Perustelut
Säädösten vaikutusarviointiyksikön
tarve
Tarkastusvaliokunta on keskittynyt tässä mietinnössä käsittelemään
yksinomaan lainsäädännön vaikutusarviointien
laadun parantamiseen liittyviä kysymyksiä.
Tarkastusviraston vuosikertomuksessa on arvioitu säädösvalmistelua
liikenne- ja viestintäministeriössä,
ulkoasiainministeriössä ja valtiovarainministeriössä.
Useat tarkastukset sisältävät kriittisiä huomioita
lakien vaikutusten arvioinnista. Tarkastusviraston kertomuksessa
ehdotetaan Suomeen perustettavaksi säädösvalmistelun
ja muun normiohjauksen arviointiyksikkö. Yksikön
tehtävänä olisi valvoa ja edistää vaikutusarviointien
laatua riippumattomana asiantuntijana. Yksikkö voisi lisäksi
tuoda esille, jos ehdotetuilla ohjauskeinoilla tarkoitetut tavoitteet
eivät ole saavutettavissa.
Viraston mukaan sijoittamista vaikutusarviointiin puoltavat
vahvasti keskipitkän ja pitkän aikavälin
talouspoliittiset haasteet ja Euroopan unionin talouspolitiikan
ohjausta ja koordinaatiota koskevan lainsäädännön
järkevä kansallinen soveltaminen. Tämä on
Suomen oman kansallisen edun mukaista. Talouspolitiikassa korostuu
nyt lainsäädäntöä muuttamalla
tehtävien rakenteellisten uudistusten toteuttaminen, jolloin
pelkkä kehysmenettely ei enää riitä finanssipolitiikan
hallintavälineeksi. Euroopan unionin budjettikehysdirektiivi
2011/85/EU edellyttää, että valtiontalouden
ohella kuntataloutta ja sosiaaliturvarahastoja koskevat selkeästi
asetetut finanssipolitiikan säännöt eli
päätöksentekoa ohjaavat finanssipoliittiset
tavoitteet. Valtion päätöksentekoa suhteessa
kuntatalouteen toteutetaan pitkälti lainsäädännön
kautta. Sama pätee sosiaaliturvarahastoihin.
Myös tarkastusvaliokunnan käsitys on, että nyt
on etenkin talouskasvun ja kilpailukyvyn kannalta ensiarvoisen tärkeää tietää,
mitkä ovat lainsäädännön
vaikutukset kilpailuun, yritysten hallinnolliseen taakkaan ja kansalaisille.
Myös kuntiin kohdistuvien velvoitteiden vaikutusarviointia
on tarpeen parantaa.
Tarkastusvaliokunta on kuluneella ja edellisellä vaalikaudella
käsitellyt lainsäädännön
laatuun liittyviä kysymyksiä (TrVM 5/2011
vp ja TrVM 8/2010 vp), ja
niihin pohjautuen on edelleen voimassa kaksi eduskunnan kannanottoa. Kannanotoissa
kehotetaan hallitusta kiinnittämään huomiota
oikeusnormien määrään, säädöshuoltoon
ja paremman sääntelyn periaatteisiin sekä vaikutusarviointien
tekemiseen ja lainsäädännön
tasapuolisuuteen kohderyhmille. Lisäksi hallituksen edellytetään
seuraavan, mitä käytännön vaikutuksia
Sujuvampaan lainvalmisteluun -hankkeen toimintatavalla on saavutettu lainvalmistelun
laadun parantamiseksi.
Lakien vaikutusten aiempaa parempi arviointi on välttämätöntä lakien
ja lainvalmistelun laadun parantamiseksi. On myös tärkeää ymmärtää lakien
vaikutusten arvioinnin merkitys talouspoliittisessa päätöksenteossa.
Eduskunta päättää ja vaikuttaa
valtiontalouteen ja kansantalouden kasvuun pitkälti lainsäädännön
kautta. Valtion talousarvion tuloista ja menoista on noin 80 prosenttia
vahvasti sisällöltään sidottuja
lakiin, ja lainsäädäntö on vahvin
yhteiskunnan ohjauskeino. Tarkastusvaliokunta on työssään
nostanut esiin myös yksittäisiä puutteita
tehdyissä vaikutusarvioinneissa, viimeksi pääoma-
ja yhteisöverouudistusta koskien (TrVM 8/2014
vp). Valiokunta totesi, että erityisen tärkeää on,
että hallituksen toteuttamien tai vireille saattamien uudistusten
vaikutusarviot ovat huolellisesti tehtyjä ja realistisia.
Vaikutusarvioinnit antavat mahdollisuuden eri päätösvaihtoehtojen
kustannusten ja hyötyjen keskinäiseen vertailuun
ja siten parantavat päätöksenteon tietoperustaa.
Valiokunta katsoi, että vaikutusarviointien tekemisessä ja niiden
kattavuudessa on vielä selvästi parantamisen varaa.
Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esiin, että Suomessa
on pitkään uskottu siihen, että vaikutusten
arviointia pystyttäisiin kehittämään
parempaan suuntaan ohjeistuksella ja toimintaohjelmilla. Asiantuntijoiden
käsitys ja myös tutkimustieto osoittavat, että tulokset
ovat jääneet vaatimattomiksi. Valiokunnan mukaan
nyt tarvitaan vahvempaa ohjausta, ja se edellyttää erillisen
yksikön perustamista vastaamaan lakien vaikutusten arvioinnista.
Valiokunta painottaa, että myös nykyiseen toimintakulttuuriin
on tarpeen saada muutosta: on päästävä pois
nykytavasta, jossa vaikutusten arvioinnit kirjoitetaan mieluummin
sitä tukeviksi, mitä lainsäädännöllä halutaan
edistettävän ilman, että käytössä on
tutkimusta ja tietoa vaikutuksista. Myös systemaattinen
jälkiseuranta puuttuu, jolloin jää tarkistamatta,
onko vaikutusarviointi toteutunut. Jos niin ei ole käynyt,
niin myös oppi siitä, mitä tulisi jatkossa
tehdä toisella tavalla tai paremmin, jää saamatta.
Säännöksiä laaditaan vuodesta
tai vuosikymmenestä toiseen ainakin osin samantyyppisistä ongelmista
ja epäkohdista. Uudella toimintatavalla olisi mahdollista
vahvistaa tiedon systemaattista käyttöä poliittisen
päätöksenteon tukena.
Yksikön perustaminen, tehtävät ja
toimivalta
Tarkastusvirasto ehdottaa perustettavaksi valtioneuvoston yhteyteen
lautakunnan, joka koostuisi ulkopuolisista vaikutusarvioinnin asiantuntijoista
ja jonka sihteeristönä toimisi tukiyksikkö. Sen
tehtävänä olisi valvoa ja edistää säädösehdotusten
vaikutusarvioinnin laatua riippumattomana asiantuntijana. Tehtävänä olisi
lisäksi tuoda esille, mikäli ehdotettu sääntely-
tai ohjauskeino ei vaikutusarvioinnin ja asiantuntijatiedon valossa
näyttäisi olevan toimiva tavoitellun yhteiskunnallisen
vaikutuksen saavuttamiseen.
Lautakunta ja tukiyksikkö voisivat olla hyvin kevyt
organisaatio: 3—5 osa-aikaista jäsentä ja 4—5
asiantuntijaa. Organisointi voitaisiin tarkastusviraston käsityksen
mukaan hoitaa virkasiirroilla ja tehtäviä priorisoimalla.
Keskeistä asiassa on lautakunnan asiantuntemus ja toimivalta
eli se, annetaanko sille valta pysäyttää ja
palauttaa valmisteluun sellainen esitys, jossa lausuntoa ei ole
riittävällä tavalla otettu huomioon.
Useimmissa maissa tällainen yksikkö on sijoitettu
pääministerin läheisyyteen. Valiokunta
pitää tarkoituksenmukaisena yksikön sijoittamista
valtioneuvoston kanslian yhteyteen. Valiokunnan mukaan on tärkeää turvata
yksikön toimintaedellytykset ja luoda toimintatavat, joilla
kulloisetkin poliittiset päätöksentekijät
sitoutetaan yksikön toimiin.
Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksessä Lainvalmistelun
laatu ja kehittämistarpeet (3/2012, tekijä professori
Jyrki Tala) todetaan, että tällaisen asiantuntijayksikön
onnistumiselle on kansainvälisen kokemuksen valossa kolme perusedellytystä.
Yksikön pitää olla itsenäinen suhteessa
poliittisiin päättäjiin ja hallinnon
lainvalmistelijoihin. Sen on oltava tehtävässään
riittävän monipuolisesti asiantunteva, jotta sen
toiminta tarjoaisi aitoa lisäarvoa ja olisi uskottavaa päättäjiin
ja lainvalmistelijoihin nähden. Kolmanneksi sen onnistuminen
edellyttää poliittisten päättäjien
tukea ja näiden vahvaa sitoutumista asiantuntijayksikön
toimiin. Näin näyttäisikin olevan järjestelmissä,
joissa tuollainen asiantuntijayksikkö on saanut vaikutusvaltaisen
roolin (Britannia, Saksa, Euroopan unioni, Yhdysvallat). Asiantuntijayksikön
tuomat hyödyt eri maissa ovat olleet selvityksen mukaan
vaikutusarviointien laadun paraneminen, kustannuksia koskevan ymmärryksen
ja osaamisen kasvu sekä koko lainlaadintaprosessin rakenteen
selkiytyminen keskeisiin sisällöllisiin kysymyksiin.
Tarkastusvaliokunta ehdottaa, että tässä laajassa
säädösvalmistelun toimintaympäristössä lähdettäisiin
liikkeelle yksittäisillä pilottihankkeilla, joiden
osalta rajauduttaisiin vaikutusarvioinneissa siihen, mitkä ovat
esityksen vaikutukset taloudelliseen kasvuun ja hallinnolliseen taakkaan.