennaista on päästä taloudessa ja työllisyydessä kasvu-uralle. Hallitus toteuttaa määrätietoisesti ohjelmaansa, ja eduskunta saa tänä vuonna käsiteltäväkseen vielä useita työllisyyden parantamiseen tähtääviä esityksiä. Palaan niihin hiukan jäljempänä. Emme ryhdy ennustajiksi; tavoitteiden toteutumisen aikajänne näkyy aikanaan tilastoista.

Uusien työpaikkojen määrä riippuu lopulta yksityisen sektorin, työmarkkinoiden ja valtion ja kuntien politiikan yhteisvaikutuksesta.

Suomella on hyvät ja vakaat edellytykset vakaaseen kehitykseen. Olemme hoitaneet perusasiat hyvin. Osaamisemme monilla alueilla on huippuluokkaa, ja nuorten keskimääräinen peruskoulutus sai juuri ykkössijan kansainvälisessä tutkimuksessa. Hallitus vahvistaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Ammattikorkeakoulut ovat vakiinnuttaneet asemansa työelämälähtöisinä korkeakouluina. Keväällä eduskunnan käsittelyyn tulee esitys ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen vakinaistamisesta.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen merkitys on työvoiman saatavuuden ja koko kansantalouden tuottavuuden kannalta tärkeää. Ammatillisen koulutuksen laatua ja houkuttelevuutta vahvistetaan liittämällä osaamisen näytöt ammatilliseen peruskoulutukseen. Tästäkin tulee esitys eduskuntaan kevään kuluessa.

Olemme myös koko yhteiskuntana kansainvälistymässä paremmin. Yritystoiminnan yleinen toimintaympäristömme saa kiitosta kansainvälisissä arvioissa. Me olemme saavuttaneet ykkössijoja vuosien työskentelyn jälkeen kilpailukyvyssä, nuorten koulutustasossa, ja nyt on hyvä myös mainita: olemme saaneet ykkössijan myös Maailman talousfoorumin kestävän kehityksen kansainvälisessä vertailussa.

Suomen asemassa olevan maan on huolehdittava kilpailukyvystään olemalla myös logistiikassa muita maita tehokkaampi. Osana tätä työtä liikenne- ja viestintäministeriö asetti kesällä laajapohjaisen työryhmän, jonka tehtävänä on laatia kehitysohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi EU:n ja Venäjän välillä. Ensi kesänä valmistuvan työn tavoitteena on elinkeinoelämän logistiikkapalvelujen kehittäminen sekä alan liiketoiminnan ja tehokkuuden edistäminen.

Arvoisa puhemies! Yhteiskuntamme kykenee myös laajalla rintamalla luomaan vakaat ja ennustettavat toimintapuitteet. Syksyn lopulla aikaansaatu tuposopimus luo poikkeuksellisen pitkäksi ajaksi vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön suomalaiselle työlle. Siihen on yhdistetty maltillinen mutta pitkäjänteinen tuloveropolitiikka.

Talven ja kevään aikana on syytä odottaa, että myös ne alat, jotka eivät vielä ole sopimuksessa mukana, lähtevät yhteiseen linjaan mukaan. Vientimme on kotimarkkinakasvun jälkeen nyt elpymässä, ja tätä hyvää alkua kaikkien on syytä tukea tosissaan. Vientimme ponnahtikin marraskuussa poikkeukselliseen 19 prosentin ja joulukuussa jopa 22 prosentin kasvuun. Tästä on hyvä jatkaa. Häiriöitä ei nyt kaivata.

Meillä ei silti ole mitään syytä huokaista helpotuksesta. Eurooppa on edelleen tärkein kauppa-alueemme ja tulee sitä olemaan, ja EU:n yleinen talouskehitys heijastuu myös voimakkaasti meille. On syytä kaikin tavoin tukea komission uuden puheenjohtajan José Manuel Barroson linjapuhetta, jossa hän asetti talouden kehittämisen EU:n ykkösasiaksi. Se ei vähättele EU:n muiden tärkeiden politiikka-alojen merkitystä, vaan yksinkertaisesti korostaa sitä, että EU:n pitää pärjätä myös leipälajissaan taloudessa ja yhteismarkkinoiden toimivuudessa.

