Perustelut

Eduskunnan tilintarkastajien eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta, kirjanpidosta ja hallinnosta vuodelta 2012 antaman tilintarkastuskertomuksen johdosta tarkastusvaliokunta toteaa, että tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että tilintarkastuksella hankitaan kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallintojohtaja ja tilitoimiston päällikkö syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus eduskuntaa kohtaan, taikka rikkoneet Valtiokonttorin määräyksiä, talousarvioasetusta tai eduskunnan tilisääntöä. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty kansliatoimikunnan ja eduskunnan kanslian toiminnan lainmukaisuutta.

Eduskunnalle (pl. luvut 30 ja 40) myönnettiin määrärahoja kaikkiaan 125,5 miljoonaa euroa. Talousarviokirjanpidon mukaan vuonna 2012 myönnetyistä määrärahoista käytettiin 117,7 miljoonaa euroa. Eduskunnan rakennusten peruskorjauksen vuonna 2012 käytettävissä ollut määräraha oli 29,2 miljoonaa euroa sisältäen edellisiltä vuosilta siirtyneet määrärahat. Tilikauden aikana tästä käytettiin 20,8 miljoonaa euroa. Kyseistä määrärahaa siirtyi tilivuodelle 2013 8,4 miljoonaa euroa. Eduskunnan tietohallinnon investointien vuonna 2012 käytettävissä ollut määräraha oli 5,6 miljoonaa euroa. Tilikauden aikana tästä käytettiin 5,4 miljoonaa euroa. Määrärahaa siirtyi tilivuodelle 2013 0,2 miljoonaa euroa. Seuraavalle vuodelle määrärahoja siirtyi yhteensä 8,6 miljoonaa euroa.

Eduskunnan kanslian toimintamenoihin myönnettiin 55 335 000 euroa. Määräraha ylittyi 1 093 664 eurolla. Eduskunnalle myönnettiin arvonlisäveromenoihin 9 200 000 euroa. Määräraha ylittyi 529 927 eurolla. Eduskunnan kansliatoimikunta myönsi 14.2.2013 ylitysluvat ko. arviomäärärahojen ylittämisiin.

Eduskunnan toiminnan kulut vuonna 2012 olivat yhteensä 87,9 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 6,6 prosenttia. Suurin kuluerä (67 prosenttia) oli henkilöstökulut 59,3 miljoonaa euroa, jotka kasvoivat 2,1 prosenttia. Seuraavaksi suurin kuluerä oli palveluiden ostot, 33 miljoonaa euroa (kasvua 7,7 prosenttia).

Tarkastusvaliokunnan mielestä on tärkeää, että eduskunnan kanslia on vahvistanut sisäistä tarkastusta nimittämällä 1.11.2012 lukien tehtävään tarkastuspäällikön, jonka organisatorinen asema eduskunnan kansliassa on järjestetty valiokunnan esittämällä tavalla (TrVM 5/2012 vp). Tarkastuspäällikkö toimii hallinnollisesti puhemiehen alaisuudessa ja vastaa työnsä tuloksista kansliatoimikunnalle. Myös yhteistyötä eduskunnan tilintarkastajien ja sisäisen tarkastajan välillä on jo tehostettu. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tuottaa ylimmälle johdolle tietoa riskienhallinnan, sisäisen valvonnan sekä johtamisen ja hallinnon riittävyydestä, luotettavuudesta ja toimivuudesta.

Nyt tehtyjen tarkastushankkeiden valinta perustuu ensisijaisesti tarkastuspäällikön tekemään riskiarviointiin ja sen lopputuloksena riskipisteytykseen. Arviointimenettelyssä on otettu huomioon muun muassa tarkastuskohteiden merkitys kanslian strategian toteutumisen kannalta, kohdetoimintoihin sisältyvät taloudelliset, juridiset, maine- ja henkilöriskit, toimintojen monimutkaisuuden aste, tapahtumamäärät ja IT-riippuvuus, kohteiden aiemmasta tarkastuksesta kulunut aika ja edellisen tarkastuksen tulokset. Tarkastuskohteiden valinnassa on otettu huomioon myös tilintarkastajien tekemä työ ja sen tulokset.

Valiokunnan mielestä eduskunnan kanslian sisäisellä tarkastuksella on nyt toimintaedellytykset ja -mahdollisuudet hoitaa sisäisen tarkastuksen tehtäviä tuloksekkaasti.

Valiokunta toteaa lopuksi, että eduskunnan tilintarkastajien lausunnon mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.