Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 21 päivänä syyskuuta 2012 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta ja 21 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 116/2012 vp).
Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 25/2012 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen, sosiaali- ja terveysministeriö
lakimies Eva Ojala, Kansaneläkelaitos
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi lapsilisän rahamäärää ja indeksisidonnaisuutta koskevia lapsilisälain säännöksiä. Valtiontalouden kehyspäätöksen 2013—2016 yhteydessä päätettiin, että osana valtiontalouden menosäästöjä lapsilisien indeksitarkistuksia ei toteuteta vuosina 2013—2015. Esityksessä ehdotetaan tämän mukaisesti väliaikaisesti muutettavaksi lain indeksisidonnaisuutta koskevaa säännöstä siten, että seuraava indeksitarkistus tehtäisiin vasta vuoden 2016 alussa. Lapsilisiä tarkistettaisiin tällöin vain vuosien 2015 ja 2016 kansaneläkeindeksin pisteluvun muutoksen verran, koska tekemättä jätettäviä tarkistuksia ei olisi tarkoitus korvata myöhemmillä korotuksilla.
Lapsilisien rahamääriksi muutettaisiin vuodelle 2012 indeksillä tarkistetut rahamäärät. Samalla säädettäisiin, että rahamäärien katsottaisiin vastaavan vuodelle 2015 vahvistettavaa kansaneläkeindeksistä annetussa laissa tarkoitettua pistelukua.
Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarkoituksenmukaisena. Valiokunta toteaa, että valtiontaloudellisista syistä tehtävä lapsilisien indeksijäädytys ei heikennä kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden taloudellista asemaa, koska saamatta jäävä indeksikorotus kompensoituu näissä perheissä toimeentulotuella. Lisäksi pienituloisten ostovoiman tukemiseksi muun muassa pienimpiin päivärahoihin ja toimeentulotukeen on vuoden 2013 indeksikorotuksen ohella päätetty tehdä 0,7 prosentin ylimääräinen korotus (StVM 16/2012 vp — HE 117/2012 vp).
Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.
Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2012
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Eila Mäkipää
Hallitusohjelmassa luvataan kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja, mutta tämän hallituksen esityksen vaikutukset ovat aivan päinvastaiset. Hallitus esittää lapsilisien indeksikorotusten jäädyttämistä vuosina 2013—2015. Lapsiperheille tämä tarkoittaa tulonsiirtojen menetyksiä vuonna 2013 noin 38 miljoonaa euroa, vuonna 2014 noin 78 miljoonaa euroa (vuoden 2013 hintatasossa noin 76 miljoonaa euroa) ja vuonna 2015 noin 118 miljoonaa euroa (vuoden 2013 hintatasossa 112,2 miljoonaa euroa). Ottaen huomioon arvioidut muutokset hintatasossa ja lasten lukumäärässä lapsiperheiltä leikataan tulevien kolmen vuoden aikana siis noin 234 miljoonaa euroa, eikä hallitus edes aio korvata indeksijäädytystä myöhemmillä korotuksilla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lapsiperheiden köyhyys on kolminkertaistunut vuosien 1995 ja 2007 välillä. Lapsilisien jälkeenjääneisyys elinkustannuksiin verrattuna on osaltaan lisännyt lapsiperheiden köyhyyttä. Lapsilisät ovat aikojen saatossa jääneet jälkeen ansiotason ja elinkustannusten kehityksestä noin 20—25 %, mutta tästä huolimatta hallitus näkee parhaaksi jäädyttää lapsilisien indeksikorotukset ja siten lisätä lapsilisien tason jälkeenjääneisyyttä entisestään. Hallituksen esityksessä todetaan, että indeksijäädytyksen seurauksena lapsilisät tulevat olemaan vuonna 2015 reaalisesti noin 8 prosenttia pienemmät verrattuna tilanteeseen, jossa korotukset olisi tehty.
Perussuomalaiset pitävät tätä lyhytnäköisenä ja kansantaloudelle haitallisena päätöksenä. Lapsilisien reaaliarvon alentuminen koskettaa kipeimmin pienituloisia lapsiperheitä, ja vastuuta kantavien päättäjien olisikin syytä tiedostaa, että lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa terveys- ja hyvinvointikäyttäytymiseen ja lisää paitsi terveyseroja, myös sosiaalisen osattomuuden kokemusta. Perussuomalaiset myös muistuttavat, että lapsiperheissä valtaosa tuloista menee kulutukseen, joten lapsilisät auttavat osaltaan pitämään talouden rattaita pyörimässä. Varhaislapsuuteen sijoittaminen on myös kansantaloudellisesti kannattavaa, joten säästöillä lapsilisien indeksikorotusten jäädyttämistä ei voida perustella.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että lakiehdotus hylätään.
Jyrki Kataisen hallitus korosti vuoden 2013 valtion talousarviota esitellessään arvovalintojen merkitystä politiikassa. Ne korostuvat taloudellisesti vaikeimpina aikoina.
Keskusta ei hyväksy lapsiperheisiin kohdistuvia taloudellisia säästöjä. Se on lyhytnäköistä politiikkaa, jonka hintalappu lasketaan vasta vuosikymmenten päästä.
Kataisen hallitus on päättänyt, ettei lapsilisiin tehdä samanlaista korotusta kuin muihin pienimpiin sosiaalietuisuuksiin. Hallituksen esityksen perustelut eivät ole lapsiperheiden kannalta kestäviä eivätkä anna syitä jäädyttää lapsilisien indeksikorotusta väliaikaisesti. Esityksen mukaisesti indeksikorotuksen jäädyttämisestä johtuvaa lapsilisän reaaliarvon jäädyttämistä ei myöhemmin korjata, joten lapsilisät jäävät pysyvästi jälkeen muista alimmista sosiaalietuuksista.
Hallitus perustelee aikaistettua pienimpien sosiaalietuuksien indeksikorotusta arvonlisäveron, myös ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveron, korotuksella. Lapsiperheiden kulutusmenoissa ruoan ja lääkkeiden osuus on merkittävä. Täten erityisen perusteltua olisi, että myös lapsiperheiden taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaviin etuuksiin tehtäisiin indeksikorotus. Hallituksen esitys on tässä merkityksessä täysin päinvastainen. Sillä heikennetään lapsiperheiden ostovoimaa.