Europa är fortfarande vårt viktigaste handelsområde och den allmänna ekonomiska utvecklingen inom EU avspeglar sig starkt också hos oss. Det är skäl att på allt sätt hålla med och stöda kommissionens nya ordförande José Manuel Barroso, som i sitt linjetal framför att utvecklandet av ekonomin bör ges högsta prioritet inom EU.

Euroopan unionilla on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa tähän, sillä kilpailukyvyn kannalta ratkaisevat päätökset tehdään jäsenvaltioissa. EU voi kuitenkin vaikuttaa paljon kehittämällä yhteismarkkinoiden toimintaa ja painostamalla jäsenvaltioita saman suuntaiseen toimintaan kilpailukyvyn parantamiseksi.

Tänä keväänä unioni saa väliarvion viisi vuotta sitten asettamastaan Lissabonin strategiasta. Tulosten valossa väliarvio ei ole kehuttava. Tämän pitää herättää unioni ja sen jäsenvaltiot liikkeelle. Menestyvätkin kansantaloudet voivat painua pitkäksi ajaksi apatiaan, elleivät ne kykene uudistumaan. Tästä taloushistoria tuntee viime ajoiltakin varoittavia esimerkkejä. EU-alueella on tämä riski, ja riskiä kasvattaa se, että samaan aikaan maailmassa on erittäin dynaamisia ja houkuttelevia alueita investointien kohteeksi. Suomi joutuu painiskelemaan globalisaation muuttamien ehtojen kanssa, mutta niin joutuu koko unioni tekemään. Laajakaan talousalue ei ole tälle kehitykselle immuuni.

Suomen on pienenä kansantaloutena kyettävä monien kansainvälisten yritystemme esimerkkiä noudattaen avaamaan taloutemme maailmanlaajuiseksi. Meidän on kyettävä lisäämään kauppaamme erityisesti nopeasti kasvavien alueiden kanssa. Samalla tämä merkitsee EU-alueen suhteellisen osuuden alentumista kaupassamme. Suomelle voidaan saada parempi talouskasvu ja parempi työllisyys tekemällä yhteistyötä Kiinan, Intian, Venäjän ja muiden nopeasti kasvavien alueiden kanssa. Globalisaatio on pienelle ja ketterälle taloudelle mahdollisuus, ei uhka.

Jotta Suomi pärjäisi maailmalla, hallitus on lisäämässä satsausta entisestään t&k-panostuksiin, auttamassa ideoiden muuttumista markkinoille kelpaaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Viemme yhteiskuntaamme eteenpäin tietoyhteiskuntakehityksen kärkipaikoilla ja huolehdimme kaiken perustana olevasta koulutuksesta.

Tämän vuoden alusta astui voimaan mittava yritysverotuksen kevennys, jonka vaikutukset näkyvät aikanaan yritysten kasvuhakuisuuden lisääntymisenä. Tätä täydennettiin vielä joulukuisella päätöksellä ensi vuoden alusta voimaan astuvalla varallisuusveron poistolla.

Kun luodaan laajaa pohjaa kansainväliselle menestykselle yhteisvoimin, pitää myös menestyjien muistaa kotimaataan. Muuten emme pärjää. Yhteinen ongelmamme on yhä, että viennin tuomaa suurta ylijäämää ei investoida kylliksi Suomeen.

Myös ympäristökysymykset ja kestävän kehityksen periaatteen toteuttaminen ovat osa kansainvälistymistä ja globalisaatiokehitystä. Suomella on paljon parannettavaa tuotannon ja kulutuksen materiaali- ja energiatehokkuudessa. Tämän vuoden aikana tullaan käynnistämään kansallisen kestävän kehityksen strategian ajantasaistaminen. Myös kansallisen ilmasto- ja energiastrategian päivitys valmistuu kuluvana keväänä, jossa huomioidaan muun muassa EU:n päästökauppajärjestelmä ja Kioton ilmastosopimuspöytäkirjan voimaan astuminen ensi viikolla. Hälyttävät tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista arktisilla alueilla vaativat tarkistuksia ilmastopolitiikkaan niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Suomalainen maatalous käy parhaillaan läpi EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta johtuvia muutoksia. Neuvottelut uudistuksen toimeenpanosta ovat loppusuoralla. Tämän jälkeen hallitus antaa syksyllä maatalouspoliittisen selonteon eduskunnalle.

