Viimeisten vuosien aikana, 2000-luvulla, Suomi ja Suomen
koulutusjärjestelmä ovat saaneet merkittävän
paljon kansainvälistä huomiota. Menestyminen OECD:n
Pisa-arvioinneissa on tuonut maahamme suuren määrän
alan tutkijoita, opettajia, opettajakouluttajia, opetushallinnon
asiantuntijoita ja poliitikkoja.
Suomen koulutusjärjestelmän vahvuudeksi on määritelty
rakenteeltaan vahva peruskoulujärjestelmä, kaikkien
lasten mahdollisuus saada koulutusta sekä erityistä hoitoa,
kasvatusta ja opetusta tarvitsevien lasten integrointi normaaliin
kouluopetukseen.
Erityisen suuren huomion kohteena on kansainvälisesti
ollut suomalainen opettajakoulutus. Opettajilta lastentarhanopettajia
lukuun ottamatta vaaditaan maisteritasoinen, tutkimusperusteinen
opettajakoulutus. Näin on ollut jo 30 vuotta. Toisaalta
vahvuuttamme on myös se, että koulujen johtajat,
rehtorit, ovat myös opettajataustaisia. Lisäksi
aineenopettajilta vaaditaan vahva oman aineen hallinta mutta myös
opettajan pedagogiset opinnot.
Suomessa kunnilla on vahva itsehallinto koulutuksen järjestämisessä.
Opettajan ammatti on itsenäinen. Meillä ei toteuteta
kansallisia testejä, eikä kouluissa ole tarkastajia.
Koulutuksen tavoitteet ja opetussuunnitelmat on rakennettu niin,
että ne vaativat opettajalta vahvaa osaamista. Opettajan
työn itsenäisyyden edellytys on vahva ammattitaito
sekä vahva sitoutuminen työn tavoitteisiin ja
päämääriin. Suomalaisen opettajakoulutuksen
antamista huippuvalmiuksista ja osaamisen tasosta kertoo se, että Suomi on
OECD:n maiden koulutusvertailujen huipulla, vaikka esimerkiksi oppituntien
määrä on alle OECD:n keskitason.
Opettajakoulutukseen pääsee vain noin 10 % hakijoista.
Näin ollen olemme toistaiseksi onnistuneet saamaan opettajan
ammattiin parhaita voimiamme. Tämä on huomioitu
myös kansainvälisillä foorumeilla ja
lehdistöissä.
Opettajien kelpoisuudet määritellään
opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
annetussa asetuksessa. Perusopetuksessa opettajan tehtävissä toimivista
noin 88 % on muodollisesti kelpoisuusehdot täyttäviä opettajia.
Erityisopettajista vain 73 % täyttää kelpoisuusehdot,
ja ammatillisessa koulutuksessa 72 %:lla on muodollinen
kelpoisuus opettajan tehtävään. Lukion opettajien
ja rehtoreiden kohdalla kelpoisuustilanne on varsin hyvä.
Lukion opettajista noin 93 % on päteviä.
Lainsäädännön mukaan epäpätevää henkilöä ei
saa palkata opettajaksi yli kuuden kuukauden mittaiseen palvelussuhteeseen
ilman, että ensin on selvitetty, onko kelpoisuusvaatimukset
täyttäviä hakijoita saatavilla. Selvittämisen
tulee tapahtua esimerkiksi julistamalla tehtävä haettavaksi.
Mikäli aktiivisesta hakemisesta huolimatta kelpoisuusvaatimukset
täyttävää opettajaa ei ole tarjolla,
ilman pätevyyttä oleva henkilö voidaan
palkata enintään vuodeksi.
Alueelliset vaihtelut pätevien ja koulutettujen opettajien
saamisessa ovat kohtuullisen suuria.
Kansainvälisillä foorumeilla on viime aikoina nostettu
esille opettajan ammatin legitimointi. Käytännössä näin
on jo tehty muun muassa Ruotsissa, Kanadassa ja Skotlannissa. Tämä tarkoittaa
sitä, että opettajan ammattinimikkeen käyttämiseen
olisi oikeutettu vain kelpoisuusehdot täyttävä henkilö.
Näillä järjestelmillä vahvistetaan
koulutuksen laatua, tuloksellisuutta ja lasten ja perheiden oikeuksia.
Suomessa on tullut julki ns. "valeopettaja", eli henkilö on
todennäköisesti väärentänyt
tutkintotodistuksensa.
Julkisuudessa nousee esille myös aika ajoin syytöksiä kouluja
ja opettajia kohtaan. Näin tapahtuu esimerkiksi kiusaamistapauksissa
ja niiden selvittämisissä ja selvittämättä jättämisissä. Useinkaan
ei käy ilmi, onko arvioinnin kohteena oleva opettaja kelpoisuuden
omaava opettaja vai ei.
Lasten vanhemmilla ja huoltajilla tulee olla oikeus tietää ja
tarkistaa, onko opettajana toimiva henkilö opettajakoulutuksen
ja opettajien kelpoisuusehdot täyttävä henkilö.
Opettaja-ammattinimikkeen suojaaminen ja rekisteröinti
parantaisivat lasten ja perheiden oikeusturvaa erityisen
merkittävästi silloin, kun on kysymys erityisopetuksesta.
Viranomaistahon ylläpitämä opettajarekisteri omalta
osaltaan loisi paineita koulutuksen järjestäjälle
etsiä aktiivisesti kelpoisia opettajia avoimina oleviin
sijaisuuksiin ja tehtäviin.