TOIMENPIDEALOITE 66/2002 vp

TPA 66/2002 vp - Hanna Markkula-Kivisilta /kok 

Tarkistettu versio 2.0

Kotitalousvähennyksen kehittäminen kokopäivätoimisen henkilön palkkaamiseksi

Eduskunnalle

Kotitalousvähennyksellä helpotetaan perheiden arkipäivää. Palkatessaan vierasta työvoimaa kotona tehtävään työhön kotitalous saa vähentää joko 40 % työntekijän palkan sivukuluista tai 40 % ennakkoperintärekisteriin merkitylle maksetusta arvonlisäverovapaasta korvauksesta. Vähennykseen oikeuttavat tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Vähennys kohdentuu siis juuri perheiden jokapäiväisen elämän helpottamiseen: ruoanlaittoon, siivoukseen, pyykinpesuun, silitykseen, pihan ja puutarhan hoitoon, kaupassa käyntiin, asunnon remontointiin sekä lasten, sairaiden, vammaisten ja vanhusten hoitamiseen kotioloissa.

Kotitalousvähennyksen myöntäminen edellyttääkin, että sen perusteena oleva työ tehdään verovelvollisen käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Pelkästään asunnon omistaminen ei siis oikeuta vähennykseen, vaan verovelvollisen edellytetään käyttävän asuntoa kotinaan.

Kotitalousvähennyksellä on sekä työpoliittisia että sosiaalipoliittisia tavoitteita. Työpoliittisesti sen tarkoituksena on edistää kyseisten palvelujen kuluttamista, mikä puolestaan toisi uusia työpaikkoja näitä palveluja tuottaviin yrityksiin. Alan työpaikat voisivatkin olla ratkaisu monen pitkäaikaistyöttömän työllistymiseen. Sosiaalipoliittisista syistä on puolestaan järkevää aktivoida koteja omaehtoisiin hoivajärjestelyihin. Samalla järjestelmä edesauttaa ns. harmaan talouden kitkemistä ko. aloilla.

Vähennyksen enimmäismäärä on tällä hetkellä yhtä henkilöä kohden 900 euroa. Vähennys on henkilökohtainen, ja siinä on 100 euron omavastuuosuus.

Nykyisessä tilanteessa työn teettäjä maksaa työntekijän koko palkan ja palkan sivukulut omasta nettopalkastaan, minkä jälkeen hän voi vähentää korkeintaan 900 euroa vuodessa valtion- tai kunnallisverosta alussa mainituin ehdoin. Jos henkilön tulot ovat esimerkiksi 3 363 euroa (20 000 mk) kuukaudessa ja hän palkkaa 1 261 euroa (7 500 mk) ansaitsevan kokopäiväisen lastenhoitajan, palkkaavalle henkilölle jää käteen verojen ja lastenhoitajan palkan jälkeen ainoastaan 609,46 euroa (3 629 mk) kuukaudessa. Näin ollen tämänhetkinen kotitalousvähennys ei käytännön tasolla mahdollista kokopäivätoimisen henkilön palkkaamista selkeästi keskipalkkaa suuremmillakaan tuloilla.

Mikäli kotitalousvähennystä muutettaisiin niin, että palkattavan henkilön palkka ja palkan sivukulut saisi verotuksessa vähentää suoraan palkanmaksajan bruttotuloista, tilanne muuttuisi selkeästi. Tällöin edellä mainitun esimerkin mukaisessa tilanteessa palkkaavalle henkilölle jäisi verojen jälkeen 1 293 euroa (7 703 mk) käteen ja kokopäivätoimisen lastenhoitajan palkkaaminen olisi käytännössä mahdollista.

Kotitalousvähennyksen muuttaminen edellä ehdotetun mukaiseksi ei myöskään merkittävästi vaikuttaisi veronsaajien tuloihin. Kuten oheisen liitteen laskelmista ilmenee, kunnan ja valtion yhteenlaskettu nettomenetys niiden verotuloista olisi 438,10 euroa (2 608 mk), kun laskelmissa otetaan huomioon lastenhoitajan palkasta kertyvä verotulo. Mikäli palkattu lastenhoitaja nauttisi ennen työllistämistään peruspäivärahaa 489,12 euroa (2 912 mk) kuukaudessa, yhteiskunta kääntyisi työllistymisen jälkeen nettomaksajasta nettosaajaksi. Tässä tilanteessa toimenpiteestä yhteiskunnalle saatava hyöty olisi 51,02 euroa (303,80 mk) kuukaudessa. Mikäli henkilö saisi muita ansioon sidottuja sosiaalietuuksia, kasvaisi yhteiskunnalle saatava taloudellinen hyöty vielä enemmän.

Oheinen laskelma osoittaa myös, että tilanne on veronsaajan kannalta positiivinen myös silloin, kun useampi kotitalous palkkaa yhden yhteisen työntekijän. Tässä tilanteessa palkkaaminen on mahdollista myös pienemmillä tuloilla.

Kotitalousvähennystä on kehitettävä kokopäivätoimisen henkilön palkkaamisen mahdollistavaksi. Tällöin vähennys täyttäisi paremmin tavoitteensa: perheiden ja kotien arki helpottuisi ja hyvinvointi lisääntyisi, yhä useampi työtön saataisiin mukaan työelämään ja hoivatyö siirtyisi yhä useammassa tapauksessa hoidettavan kotona tapahtuvaksi.