Arvoisa puhemies! Vahvempi talous on edellytys sille, että kykenemme myös kehittämään julkisia palveluitamme muuttuvien tarpeiden mukana. Osa vahvaa taloutta on tuottavuuden lisääminen julkisissa palveluissa. Tuottavuuserot eri palveluiden tuottamisessa varsin samanlaistenkin kuntien välillä ovat aivan liian suuret. Hallitus onkin käynnistänyt palvelurakennehankkeen, jossa etsitään yhdessä kuntakentän kanssa ratkaisuja, joilla palvelut kyetään turvaamaan ikääntyvässä yhteiskunnassa.

Valtio on lisännyt rahoitusta julkisiin palveluihin nyt tuntuvasti. Näillä lisäyksillä on rajansa. Päähuomio on siksi kohdistettava tuottavuuden lisäämiseen.

Hallitus antaa eduskunnalle piakkoin uuden valtionosuuslainsäädännön. Valtionosuuksilla ei kuitenkaan kyetä kovin voimakkaasti ohjaamaan kuntien toimintaa. Kunnat päättävät siitä, miten rahat käytetään. Uusien kunnanvaltuustojen onkin tehtävä työnsä. Pitää verrata oman kunnan organisointitapoja parhaisiin käytäntöihin ja kantaa vastuu siitä, että tiedossa olevalla verotulokehityksellä ja valtionosuuksilla rahat riittävät.

Valtio ei lisää kuntien menotaakkaa uusilla velvoitteilla. Myös työmarkkinatukiuudistus toteutetaan kuntien kannalta kustannusneutraalilla tavalla. Uudistuksella lisätään aktiivitoimien tarjontaa kaikkein vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleville ihmisille ja samalla lisätään toimiin osallistumisen velvoittavuutta. Pitkäkestoista työttömyyttä ei voi alentaa ilman kuntien ja valtion kiinteää yhteistyötä. Työttömyyden pitkittymistä ennaltaehkäistään muun muassa muutosturvan ja nuorten yhteiskuntatakuun avulla.

Hallitus päättää lähiviikkojen aikana myös niin sanotun matalan tuottavuuden alojen tuesta. Tämä uudistus lisää osaltaan sen työvoiman kysyntää, jonka aktivointiin myös työmarkkinatuen uudistuksella tähdätään.

Arvoisa puhemies! Hallitus valmistelee yhdessä EU-kumppaniemme kanssa unionin kriisinhallinnan nopean toiminnan kykyjen parantamista. Tässä kuljetaan aikataulussa. Kansainväliseen yhteisvastuuseen kuuluu nykyään nopea toimintakyky, jota käytetään kansainvälisten sääntöjen mukaan. Erityisesti kehittyneiden yhteiskuntien, kuten EU:n, osuus tästä yhteisvastuusta on toimintakyvyn turvaaminen, olipa sitten kyse siviili- tai sotilaallisesta kriisinhallinnasta.

Hallitus antaa sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvät esitykset tämän vuoden aikana.

Eduskunta hyväksyi joulun alla turvallisuuspoliittisen selonteon. Tässä yhteydessä haluan kiinnittää huomiota sisäisen turvallisuuden ohjelmaan, jonka hallitus hyväksyi viime syksynä. Laajan ohjelman kaksi keskeistä teemaa ovat ennaltaehkäisy ja yhteistyö.

Sisäisen turvallisuuden vahvistamisessa avainkysymyksiä ovat väkivaltarikollisuuden vähentäminen ja syrjäytymisen estäminen, siviilikriisinhallinta ja kotimaan valmiuden ylläpitäminen sekä liittyminen kansainväliseen kriisinhallintaan ja katastrofiapuun, kotimaisen suuronnettomuusvalmiuden ylläpitäminen ja harmaan talouden torjunta. Hallitus on sitoutunut näiden asioiden edistämiseen.

Tällä viikolla vietettiin kansallista tietoturvapäivää. Kyse on aiheesta, jossa lapsemme opettavat meitä. Tietoturvan edistäminen on olennainen osa hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaa. Tietoturvan puutteet aiheuttavat jo nyt huomattavaa haittaa työelämälle ja tavallisille ihmisille. Yhteiskunnan tietojärjestelmien monimutkaistuessa tietoturvan riskit kasvavat entisestään.

