Täysistunnon aluksi
lausui ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen ja
Arvoisat kansanedustajat, hyvät kollegat!
Ärade riksdagsledamöter!
Tieto kansanedustaja Susanna Haapojan menehtymisestä äkilliseen
sairauskohtaukseen saavutti meidät aurinkoisen kirkkaana
lauantaina, koulujen päätöspäivänä,
Suvivirren päivänä. Kaunis alkukesän
päivä tuntui menevän varjoon.
Kukat hänen paikallansa kertovat meille elämämme
hauraudesta. Pidetyn työtoverin yllättävä kuolema
tuntuu vaikealta uskoa, saati hyväksyä.
Susanna Haapoja tuli äitinsä Eilan jälkiä seuraten
yhteiskunnalliseen toimintaan. Hänet valittiin kansanedustajaksi
vuoden 2003 vaaleissa Vaasan vaalipiiristä. Hän
ymmärsi, että kansanedustajan työ perustuu
luottamukseen ja kovaan työhön. Syvyyttä siihen
toi hänen aatteellisuutensa. Hän osallistui myös
Etelä-Pohjanmaan maakunnan politiikkaan aidon pohjalaisen
talkoohengen sisäistäneenä. Yhteinen
hyvä leimasi hänen ponnistuksiaan niin eduskunnassa
kuin maakunnassakin. "Me" tuli ennen "minää".
Susanna Haapoja sai kohtalokkaan sairauskohtauksensa koti-Kauhavalla
lentosotakoulun johtajan vaihdostilaisuudessa. Lentosotakoulun asema
ja tulevaisuus olivat hänelle sydämen asia kuten
muutkin oman maakunnan ja kunnan asiat. Uuden Kauhavan luomisessa
Haapojan sovittelevuudella oli aivan ratkaiseva merkitys.
Tunsimme Susanna Haapojan ahkerana ja asialleen omistautuneena
edustajana. Hän toimi jäsenenä maa- ja
metsätalousvaliokunnassa, puolustusvaliokunnassa sekä työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnassa. Omassa eduskuntaryhmässään
ja muuallakin hän oli kokoava edustaja. Hän antoi arvoa
toisten työlle eikä ominut saavutuksia omiin nimiinsä.
Isänsä kautta Susanna Haapojalle syntyi kipinä kulttuuriin.
Hän oli maahenkinen, juuristaan tietoinen eteläpohjalainen
viljelijä. Eteläpohjalaisen murreseuran puheenjohtajana
hän sanoi: "Eteläpohjalainen murre ei ole vain
uhoamista; taustalla on hartaus ja melankolia."
Susanna Haapoja oli auttavainen, lämminsydäminen
ja myötäelävä ihminen. Hänen
iloisuutensa ja hyväntuulisuutensa tarttui ympäristöön niinäkin
päivinä, jolloin asiat eivät sujuneet
parhaalla mahdollisella tavalla. Hänellä oli kuuntelemisen
taito ja tahto. Muistelemme Susanna Haapojaa kiitollisin mielin.
Susanna Haapoja var en hjälpsam, varmhjärtad
och empatisk människa. Hennes glädje och goda
humör smittade av sig på omgivningen också sådana
dagar då allting inte löpte på bästa
möjliga sätt. Hon hade förmågan
och viljan att lyssna. Vi minns Susanna Haapoja med stor tacksamhet.
Susanna Haapojalla oli läheinen suhde vanhempiinsa, äiti
Eilaan ja isä Kaleviin. Omasta ja eduskunnan puolesta tahdon
osoittaa myötätunnon ja osanoton sanat edustaja
Susanna Haapojan omaisille ja läheisille. Toivomme läheisten saavan
lohtua siitä tiedosta, että Susanna Haapoja oli
pidetty työtoveri ja arvostettu kansanedustaja.
Vi hedrar Susanna Haapojas minne med en stunds tystnad.
Hiljennymme hetkeksi kunnioittamaan Susanna Haapojan muistoa.
Hetken hiljaisuus.
Muistosanoja edustajat kuuntelivat seisoaltaan.
__________