Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 27 päivänä marraskuuta 2002 lähettänyt työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen 89. Kansainvälisen työkonferenssin hyväksymän maatalousalan työturvallisuutta ja -terveyttä koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 250/2002 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
hallitussihteeri Liisa Saastamoinen, työministeriö
kehityspäällikkö Markus Pyykkönen, sosiaali- ja terveysministeriö
jaostopäällikkö Ilpo Mattila, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry
työsuojelusihteeri Pirkko Heikura, Puu- ja erityisalojen liitto
lainopillinen asiamies Risto Tuominen, Suomen Yrittäjät
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleiskokous, Kansainvälinen työkonferenssi hyväksyi vuonna 2001 maatalousalan työturvallisuutta ja -terveyttä koskevan yleissopimuksen sekä siihen liittyvän suosituksen. Niiden tarkoituksena on maatalouden työpaikkojen turvallisuuden tason varmistaminen sellaiseksi, ettei työntekijöiden terveys tai turvallisuus vaarannu missään työn tekemisen vaiheessa. Yleissopimuksen keskeisen sisällön muodostaa jäsenvaltioille asetettu velvoite maatalousalan työturvallisuutta ja -terveyttä koskevan kansallisen toimintaohjelman laatimisesta ja sen toteuttamiskeinojen kirjaamisesta kansallisiin lakeihin. Lisäksi siinä on määräyksiä työnantajan velvollisuuksista ja vastuusta työpaikan turvallisuuden suhteen, työntekijöiden oikeudesta saada tietoa ja tulla kuulluiksi, nuorten työntekijöiden vähimmäisiästä, naistyöntekijöiden sekä tilapäisten ja kausityöntekijöiden suojelemisesta sekä työntekijöiden sosiaaliturvasta ja työajasta. Sopimuksessa on myös määräyksiä koneiden ja laitteiden turvallisuudesta, tavaroiden käsittelystä ja kuljetuksista, kemikaalien ja eläinten käsittelystä sekä biologisilta riskeiltä suojautumisesta, rakentamisesta sekä työntekijöille tarkoitetuista sosiaalitiloista ja majoituksesta.
Yleissopimusta täydentää suositus, jonka tavoitteisiin kuuluu yleissopimuksen tasoisen suojan ulottaminen itsenäisiin, omaa työtään tekeviin maatalousyrittäjiin.
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi yleissopimuksen ja lain yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suositus saatetaan eduskunnan tietoon otettavaksi huomioon tulevassa lainsäädäntötyössä. Suomen lainsäädäntö vastaa yleissopimuksen vaatimuksia, eikä sen hyväksyminen edellytä lainsäädännöllisiä muutoksia.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samana ajankohtana kuin yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan. Voimaantulosta ehdotetaan säädettäväksi tasavallan presidentin asetuksella.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Valiokunta toteaa, että maatalousalan työturvallisuutta ja -terveyttä koskeva yleissopimus ja siihen liittyvä suositus ovat maataloudessa työskentelevien turvallisuuden ja terveyden kannalta merkittäviä. Esityksen perustelujen mukaan maatalous on rakennus- ja kaivostyön sekä kalastuksen ohella yksi riskialtteimpia toimialoja maailmassa. ILOn arvioiden mukaan vuosittain kirjatuista 1,2 miljoonasta työtapaturmasta puolet tapahtuu maatalouden piirissä. Myös Suomessa maatalous on yksi vaarallisimmista toimialoista.
Suomessa työsuojelulainsäädäntö kattaa maatalouden piirissä työsuhteessa tehdyn työn yleissopimuksen vaatimusten mukaisesti. Maatalouden tilakoot ovat pieniä ja vain harvoilla tiloilla käytetään ulkopuolista työvoimaa. Viime vuosina tilakoon kasvun myötä myös palkatun työvoiman käyttö on kuitenkin lisääntynyt.
Maataloudessa tapahtuu edelleen paljon työtapaturmia, ja alalla toimivilla esiintyy yleisesti ammattitauteja. Erityisen tärkeää on nuorten työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen. Sopimus velvoittaa työnantajaa antamaan opastusta ja valvomaan, ettei nuorta työntekijää käytetä työhön, joka voi aiheuttaa erityisen tapaturman vaaran tai terveyshaitan. Maataloudessa työskennellään usein kausiluontoisesti ja käytetään tilapäisiä työntekijöitä. On tärkeää, että tilapäis- ja kausityöntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun tasoa parannetaan. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että koneita ja työvälineitä käytetään oikein ja että ne huolletaan ajallaan ja annettujen ohjeiden mukaisesti niin, että niiden toimintavarmuus säilyy.
Sopimuksen noudattaminen vaatii viranomaisilta entistä enemmän ja perusteellisempaa valvontaa. Valiokunta korostaa, että valtiovallan tehtävänä on huolehtia, että työsuojeluviranomaisilla on riittävästi resursseja valvoa myös pienten työpaikkojen työturvallisuus- ja -terveystasoa.
Esityksen perustelujen mukaan yleissopimusta täydentävä suositus saatetaan eduskunnan tietoon otettavaksi huomioon tulevassa lainsäädäntötyössä sikäli kuin se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Valiokunta ehdottaa suositusta koskevan ponnen muutettavaksi perusteluissa esitetyn mukaiseksi. Samalla valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 2 §:ään tehtäväksi lakiteknisen tarkistuksen.
Edellä esitetyn perusteella työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,
että eduskunta hyväksyy Genevessä pidetyssä (poist.) Kansainvälisessä työkonferenssissa 21 päivänä kesäkuuta 2001 hyväksytyn Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen nro 184, joka koskee maatalousalan työturvallisuutta ja -terveyttä, ja
että (poist.) Genevessä pidetyssä (poist.) Kansainvälisessä työkonferenssissa 21 päivänä kesäkuuta 2001 hyväksytty Kansainvälisen työjärjestön suositus nro 192, joka koskee maatalousalan työturvallisuutta ja -terveyttä, otetaan huomioon tulevassa lainsäädäntötyössä sikäli kuin se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista, sekä
että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 2 § muutettuna (Valiokunnan muutosehdotus).
Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.
_______________
Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2002
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Ritva Bäckström