Suomalaisilla on mahdollisuus pienenä ja hyvin koulutettuna kansakuntana yltää tietoturvan käytännön osaamisessa huipulle. Vahvistaisimme sillä olennaisesti asemaamme tietoyhteiskuntana. Ihmisten pitää voida luottaa siihen, että järjestelmät toimivat moitteettomasti ja että luottamuksellista tietoa ei päädy sivullisten silmiin. Perustuslakimme mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton, ja tämä periaate on järjestelmämme kulmakiviä myös uuden teknologian aikakaudella.

Arvoisa puhemies! Suomi valmistautuu tämän vuoden kuluessa tulevaan EU-puheenjohtajakauteen yhdessä Itävallan kanssa. Teemme vuodelle 2006 yhteisen ohjelman, joka nojaa EU:n yhteiseen agendaan.

Eduskunta saa käsiteltäväkseen tänä vuonna EU:n uuden perustuslaillisen sopimuksen, perustuslain. Uuden sopimuksen myötä unionin toimielinrakenne kehittyy sellaiseksi, että unioni voi jatkaa laajentumistaan ja säilyttää toimintakykynsä myös yli 25 jäsenmaan järjestönä. Uusi sopimus vie unionin päätöksentekoa avoimempaan suuntaan ja lisää unionin tehokkuutta.

Uusi sopimus vaatii tullakseen voimaan kaikkien 25 jäsenmaan hyväksynnän. Ilman tätä hyväksyntää emme palaa mihinkään kymmenen vuoden takaiseen unioniin vaan Nizzan sopimuksen mukaiseen unioniin. Hallituksen on helppo suosittaa uuden sopimuksen hyväksymistä, ja me tarvitsemme myös kansalaiskeskustelua uudesta sopimuksesta. Keskustelua Suomessa on käyty konventin ja hvk:n aikana. Nyt tarvitaan uusi ja tärkein kierros, kun esitys annetaan eduskunnalle ja täällä perusteellisesti käsitellään.

Neuvottelut unionin rahoituskehyksistä vuosille 2007—2013 aloitettiin heti hallitustenvälisen konferenssin päättymisen jälkeen, ja niitä käydään varmuudella koko kuluvan vuoden ajan. Tuemme voimakkaasti tämänhetkistä puheenjohtajamaata Luxemburgia sen pyrkimyksessä päästä rahoituskehyksistä poliittiseen sopimukseen kesäkuun Eurooppa-neuvostossa.

Mahdollisuus sopimukseen Luxemburgin puheenjohtajakaudella on olemassa, vaikka tehtävä onkin poikkeuksellisen vaikea. Jäsenmaiden viralliset kannat eivät ole lähentyneet toisiaan, melkein päinvastoin. Erityisesti niin sanotun yhden prosentin klubin ja toisaalta koheesiomaiden ja uusien jäsenmaiden ja komission kannat ovat edelleen tavattoman kaukana toisistaan.

Arvoisa puhemies! Kuluva vuosi on meille myös juhlavuosi. Suomi on nyt ollut unionin jäsen kymmenen vuotta. Juhlimme näitä tasavuosia suomalaiseen tapaan pääosin työn merkeissä. Siinä ei kuitenkaan ole ihan kaikki, muistamme tätä jäsenyyden merkkivuotta myös keväällä juhlaseminaarilla, johon myös komission puheenjohtaja tulee.

Detta år är ett jubileumsår för oss. Finland har nu varit medlem i unionen i tio år. Vi kommer att fira dessa jämna år på finländskt sätt, dvs. huvudsakligen i arbetets tecken men kommer också att bland annat ordna ett jubileumsseminarium. Kommissionens ordförande Barroso kommer också att besöka Finland i dessa tecken.

Arvoisa puhemies! Pyydän, että puheeni ruotsinnos otetaan pöytäkirjaan.

Pääministeri Vanhasen ilmoitus on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

Finlands ekonomi drabbades i början av 2000-talet tillsammans med EU-områdets ekonomi av en lågkonjunktur som pågick i flera år. En del av EU-länderna sitter fortsättningsvis fast i denna apati. Tyskland har länge haft rollen som Europas ekonomiska lok, men de senaste åren har varit särskilt tunga för landet. Arbetslösheten har stigit till rekordnivå och tillväxten är svag. Mellaneuropa är just nu inte i stånd att hjälpa vår ekonomi i tillräcklig grad trots ljusglimtarna.

