Lissabonin strategian välitarkistus

Kevään Eurooppa-neuvostossa (22.—23.3.) keskitytään Lissabonin strategian välitarkistukseen. Välitarkistuksella pyritään vauhdittamaan strategian toimeenpanoa ja täsmentämään sen ydintavoitteita. Komissio antoi ns. kevätraporttinsa maaliskuun Eurooppa-neuvostolle 2.2.2005.

Komissio esittää, että uudistetun Lissabonin strategian tulisi keskittyä kasvuun ja työllisyyteen. Toimet rakentuisivat kolmen pääteeman ympärille:

• Euroopasta olisi tehtävä houkutteleva investointi- ja työskentely-ympäristö.
• Osaaminen ja innovaatiot olisivat kasvun perustana.
• EU:n tulisi luoda uusia ja parempia työpaikkoja.

Komissio nimeää kymmenen avainalaa, joilla unionin ja jäsenvaltioiden tulisi saavuttaa kyseiset tavoitteet ns. Lissabon-toimintaohjelman mukaisesti.

Väliraportissa käsitellään pk-yritysten roolia Euroopassa, sisämarkkinoiden laajentamista ja syventämistä, avoimien ja kilpailukykyisten markkinoiden varmistamista Euroopassa ja sen ulkopuolella, eurooppalaisen ja kansallisen sääntelyn parantamista, eurooppalaisen infrastruktuurin laajentamista ja parantamista, tutkimus- ja kehittämistoimintaan suunnattujen investointien lisäämistä ja parantamista, innovaatioiden vauhdittamista, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä sekä luonnonvarojen kestävän käytön edistämistä ja vahvemman eurooppalaisen teollisuuspohjan luomista.

Uusien ja parempien työpaikkojen luomiseksi työn vetovoimaa tulee lisätä ja sosiaaliturvajärjestelmiä nykyaikaistaa sekä panostaa henkiseen pääomaan parantamalla koulutusta ja taitoja.

Lissabonin strategian hallinnointijärjestelmää (governance) ehdotetaan kehitettäväksi.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto esittää kannanottoja 11.2.2005 antamassaan jatkokirjelmässä. Suomi pitää komission esittämiä perusviestejä hyvinä. Lissabonin strategia vaatii uudistamista ja keskittymistä nykyistä harvempiin prioriteetteihin. Keskittymällä kasvuun ja työllisyyteen voidaan varmistaa EU:n taloudellinen kilpailukyky — tämä on välttämätöntä, jotta muut kestävän kehityksen elementit voidaan turvata myös jatkossa. Suomi yhtyy komission näkemykseen siitä, että keskittyminen nyt kasvuun ja työllisyyteen on sopusoinnussa sosiaali- ja ympäristötavoitteiden edistämisen kanssa.

Keskittyminen ehdotettuihin kolmeen pääteemaan ja strategian toimeenpanoon on tervetullut. EU:n tulee olla valmis vastaamaan avoimen kansainvälisen kilpailun haasteeseen. Tämä on nähtävä kannustimena, joka vahvistaa kilpailukykyä ja innovaatiotoimintaa. Samalla on panostettava avoimuuteen myös sisämarkkinoilla, jossa jäljellä olevia esteitä tavaroiden, palveluiden, työvoiman ja pääoman liikkuvuudelle on raivattava. Myös tiedon vapaata liikkuvuutta unionialueella, ja laajemminkin, on syytä painottaa.

Kilpailukyvyn vahvistamisessa on otettava huomioon pitkän aikavälin haasteet, jotka koskevat hyvinvointijärjestelmien rahoitusta ja julkisen talouden kestävyyttä. Uudistuksen onnistuminen edellyttää, että EU-alueen taloudellinen dynamiikka vahvistuu. Tämä edellyttää vuorostaan mm. makrotaloudellista vakautta.

Komission laatima erillinen Lissabon-toimintaohjelma asettaa konkreettisia tavoitteita EU:lle ja jäsenmaille komission nimeämillä kymmenellä avainalalla. Toimintaohjelma on kuitenkin liian laaja ja sisältää toimenpidesuosituksia, jotka ovat osittain päällekkäisiä ja erimitallisia. Eurooppa-neuvoston ei tulisi hyväksyä Lissabon-toimintaohjelmaa sellaisenaan, vaan se tulisi analysoida ja käsitellä Eurooppa-neuvoston jälkeen, jotta siihen voidaan jatkossa sitoutua.

Komission havainnot pk-yritysten merkityksestä ja keskeisistä keinoista yrittäjyyden tukemiseksi vastaavat Suomen näkemyksiä. Innovatiivisten kasvuyritysten toimintaedellytyksiä tulee parantaa.

Valtioneuvoston kannanoton mukaan on muun muassa hyvä, että toimielimet velvoitetaan saamaan aikaan lainsäädäntöä komission mainitsemilla keskeisillä sisämarkkina-alueilla.