Laskelma kotiin palkattavan, täysipäiväisen henkilön (esim. lastenhoitajan) vaikutuksesta valtion ja kunnan verotuloihin, kun palkattavan palkka sekä palkan sivukulut saa täysimääräisinä vähentää palkkaavan henkilön bruttotuloista
Laskelmassa on käytetty vuoden 2002 valtionverotaulukkoa ja 17,75 %:n kunnallisveroäyriä. Kunnallisverossa on mukana 1,5 %:n sairausvakuutusmaksu. Kirkollisveroa ei ole otettu laskelmaan eikä mahdollisia henkilökohtaisia vähennyksiä.
Laskelma on laskettu kuukausiperusteella ja euroissa. Laskelmassa ei ole otettu huomioon lomakorvauksia, koska ne voidaan sopia pidettävän vapaina.
Nykytilanne, jossa kokopäiväisen työntekijän palkka ja palkan sivukulut vähennetään palkkaajan nettopalkasta ja jossa palkan sivukuluista saa vähentää 40 % valtionverossa, max 900 euroa. Työnantajan palkka on 3 363 euroa (20 000 mk) kuukaudessa ja työntekijän 1 261 euroa (7 500 mk) kuukaudessa
Työnantaja (valtionverossa otettava huomioon nykyinen kotitalousvähennys, 900 euroa)
bruttopalkka valtionvero kunnallisvero eläkemaksu 4,4 % työttö-myys-vak. maksu 0,4 % nettopalkka työntekijän palkka + sivukulut käteen jäävä palkka
3363 417,76 589,92 147,97 13,45 2193,90 1584,44 609,46
Seuraus: palkkaaminen on taloudellisesti mahdotonta.
Ehdotettu malli, jossa kokopäiväisen työntekijän palkka ja palkan sivukulut vähennetään kokonaisuudessaan palkkaajan bruttopalkasta.
Työnantaja
bruttopalkka työntekijän palkka palkan sivukulut verotettava tulo valtionvero kunnallisvero eläkemaksu 4,4 % tyött. vak. maksu 0,4 % nettopalkka
3363 1261 323,45 1778,55 110,53 288,88 78,26 7,11 1293,77
Seuraus: palkkaminen on mahdollista.
Ehdotetun mallin vaikutus verotuloihin, valtio + kunta
Työnantaja Työntekijä Verot yhteensä
verotettava palkka valtionvero kunnallisvero bruttopalkka valtionvero kunnallisvero valtionvero kunnallisvero yhteensä
Ehdotus 1778,55 110,53 288,88 1261 27,16 190,54 137,69 479,42 617,11
Nykytilanne 3363 417,76 589,92 417,76 589,92 1007,68
Peruspäivärahan verotulo 47,53 47,53 47,53
Erotus yhteensä -280,07 -158,03 -438,10
Kun kolme ihmistä, jokaisella 2 017 euron kuukausipalkka (12 000 mk), palkkaa yhteisesti yhden työntekijän, jolle maksetaan 1 261 euron (7 500 mk) kuukausipalkkaa. Nykytilanne-laskelmissa on otettu huomioon sivukuluista tehtävä 40 %:n vähennys ja 100 euron omavastuu.
Työnantaja Työntekijä Verot yhteensä
verotettava palkka á valtionvero x 3 kunnallisvero x 3 bruttopalkka valtionvero kunnallisvero valtionvero kunnallisvero yhteensä
Ehdotus 1489,50 188,88 701,88 1261 27,16 190,54 216,04 892,42 1108,46
Nykytilanne 2017 384,23 1002,88 384,23 1002,88 1387,11
Peruspäivärahan verotulo 47,53 47,53 47,53
Erotus yhteensä -168,19 -157,99 -326,18
Kun kaksi ihmistä, kummallakin 2 522 euron kuukausipalkka (15 000 mk) palkkaa yhteisesti yhden työntekijän, jolle maksetaan 1 261 euron kuukausipalkkaa (7 500 mk). Nykytilanne-laskelmissa on otettu huomioon sivukuluista tehtävä 40 %:n vähennys ja 100 euron omavastuu
Työnantaja Työntekijä Verot yhteensä
verotettava palkka á valtionvero x 2 kunnallisvero x 2 bruttopalkka valtionvero kunnallisvero valtionvero kunnallisvero yhteensä
Ehdotus 1729,78 203,70 579,28 1261 27,16 190,54 230,86 769,82 1000,68
Nykytilanne 2522 433,93 860,26 433,93 860,26 1294,19
Peruspäivärahan verotulo 47,53 47,53 47,53
Erotus yhteensä -203,07 -137,97 -341,04
Kun yhteiskunnan, valtio + kunta, verotulojen vähennystä verrataan palkattavalle maksettavaan peruspäivärahaan, 489,12 euroa kuukaudessa (22,75 x 21,5 päivää), huomataan, että yhteiskunnasta tulee uuden mallin mukaan nettosaaja. Mikäli palkattava saa esim. asumistukea, säästää valtio uudella mallilla vielä enemmän.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kotitalousvähennyksen kehittämiseksi niin, että se mahdollistaa kokopäivätoimisen henkilön palkkaamisen.

Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2002

  • Hanna Markkula-Kivisilta /kok