I Finland har regeringen de två senaste åren ägnat sig åt stimulans. Såväl de utgiftsökningar om vilka överenskommits i regeringsprogrammet som skattesänkningarna har genomförts med tyngdpunkten förlagd till initialskedet. Denna konjunkturpolitik bidrog till att ökningen av köpkraften steg rekordartat, dvs. till sammanlagt 9 procent på 2 år. Detta hjälpte Finland att frigöra sig från den europeiska apatin samtidigt som den hemmamarknadsdrivna tillväxten även har skapat nya arbetsplatser. Den stabila tillväxten fortsätter också i år.

Den svaga ekonomin i våra viktigaste exportländer, den åtstramade konkurrensen till följd av globaliseringen samt den höga kursen på vår gemensamma valuta euron har tillsammans bidragit till att vår exportindustri och branscherna i anslutning till den har förlorat arbetsplatser i hemlandet.

Vår ekonomi håller på att genomgå en strukturförändring. Inom den globala konkurrensen ligger det hårdaste trycket på industrin, som på 2000-talet har förlorat tiotusentals arbetsplatser. En del av dessa arbetsplatser har dock direkt överförts till servicesektorn, inom vilken har uppkommit cirka 50 000 nya arbetsplatser. Mest har arbetsplatserna ökat inom utbildnings- och social- och hälsovårdstjänsterna, men även de viktigaste sektorerna inom den privata serviceproduktionen, t.ex. finansierings- och försäkringsverksamheten, handeln och mångahanda företagstjänster liksom även privata tjänster och hushållstjänster har sysselsatt i tilltagande grad.

I april 2003 uppställde den nya regeringen som mål att under denna valperiod skapa 100 000 nya arbetsplatser. Till stora delar som en följd av industrins utveckling försämrades sysselsättningen efter att regeringsprogrammet hade godkänts fram till mitten av 2004 och var under den första hälften av 2004 t.o.m. 20 000—30 000 personer lägre än i april 2003. Redan innan regeringens åtgärder hade hunnit ha någon verkan hade antalet arbetsplatser sålunda sjunkit med flera tiotusental under utgångsnivån våren 2003.

Den sjunkande trenden i början av valperioden var en följd av de europeiska konjunkturerna. Fastän politiska beslut verkställs i snabb takt avspeglar de sig på sysselsättningen först flera månader senare. Den stimulanspolitik som iakttagits förhindrade större förluster och började bita på allvar först under 2004, då sysselsättningen snabbt började förstärkas i takt med den ekonomiska tillväxten.

Det väsentliga är att vi inom ekonomin och sysselsättningen kommer in på ett spår av tillväxt. Regeringen genomför målmedvetet sitt program och till riksdagen kommer ännu i år att överlämnas ett flertal propositioner med förslag till åtgärder för förbättrande av sysselsättningen. Jag återkommer till propositionerna nedan. Vi kommer inte med några profetior, statistiken visar i sinom tid hur lång tid det tog att förverkliga målen.

Antalet nya arbetsplatser beror i sista hand på samverkan mellan den privata sektorn, arbetsmarknaden samt statens och kommunernas politik.

Finland har goda förutsättningar för en stabil utveckling. Vi har skött de grundläggande frågorna väl. Vårt kunnande är av toppklass inom många områden och den genomsnittliga grundläggande utbildningen hos våra ungdomar tog just första plats i en internationell undersökning. Regeringen förstärker utbildningens och forskningens kvalitet och effektivitet.

Yrkeshögskolorna har etablerat sin ställning som arbetslivsinriktade högskolor. Under våren kommer regeringen att till riksdagen överlämna en proposition om permanentande av påbyggnadsexamina vid yrkeshögskolor.

Yrkesutbildning på det andra stadiet har stor betydelse med tanke på tillgången på arbetskraft och produktiviteten inom hela samhällsekonomin. Yrkesutbildningens kvalitet och attraktivitet förstärks genom att man inom den yrkesinriktade grundutbildningen inför ett system med prov på kunnande. En proposition om detta överlämnas till riksdagen under våren.

