TALOUSARVIOALOITE 163/2006 vp

TAA 163/2006 vp - Pertti Hemmilä /kok ym.

Tarkistettu versio 2.1

Määrärahan osoittaminen maatilatalouden rakenteen kehittämiseen

Eduskunnalle

Viime vuoden syksynä eduskunnan käsittelyyn tuotua hallituksen maatalouspoliittista selontekoa jalostettiin maa- ja metsätalousvaliokunnassa koko kevätistuntokauden ajan. Valiokunnassa kuultiin lukuisaa joukkoa eri alan asiantuntijoita. Valiokunta oli yksimielinen selonteon käsittelystä sekä lausumaehdotuksista, jotka liitettiin maatalouspoliittiseen selontekoon. Nuo lausumat eduskunta yksimielisesti hyväksyi. Hallituksen vuoden 2007 budjettiriihestä uutisoitaessa annettiin ymmärtää, että maatalouden osalta päästiin lopulta hyvään ratkaisuun. Eduskunnan lausumissaan edellyttämiä toimenpiteitä ei talousarvioesityksessä kuitenkaan ole otettu huomioon.

Valiokunnan lausuman perusteella eduskunta edellytti, että maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran pitkän aikavälin rahoitusvalmiutta parannetaan siirtämällä valtion talousarviosta vuosittain riittävä määräraha rahastoon. Tätä pidettiin valiokunnassa parempana vaihtoehtona. Toinen vaihtoehto olisi, että rahaston oma pääoma käytetään ensiksi, jonka jälkeen varaudutaan maatilatalouden investointien rahoitukseen pelkästään valtion talousarvion kautta. Toisin on kuitenkin käymässä: vuonna 2005 Makeran käytettävissä olevat varat olivat 235,4 milj. euroa ja vuoden 2007 talousarvioesityksessä enää 141,3 milj. euroa — pudotus viime vuodestakin lähes 80 milj. euroa. Vertailun vuoksi: vuonna 2001 Makeran varat olivat yli 420 milj. euroa. Makerasta jaettavat avustukset ovat myös vähentyneet ja ovat enää 121 milj. euroa. Ohjelmassaankin tämä hallitus lupasi huolehtia Maatilatalouden kehittämisrahaston toimintaedellytysten turvaamisesta. Makeran tilanne on muuttumassa kuitenkin nyt katastrofaaliseksi. Sen pääoma on nyt painunut alle tason, jolla voitaisiin turvata maatalouden tulevaisuuden investointeja. Seuraavalle hallitukselle jää suorastaan mahdoton tehtävä tilanteen korjaamiseksi. Kukaan ei usko siihen, että ensi vuonna pystyttäisiin budjetissa osoittamaan niin paljon varoja kuin Makeran rahoitusvalmiuden kuntoon laittaminen edellyttää.

Maatilatalouden rakenteen kehittämisen keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset kannattavan toiminnan harjoittamiseen, mikä usein tarkoittaa yrityskoon kasvattamista. Ottaen huomioon maatilatalouden rakennekehityksen on suomalaisen elintarviketuotannon jatkuvuuden kannalta elintärkeää kannustaa erityisesti nuoria viljelijöitä investoimaan tuotannon kehittämiseen. Itä-Euroopan maiden maataloustuotannon tulo EU:n sisämarkkinoille tullee muutaman vuoden kuluessa vaikuttamaan myös kotimaisiin elintarvikemarkkinoihimme. Erikoistumalla ja kehittämällä tuotantoamme voimme pysyä mukana yhä kovenevassa kilpailussa, kun kansainväliset kauppaketjut yhä enenevässä määrin valtaavat alaa myös Suomessa. Investointeja tarvitaan myös bioenergian raaka-aineiden ja varsinaisen energian tuottamiseen. Maataloutemme kehittymisen vaatimat yksittäiselle viljelijälle kohtuuttoman kalliit investoinnit ovat mahdollisia ainoastaan, mikäli valtio on edelleen tukemassa investointeja korkotuella, lainoilla ja avustuksilla.

Maatalouden kehittämisrahaston tilanne on huolestuttava. Edellisen hallituksen aikana tehtiin perusteellinen selvitys erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista. Makeran tilanne on edelleen ratkaisematta ja hallitus ei ole kyennyt turvaamaan sen toimintaedellytyksiä. Makeran pääoma on nyt painunut alle sen tason, jolla voitaisiin turvata maatalouden tulevaisuuden investointeja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2007 talousarvioon luvun  30.20 uudelle momentille 29 000 000 euroa maatilatalouden rakenteen kehittämiseen.