Perustelut

Hallituksen esityksen tavoitteena on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kokonaisuuden vahvistaminen ja virastokentän tiivistäminen yhdistämällä kaksi virastoa eli Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (jäljempänä KAVA) ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus (jäljempänä MEKU) yhdeksi virastoksi eli Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi (jäljempänä KAVI). Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin.

Yhdistämisestä synergiaetuja

Sivistysvaliokunta korostaa yhdistyvien virastojen toiminnan laajaa yhteiskunnallista merkittävyyttä. KAVA on eräs keskeinen muisti- ja kulttuuriorganisaatio ja MEKU on kuvaohjelmien luokittelun valvontaviranomainen ja mediakasvatuksen asiantuntijavirasto, jonka työssä korostuvat voimakkaasti lastensuojelulliset näkökohdat. Yhdistävänä tekijänä organisaatioilla on audiovisuaalisuus.

Virastojen yhdistäminen synnyttää esityksen mukaan resursseja koskevia synergiaetuja lähinnä hallinto- ja tukitehtävissä sekä jatkossa mahdollisuuksien mukaan viestinnässä, tiedotuksessa, tutkimuksessa ja media- ja elokuvakasvatuksessa. Sivistysvaliokunta korostaa, että yhdistämisen ei pidä ajatella tarkoittavan erillisosaamisen häivyttämistä vaan nykyistä luontevampaa tasavertaista yhteistyötä ja synergiaetujen aktiivista etsimistä. Esimerkkinä vireillä olevasta yhteistyöstä valiokunta toteaa MEKUn ja KAVAn media- ja elokuvakasvatuksen asiantuntijoiden yhteistyön toteutettaessa Suomen osalta Euroopan komission hanketta, jossa kartoitetaan nuorten mediankäyttöä ja mediamakua erityisesti elokuvien suhteen. KAVA on ollut myös mukana MEKUn koordinoimassa Mediataitoviikossa. Valiokunta korostaa, että suomalaista audiovisuaalista kulttuuria säilyttävä ja tunnettuutta lisäävä organisaatio sopii hyvin yhteen mediakasvatuksen kanssa.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin resurssit

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan erityisesti MEKUn resurssit ovat työn määrään ja sen yhteiskunnalliseen merkittävyyteen nähden jääneet tarvetta pienemmiksi. Tämä uhkaa johtaa tilanteeseen, jossa yhdistyvä virasto joutuu aloittamaan työnsä valmiiksi aliresursoituna. Valiokunta ei pidä tätä millään tavoin hyväksyttävänä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan MEKUn vuoden 2013 toimintamäärärahoissa ei ole riittävässä määrin otettu huomioon mediakasvatustehtävästä ja laajentuneesta valvontatehtävästä virastolle aiheutuvia lisäkustannuksia. Kustannuksia aiheutuu valvonnan lisäksi muun muassa mediakasvatuksen edistämisestä ja tutkimuksesta, verkkopalveluista ja tiedotuksesta sekä mediakasvatuksen edistämiseen liittyvistä henkilöstöresursseista. Valiokunta korostaa erityisesti lasten suojelun kannalta tärkeää ikärajojen noudattamisen valvontaa televisiossa, elokuvateattereissa ja kaupoissa ja sen edellyttämiä välttämättömiä asiantuntijaresursseja.

MEKUn työmäärä on kasvanut merkittävästi kuvaohjelmalainsäädännön kehittymisen myötä. Viraston valvonnan piiriin tulee vuosittain 20 000 uutta luokiteltua kuvaohjelmaa Käsitellessään kuvaohjelmalainsäädännön uudistamista (HE 190/2010 vp) alkukeväästä 2011 eduskunta hyväksyi valiokunnan mietinnön (SiVM 13/2010 vp) pohjalta lausuman, jossa edellytettiin muun muassa, että kuvaohjelmalain säätämisen johdosta MEKUlle turvataan laajenevien velvoitteiden mukainen riittävä rahoitus niin, ettei lasten mediasuojelun kannalta merkittävän uudistuksen menestyksellinen toteutuminen vaarannu.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan MEKU:n nykyinen resursointi ei tehtävien ja työmäärän kasvu huomioon ottaen vastaa eduskunnan lausumassaan esittämää tahtotilaa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että perustettavalle uudelle instituutille turvataan toiminnan alusta asti nykyistä suurempi, instituutin toiminnan yhteiskunnallisen merkittävyyden huomioon ottava rahoitus.

Instituuttia koskevan asetuksen valmistelu

Hallituksen esityksen liitteenä on luonnos kansallista audiovisuaalista instituuttia koskevaksi valtioneuvoston asetukseksi. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä kiinnittää huomiota kahteen asetusluonnoksen jatkovalmistelussa huomioon otettavaan näkökohtaan.

Uudistus synnyttää monialaisen av-kulttuurin instituutin, jossa yhdistettävien virastojen välillä on varsin huomattava ero toimintojen ja henkilöstön määrässä sekä budjettien koossa. Uudistuksen onnistumisen välttämätön perusedellytys on toimiva johtamisjärjestelmä, jossa korostuvat instituutin kokonaisuuden huomioon ottava asiantuntijuus ja korkean tason johtamistaidot. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan KAVAn nykyinen johtaja jatkaa uuden instituutin johtajana ja MEKUn johtaja instituutin mediakasvatuksen toimintayksikön päällikkönä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asetusluonnoksen mukaan nimittävä viranomainen molempien virkojen osalta.

Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että nykyisen kahden viraston johtajat muodostavat asetusluonnoksen mukaisesti uuden instituutin johtokaksikon siten, että johtajan ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa mediakasvatuksen toimintayksikön päällikkö ja tämän ollessa estynyt työjärjestyksessä määrätty henkilö, mikä tarkoittaa yleisesti sitä, että kunkin toimintayksikön päällikön sijaisena toimii joku kyseisen toimintayksikön virkamiehistä. Näin rakentuva johtamisjärjestelmä korostaa toisaalta ylimmällä johtamistasolla instituutin toiminnan kokonaisuuden hallintaa ja toisaalta alemmalla organisaatiotasolla ylhäältä alaspäin rakentuvaa vankkaan asiantuntemukseen perustuvaa sijaisuusketjua.

Tulevan KAVIn Mediakasvatusyksikön tehtävät liittyvät sekä lastensuojelullisiin tehtäviin että perusoikeuksien rajoittamiseen. Nykyisin MEKUn asiantuntijatehtävissä toimivien virkamiesten pätevyysvaatimukset sisältyvät vuonna 2011 annettuun valtioneuvoston asetukseen   Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta (976/2011). Asiantuntijakuulemisessa on korostettu, että nyky-yhteiskunnassa mediakasvatus on yhä tärkeämpi työkalu pyrittäessä työskentelemään lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja osallisuuden lisäämiseksi. Tällä perusteella sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että instituuttia koskevan asetuksen jatkovalmistelussa luonnokseen sisällytetään mediakasvatusyksikön asiantuntijatehtävissä toimivan henkilöstön pätevyysvaatimukset, siten kuin ne sisältyvät nykyisin voimassa olevaan edellä mainittuun asetukseen.