Också vårt samhälle som helhet håller på att bli allt mer internationellt. Den allmänna verksamhetsmiljön för företagsverksamheten får beröm i internationella bedömningar. Finland kom på första plats också i en av Världsekonomiskt forum utförd internationell jämförelse gällande hållbar utveckling.

Ett land i Finlands ställning måste sörja för sin konkurrenskraft genom att vara effektivare än andra länder även i fråga om logistik. Som ett led i detta arbete tillsatte kommunikationsministeriet på sommaren en arbetsgrupp på bred bas med uppgiften att göra upp ett utvecklingsprogram för att stärka Finlands logistiska ställning i trafiken mellan EU och Ryssland. Syftet med det arbete som slutförs inkommande sommar är att utveckla de logistiska tjänsterna samt främja affärsverksamheten och effektiviteten inom branschen.

Vårt samhälle är också i stånd att på bred front skapa stabila och förutsebara ramar för verksamheten. Det inkomstpolitiska avtal som nåddes i slutet av hösten skapar för en exceptionellt lång tid en stabil och förutsebar verksamhetsmiljö för det finländska arbetet. Avtalet är förknippat med en moderat men långsiktig inkomstskattepolitik.

Det finns under vintern och våren skäl att vänta att även de branscher som ännu inte har anslutit sig till avtalet kommer att ansluta sig till den allmänna linjen. Vår export håller nu på att återhämta sig tack vare tillväxten på hemmamarknaden och det är skäl för alla parter att på allvar stöda denna goda början. I november ökade vår export också exceptionellt mycket, med 19 procent, och i december med hela 22 procent. Detta är en bra början, nu behövs inga störningar.

Trots detta har vi ingen orsak att andas ut av lättnad. Europa är fortfarande vårt viktigaste handelsområde och den allmänna ekonomiska utvecklingen inom EU avspeglar sig starkt också hos oss. Det är skäl att på allt sätt hålla med och stöda kommissionens nye ordförande José Manuel Barroso som i sitt linjetal framhöll att utvecklandet av ekonomin bör ges högsta prioritet inom EU. Barroso uttrycker inte ringaktning för andra viktiga politikområden inom EU, utan understryker helt enkelt det faktum att EU måste klara sig även i sin paradgren ekonomin och upprätthållandet av en fungerande gemensam marknad.

Europeiska unionen har endast begränsade möjligheter att påverka detta, eftersom de beslut som är avgörande med tanke på konkurrenskraften fattas i medlemsstaterna. EU kan likväl i hög grad påverka händelseförloppet genom att utveckla verksamheten på den gemensamma marknaden och samtidigt pressa medlemsstaterna att bedriva liknande verksamhet för förbättrande av konkurrenskraften.

Unionen får i vår en mellanutvärdering av sin Lissabonstrategi, som slogs fast för fem år sedan. I ljuset av resultaten är mellanutvärderingen inte att skryta med. Detta måste väcka och mobilisera unionen och dess medlemsstater. Också framgångsrika samhällsekonomier kan försjunka i apati för lång tid om de inte förmår förnya sig. Den ekonomiska historien känner till varnande exempel på detta även från senaste tid. Inom EU-området existerar denna risk, och risken ökar ytterligare eftersom det samtidigt på andra håll i världen finns synnerligen dynamiska och lockande områden för investeringar. Finland är tvunget att brottas med villkor som ändrats till följd av globaliseringen, men detta gäller samtidigt hela unionen. Inte ens ett vidsträckt ekonomiskt område är immunt för en dylik utveckling.

Finland måste som en liten samhällsekonomi följa det exempel som våra internationella företag föregått med och utveckla ekonomin i en världsomspännande riktning. Vi måste kunna öka vår handel i synnerhet med de snabbt växande områdena. Samtidigt innebär detta att EU-områdets relativa andel i vår handel minskar. Finland kan uppnå en bättre ekonomisk tillväxt och bättre sysselsättning genom att bedriva samarbete med Kina, Indien, Ryssland och andra snabbt växande områden. För en liten och smidig ekonomi är globaliseringen en möjlighet, inte ett hot.

För att klara sig globalt ökar regeringen ytterligare sina satsningar på forskning och utveckling genom att bistå vid omvandlingen av idéer till marknadsdugliga produkter och tjänster. Vi lotsar fram vårt samhälle utifrån en topplats i fråga om informationssamhällets utveckling och sörjer för utbildningen, som utgör grunden för hela systemet.

