Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 9 päivänä syyskuuta 2014 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksen 2013 (K 7/2014 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
puheenjohtaja, kansanedustaja Pentti Kettunen, Kansaneläkelaitoksen valtuutetut
hallituksen puheenjohtaja Anneli Taina ja sihteeri Juhani Rantamäki, Kansaneläkelaitoksen hallitus
pääjohtaja Liisa Hyssälä ja johtaja Helena Pesola, Kansaneläkelaitos
neuvotteleva virkamies Pasi Pajula, sosiaali- ja terveysministeriö
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 5 §:n mukaan valtuutettujen tehtävänä on valvoa Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa ottaen muun ohella huomioon laitoksen palvelujen laatu ja saatavuus. Säännöksen mukaan valtuutettujen tehtävänä on myös antaa vuosittain toiminnastaan kertomus eduskunnalle.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että kertomuksesta tulee hyvin esiin asiakaspalvelun keskeinen asema ja Kansaneläkelaitoksen kehittämistyön asiakaslähtöisyys, joka ilmenee muun muassa asiakaskyselyjen ja asiakasraatien käyttämisessä toiminnan kehittämisessä samoin kuin esimerkiksi etuuspäätösten selkeyttä ja lomakkeiden yksinkertaistamista ja sähköistä asiointia koskevissa hankkeissa. Valiokunta pitää myös palvelujen saatavuutta keskeisen tärkeänä. Kertomuksessa esitetyt tunnusluvut henkilöstön vaihtuvuuden vähenemisestä ja henkilöstötutkimuksen tulokset kertovat henkilöstön työhyvinvoinnin tukemisesta, jota on edelleen syytä jatkaa.
Valiokunta on kahdesta edellisestä kertomuksesta antamassaan mietinnössä pitänyt tarkoituksenmukaisena, että etuusjärjestelmien rahoitukseen ja Kelan toiminnan tehokkuuteen ja kustannustietoisuuteen kiinnitetään kasvavassa määrin huomiota valtuutettujen kertomuksessa. Valiokunta on pitänyt välttämättömänä, että toimintakertomuksessa annetaan aikaisempaa kattavammat tiedot Kansaneläkelaitoksen hallinnon ja toiminnan arvioimiseksi ja eduskunnan valvontatehtävän toteuttamiseksi.
Valtuutettujen kertomusta on kehitetty valiokunnan toivomaan suuntaan liittämällä kertomukseen tilintarkastuskertomus, toimintakertomus ja tilinpäätös. Mainittujen liitteiden avulla Kansaneläkelaitoksen toimintaa koskeva tieto on aikaisempaa kattavammin saatavilla valtuutettujen kertomuksen yhteydessä. Valiokunta katsoo, että kertomuksessa on tarkoituksenmukaista käsitellä myös kertomusvuoden jälkeisiä tapahtumia. Valiokunta toteaa, että varsinaisessa kertomuksessa tyydytään useissa kohdissa mainitsemaan valtuutettujen saamien selvitysten ja käytyjen keskustelujen aihepiirejä ilman tarkempaa tietoa siitä, mihin toimenpiteisiin selvitykset ja keskustelut ovat johtaneet. Valiokunnan käsityksen mukaan Kansaneläkelaitoksen toiminnan valvonnassa on syytä pyrkiä etuusjärjestelmän vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen sekä ottaa käyttöön erilaisia toiminnan tehokkuutta ja taloudellisuutta kuvaavia mittareita.
Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton,
että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.
Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2014
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Harri Sintonen