TALOUSARVIOALOITE 888/2009 vp

TAA 888/2009 vp - Satu Taiveaho /sd ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen kaupunkirakenteen tiivistämiseen pilaantuneille maa-alueille

Eduskunnalle

Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja yhdyskuntarakenteen leviämisen rajoittaminen edellyttävät valtion toimien lisäksi myös kunnilta väkeviä otteita kaupunkiasumisen tarjonnan monipuolistamiseksi. Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja houkuttelevien urbaanien perheasumisen muotojen kehittäminen ovat maanlaajuisesti kovia, ajankohtaisia haasteita.

Kaupunkirakenteen tiivistyessä taajamissa keskeisillä alueilla sijaitsevia pilaantuneita teollisuus-, satama-, sotilas-, varikko- ja varastoalueita otetaan uuteen käyttöön. Alueiden aiempaa käyttöhistoriaa ja mahdollisesti pilaantuneen maan aiheuttamia ympäristö- ja taloudellisia riskejä ei yleensä suunnittelussa oteta riittävästi huomioon. Usein vasta rakennusvaiheessa paljastuu pilaantuneita maa-alueita, joille joudutaan tekemään nopeita ja kalliita kunnostusratkaisuja. Ylimääräisiä ja yllättäviä kustannuksia aiheuttavat erityisesti pilaantuneiden maamassojen poiskaivu, loppusijoitus sekä rakennushankkeiden viivästyminen. Näiden ylimääräisten pilaantuneiden maa-alueiden aiheuttamien maanrakennuskustannusten on arvioitu nousevan kansallisella tasolla vuosittain kymmeniin, jopa sataan miljoonaan euroon.

Hämeenlinnan Vanaja-Kantola on laajuudeltaan yli 130 hehtaarin laajuinen niemi osana Hämeenlinnan keskustaa kiertävää kehävyöhykettä. Alue tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet tulevaisuuden kaupunkiasumiselle lähes ydinkeskustan kupeessa. Kaupungissa ei ole muita yhtä laajoja ja yhtenäisiä keskustan laajenemisalueita. Jo kertaalleen käytettynä (teollisuuskäyttö) alue on myös ekologiselta kannalta parempi rakentamisalue kuin neitseellinen, rakentamaton luonnonympäristö.

Alueen maaperä on aiemman käytön pilaamaa. Pilaantumisasteen ja pilaantumisen laajuuden selvittäminen on välttämätöntä maankäytön jatkosuunnittelun kannalta. Vastaavanlaisia muutosalueita on muissakin kaupungeissa, ja puhdistuskustannukset kaatuvat usein viime kädessä näiden kaupunkien vastattaviksi. Maaperän puhdistamisen kustannuksia ei Kantolassakaan pystytä kohdistamaan alkuperäisille saastuttajille alueen pitkästä teollisuushistoriasta ja moneen kertaan muuttuneista omistussuhteista johtuen. Ilman valtion tukea puhdistuskustannukset hidastaisivat alueen uudelleenkäytön aikataulua: kaupungin olisi pakko jakaa kustannuksia pidemmälle aikavälille. Tämä haittaisi hyvin sijoittuneen alueen kokonaisvaltaista kehittymistä ja kaupunkirakenteen eheytymistä.

Hämeen Ympäristökeskuksen vetämänä on 2008 käynnistynyt uudenlaiseen yhteistyöhön perustuva pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleenkäyttöhanke PIUHA. Muita osapuolia hankkeessa ovat Lahden, Hämeenlinnan ja Porvoon kaupungit, Osuuskunta Tradeka, Ramboll Finland Oy, Suomen ympäristökeskus, Kuntaliitto, Helsingin kaupunki ja Ympäristöministeriö.PIUHA-hanke yhdistää kaupunkisuunnittelun ja ympäristötutkimuksen pohjoismaalaisittain ainutlaatuisella ja uraauurtavalla tavalla. Pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus on hankkeessa keskeisellä sijalla. Tavoitteena on saada kohdealueille aikaan ympäristömyönteisiä ja kustannustehokkaita, nykyaikaisia aluekokonaisuuksia. Pilaantuneiden maa-alueiden aiheuttama riski ympäristölle ja asukkaille suunnitellaan poistettavaksi taloudellisesti, hallitusti ja ekotehokkaasti. Vanaja-Kantola on nimetty hankkeessa suunnittelukohteeksi.

Vanaja-Kantola on erinomaisesti sijoittunut, maisemallisesti ja kulttuurisesti omaleimainen monien mahdollisuuksien alue, josta voi muodostua jopa kansainvälisesti kiinnostava kokonaisuus, mikäli lähtökohdat osataan oikein hyödyntää. Alueen kehittämisessä vaaditaan samanaikaisesti sekä herkkyyttä että rohkeutta, jolloin lopputuloksena voidaan parhaimmillaan saada aikaan paratiisimainen, uusi urbaani asumiskonsepti. Osia Vanaja-Kantolasta liitetään tulevaisuudessa Kansallisen kaupunkipuiston eteläiseen laajennusosaan. Pilaantuneiden maamassojen puhdistaminen pitäisikin nähdä paitsi rasitteena myös lisäarvona alueelle. Kokonaisvaltaisen käsittelyn kautta maamassojen puhdistus ohjannee rantavyöhykkeen jalostumista kiinnostavaksi kokonaisuudeksi lähtien urbaanista ja rohkeasti rakennetusta aina herkkiin kosteikkorantoihin saakka.

Maaperän puhdistaminen tapahtuisi PIUHA-hankkeen tulosten pohjalta, jolloin kunnostukset saataisiin toteutettua innovatiivisella, kokonaisvaltaisella ja siten myös kustannustehokkaalla tavalla. Jo käynnistyneen hankkeen olemassa olevaa panosta hyödynnettäisiin täysipainoisesti: PIUHA-hankkeen hankerahalla rahoitetaan tutkimuksia sekä erilaisia riskinarvioita ja kunnostusvaihtoehtojen vertailuja. Talousarvioaloitteessa esitetty määräraha osoitettaisiin kokonaisuudessaan itse toteutukseen. Vanaja-Kantola toimisi hankkeen toteutuksen pilottina ja esimerkkikohteena muille vastaaville alueille.

Tämä aloite on tehty yhteistyönä Hämeen liiton ja Hämeen vaalipiirin kansanedustajien kanssa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2010 talousarvioon momentille  35.10.77 lisäyksenä 7 500 000 euroa Vanaja—Kantola -alueella toteutettavaan kaupunkirakenteen tiivistämiseen pilaantuneille maa-alueille.