Vid ingången av detta år trädde en omfattande lättnad i företagsbeskattningen i kraft, och verkningarna kommer i sinom tid att synas som en strävan till tillväxt hos företagen. Detta kompletterades med ett beslut i december om slopande av förmögenhetsskatten vid ingången av nästa år.

Då man med gemensamma krafter skapar en grund för internationell framgång, måste de som har framgång också hålla sitt hemland i minnet. Annars klarar vi oss inte. Vårt gemensamma problem är alltjämt att det från exporten härrörande stora överskottet inte i tillräckligt hög grad investeras i Finland.

Även miljöfrågorna och genomförandet av principen om hållbar utveckling utgör en del av internationaliseringen och globaliseringsutvecklingen. Finland har en hel del att förbättra i fråga om material- och energieffektiviteten i samband med produktion och konsumtion. Under detta år kommer man att inleda en uppdatering av den nationella strategin för hållbar utveckling. Vidare kommer en uppdatering av den nationella klimat- och energistrategin att slutföras under våren och i den beaktas bl.a. EU:s system för utsläppshandel och att Kyotoprotokollet träder i kraft nästa vecka. De alarmerande uppgifterna om vilka följder klimatförändringarna har på de arktiska områdena kräver att klimatpolitiken ses över såväl i Finland som internationellt.

Jordbruket i Finland genomgår som bäst förändringar till följd av reformen av EU:s jordbrukspolitik. Förhandlingarna om hur reformerna skall verkställas är på slutrakan. Efter detta avger regeringen på hösten en jordbrukspolitisk redogörelse till riksdagen.

En starkare ekonomi är en förutsättning för att vi också skall kunna utveckla vår offentliga service enligt de föränderliga behoven. Ökandet av produktiviteten i den offentliga servicen utgör ett element i en stark ekonomi. Skillnaderna i hur olika tjänster produceras i t.o.m. mycket likadana kommuner är alldeles för stora. Därför har regeringen startat ett projekt för utveckling av servicestrukturen inom vilket man i samarbete med kommunerna söker lösningar på hur tjänsterna skall kunna tryggas i ett samhälle med stigande medelålder.

Staten har nu avsevärt ökat finansieringen av offentliga tjänster. Det finns en gräns för dessa ökningar. Uppmärksamheten skall därför i första hand riktas till att öka produktiviteten.

Regeringen överlämnar inom kort till riksdagen en proposition med förslag till ny statsandelslagstiftning. För närvarande kan man dock inte med statsandelar i någon större utsträckning styra kommunernas verksamhet. Kommunerna fattar själva beslut om hur medlen används. De nya kommunfullmäktige skall utföra sitt arbete. Den egna kommunens organiseringspraxis skall jämföras med bästa praxis samtidigt som man bär ansvar för att medlen räcker till med tanke på den förestående utvecklingen i fråga om skatteinkomster och statsandelar.

Staten kommer inte att öka kommunernas utgiftsbörda med nya förpliktelser. Också reformen av arbetsmarknadsstödet genomförs på ett för kommunerna kostnadsneutralt sätt. Genom reformen utvidgas utbudet på aktiva åtgärder för dem som har det sämst ställt på arbetsmarknaden samtidigt som skyldigheten att delta i åtgärderna stramas åt. Den långvariga arbetslösheten kan inte minskas utan ett fast samarbete mellan kommunerna och staten. Man går in för att förebygga långvarig arbetslöshet bland annat genom omställningsskydd och samhällsgaranti för unga.

Regeringen fattar inom de närmaste veckorna även beslut om stödet till så kallade lågproduktiva branscher. Denna reform ökar i sin tur efterfrågan på den arbetskraft som även utgör en målgrupp för aktiveringsåtgärderna i reformen av arbetsmarknadsstödet.

Regeringen bereder i samarbete med våra EU-partner utvecklandet av beredskapen för snabbinsatser i krishanteringen. I det här följer vi en tidtabell. Till det internationella gemensamma ansvaret hör numera snabb handlingsförmåga, realiserad enligt internationella regler. I synnerhet de högutvecklade samhällena, såsom EU, bär sin andel av detta gemensamma ansvar genom att trygga handlingsförmågan, oavsett om det är fråga om civil eller militär krishantering.