Suomi yhtyy komission ajatukseen siitä, että paremmalla sääntelyllä on myönteinen vaikutus taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen ja tuottavuuteen. Sen lisäksi, että sääntelyn yksinkertaistamista aktiivisesti jatketaan, on kiinnitettävä myös enemmän huomiota markkinaperusteisten ratkaisujen kehittämiseen vaihtoehtoina sääntelylle. Komission ehdottamat hankkeet ovat kannatettavia. Vaikutusarvioinneissa on tasapuolisesti huomioitava taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset.

Komission priorisoimat toimet (puiteohjelma, 3 prosentin T&K-investointitavoite, T&K-valtiontukiuudistus) ovat oikeaan osuneita. Tutkimuspanosten lisäksi huomiota tulee kiinnittää myös tulosten parempaan hyödyntämiseen. Suomi on suhtautunut varauksellisesti verokannusteiden käyttöön omissa T&K-toimissaan, mutta voi tukea pyrkimystä selkiyttää niihin liittyviä periaatteita.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä koulutus ovat tärkeitä kilpailukykyä edistäviä toimia. Korkeakoulujen roolin korostaminen on hyvä asia, ja eurooppalaisten korkeakoulujen monimuotoisuus tulee nähdä vahvuutena. Lisäksi tulee korostaa korkeakoulutasoisen koulutuksen ja tutkimuksen laadun merkitystä eurooppalaisten korkeakoulujen vetovoiman lisäämiseksi. Myös yhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen välillä on tarpeen vahvistaa.

Innovation poles -ajatus näyttäisi lähtökohtaisesti hyvältä ja vastannee pitkälti Suomen osaamiskeskusohjelmaa. Ehdotuksen sisällöstä tarvitaan kuitenkin lisätietoa.

Eurooppalaisen teknologiainstituutin luominen on uusi ja kunnianhimoinen ajatus. Kilpailukykyisen instituutin luominen EU:n toimesta ei ole välttämättä paras ratkaisu, ja asiasta tarvitaan lisätietoa tarkemman kannan määrittämiseksi.

Tieto- ja viestintätekniikan tärkeä merkitys on tuotu kevätraportissa hyvin esille. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisaste yrityksissä ja hallinnossa on kuitenkin tietyillä sektoreilla edelleen liian alhainen.

Myös tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät kehittämistarpeet tulisi huomioida laadittaessa toimenpiteitä Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Vain tätä kautta on mahdollista turvata uuden tieto- ja viestintäteknologian mahdollisimman tehokas käyttö ja laajempi hyödynnettävyys. Komission tulisi ryhtyä toimenpiteisiin eurooppalaisen tietoturvastrategian valmistelemiseksi.

Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti eurooppalaisiin teollisen tutkimuksen yhteistyökonsepteihin. Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää, että EU tukee aktiivisesti teknologisten innovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvää public-private-yhteistyötä. Eurooppalaiset teknologia-aloitteet ovat laaja ja kunnianhimoinen uusi t&k-yhteistyön muoto, ja niiden käytännön toteuttamiseen liittyy paljon haasteita ja avoimia kysymyksiä. Suuriin eurooppalaisiin tuotantoa sisältäviin teollisiin hankkeisiin suhtaudutaan varauksellisesti.

Komission esittämiä avainalueita uusien ja parempien työpaikkojen luomiseksi pidetään pääosin hyvinä ja esitettyjä toimia voidaan tukea. Suomi tukee edelleen myös Wim Kokin edellisen työllisyysongelmaa käsitelleen työryhmän työn tuloksia, joista raportoitiin vuoden 2004 kevään Eurooppa-neuvostolle. Sen mukaisesti huomiota on syytä kiinnittää myös vero- ja etuusjärjestelmien yhteensovittamiseen, työmarkkinatukeen ja siihen liittyvien järjestelmien toimivuuteen.

Suomi painottaa, että riittävä sosiaalisten etuuksien taso ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollistavat ratkaisut ovat ennakkoehto sosiaaliseen osallisuuteen perustuvien työmarkkinoiden toiminnalle.

Huomiota tulee kiinnittää perustaitojen kehittämiseen ja siihen, että ammatillinen koulutus vastaa yritysten laadullisia osaamistarpeita.

Suomi pitää työvoiman liikkuvuutta tärkeänä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja kiinnittää huomiota mm. työperäisen maahanmuuton edistämiseen ottaen huomioon kunkin jäsenmaan työmarkkinoiden tarpeet.

Suomi yhtyy komission näkemykseen jonka mukaan olemassa olevat toimet yhdessä jo muodostavat todellisen eurooppalaisen nuorisoaloitteen. Uusia prosesseja ei tarvita.