Regeringen överlämnar under innevarande år till riksdagen de förslag som hänför sig till den militära krishanteringen. Riksdagen godkände strax före jul den säkerhetspolitiska redogörelsen. I detta sammanhang vill jag fästa uppmärksamhet vid det program om den inre säkerheten som regeringen godkände förra hösten. Det omfattande programmets två centrala teman är förebyggande åtgärder och samarbete.

I förstärkandet av den inre säkerheten är nyckelelementen att minska våldsbrottsligheten och förebygga utslagning, den civila krishanteringen och upprätthållandet av den inhemska beredskapen samt anslutning till den internationella krishanteringen och katastrofhjälpen, upprätthållande av en inhemsk beredskap för storolyckor och bekämpande av den ekonomiska gråzonen. Regeringen har förbundit sig att främja dessa frågor.

Denna vecka firades den nationella informationssäkerhetsdagen. Detta är ett ämne i vilket våra barn undervisar oss. Främjandet av informationssäkerheten är en viktig del av regeringens informationssamhällsprogram. Brister i informationssäkerheten medför redan nu betydande olägenheter för arbetslivet och gemene man. I och med att datasystemen i samhället blir allt mer invecklade ökar informationssäkerhetsriskerna ytterligare.

Finländarna har som ett litet och välutbildat folk möjlighet att nå en topplats när det gäller praktiska kunskaper i informationssäkerhet. Genom detta skulle vi väsentligt stärka vår ställning som informationssamhälle. Medborgarna skall kunna lita på att systemen fungerar oklanderligt och att konfidentiella uppgifter inte kommer i utomståendes händer. Enligt vår grundlag är brev- och telefonhemligheten samt hemligheten i fråga om andra förtroliga meddelanden okränkbar. Denna princip är en hörnsten i vårt system även i den nya teknologiåldern.

Finland förbereder sig under innevarande år för det kommande EU-ordförandeskapet tillsammans med Österrike. Vi utarbetar ett gemensamt program för år 2006, vilket kommer att stöda sig på EU:s gemensamma agenda.

Riksdagen kommer i år att behandla EU:s nya konstitutionella fördrag, grundlagen. I och med det nya fördraget kommer unionens institutionella struktur att utvecklas så, att unionen kan fortsätta sin utvidgning och bibehålla sin handlingskraft även som en organisation med mer än 25 medlemsländer. Det nya fördraget för unionens beslutsfattande i en öppnare riktning och ökar unionens effektivitet.

För att kunna träda i kraft kräver det nya fördraget samtliga 25 medlemsländers godkännande. Utan detta godkännande återgår vi inte till unionen sådan den var för tio år sedan utan till unionen enligt Nicefördraget. Det är lätt för regeringen att rekommendera att det nya fördraget bör godkännas. Vi behöver också en medborgardiskussion om det nya fördraget. I Finland har diskussioner förts under tiden för konventet och regeringskonferensen, men nu är det dags för en ny, och den viktigaste, omgången när propositionen skall överlämnas till riksdagen för en ingående behandling här.

Förhandlingarna om unionens ekonomiska ramar för perioden 2007—2013 inleddes genast efter att regeringskonferensen avslutades. Förhandlingarna kommer utan tvivel att pågå hela detta år. Vi stöder fullt ut det nuvarande ordförandelandet Luxemburg i dess strävan att nå ett politiskt avtal om de ekonomiska ramarna i Europeiska rådet i juni.

Hoppet om att ett avtal skall fås till stånd under Luxemburgs ordförandeskap lever än, även om uppgiften är exceptionellt svår. Medlemsstaternas officiella ståndpunkter har inte närmat sig varandra, snarare tvärtom. I synnerhet de ståndpunkter som omfattas av å ena sidan den s.k. enprocentsklubben och å andra sidan kohesionsländerna samt de nya medlemsstaterna och kommissionen avviker fortfarande mycket från varandra.

Detta år är också ett jubileumsår för oss. Finland har nu varit medlem i unionen i tio år. Vi kommer att fira dessa jämna år på finländskt sätt, dvs. huvudsakligen i arbetets tecken, men kommer också att bl.a. ordna ett jubileumsseminarium. Kommissionens ordförande kommer också att besöka Finland i dessa tecken.