Perustelut
Yleistä
ETYJ on edelleen jäsenistöltään
laajapohjaisin Euroopan turvallisuutta käsittelevä alueellinen yhteistyöfoorumi.
Järjestöön kuuluvat kaikki Euroopan valtiot
sekä Yhdysvallat ja Kanada. Jäsenistön
kattavuus heijastuu myös kokonaisvaltaiseen tapaan käsitellä turvallisuuskysymyksiä
ja
kriisejä.
Keskustelu Euroopan turvallisuusrakenteista ja eri toimijoiden
yhteistyöstä jatkui myös tämän
kertomusvuoden aikana. ETYJ:n roolia tässä yhteydessä tulee
valiokunnan mielestä arvioida ottaen huomioon järjestön
laaja jäsenpohja kuin myös meneillään
olevat EU:n ja NATOn laajentumisprosessit. Valiokunta pitää tärkeänä, että eri
järjestöjen välisessä työnjaossa
ja koordinaatiossa pyritään hyödyntämään
kunkin järjestön erityisosaamista ja välttämään
päällekkäistoimintaa. ETYJ:n puheenjohtajamaan
Romanian ulkoministeri Mircea Geoana on kuluneen vuoden aikana korostanut
tarvetta vahvistaa järjestön konfliktinestämiskeinoja,
kriisien hallintaa ja kriisien jälkiselvittelyä sekä yhteistyötä muiden
kansainvälisten järjestöjen kanssa. Valiokunta
pitää näitä aloitteita perusteltuina.
ETYJ:n toimintatapojen ja päätöksentekomenetelmien
kehittäminen ja uudistaminen on tärkeää,
jotta järjestön toiminta olisi tuloksellista. Valiokunta
korostaa erityisesti ETYJ:n parlamentaarisen ulottuvuuden vahvistamista
ja järjestön päätöksenteon
avoimuuden lisäämistä. Yleiskokouksen
presidentin Adrian Severinin toiminta on tässä suhteessa
ollut erittäin myönteistä.
Parlamentaarisen yleiskokouksen täysistunnon pääteema
oli kertomusvuonna Euroopan turvallisuus ja konfliktien ennaltaehkäisy:
ETYJ:n haasteet 2000-luvulla. Tämä ETYJ:n perustehtävään
liittynyt aihe oli erittäin ajankohtainen keskustelun Euroopan
turvallisuuspoliittisista rakenteista jatkuessa vilkkaana. Kertomusvuonna Jugoslavian
liittotasavalta palasi ETYJ:n toimintaan ja Belgradiin perustettiin
ETYJ-edustusto. Viron ja Latvian edustustot lopettivat toimintansa
vuoden lopussa. Suomen hallitus tarjoutui toimimaan ETYJ:n puheenjohtajamaana vuonna
2008. Valiokunta tukee Suomen ehdokkuutta.
Vaalitarkkailu
Kansainvälinen vaalitarkkailu on yksi keino demokratian
edistämiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Vaalitarkkailu on
laajentunut erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun demokratisoituvia
valtioita on pyritty tukemaan vapaiden ja rehellisten vaalien järjestämisessä ja
valvonnassa. Vaalitarkkailun merkitystä kuvastaa myös
se, että YK on vuoden 1989 jälkeen vastaanottanut
jäsenvaltioiltaan yli 140 pyyntöä vaalien
avustamisesta. Vaalitarkkailulla on kaksi keskeistä tavoitetta,
valvonta ja tukeminen. Mutta tarkkailu toimii myös rakenteellisten
ongelmien tunnistamisessa ja varhaisvaroituksen instrumenttina edistäen
siten myös konfliktien ennaltaehkäisyä.
Saadun selvityksen mukaan kokemukset kansainvälisestä vaalitarkkailusta
ovat olleet pääosin myönteisiä.
Kritiikkiä on esitetty niiden taholta, jotka eivät
hyväksy poliittista pluralismia olennaiseksi demokratian
osaksi, ja tilanteissa, joissa vaalitarkkailun on nähty
loukkaavan vastaanottavan maan suvereniteettia. Valiokunta korostaa,
että vaalitarkkailussa tulisi pyrkiä suunnitelmalliseen
ja pitkäjänteiseen toimintaan. Vaaleja edeltävä toiminta
on yhä tärkeämpää.
Vaalien järjestäminen on pitkä prosessi,
johon kuuluvat muun muassa vaalipiirien määrittäminen,
ehdokasasettelu, vaalikampanja, tiedotusvälineiden sananvapaus
ja vaalirahoitus. Vaalitarkkailun tulisi kattaa tämän
prosessin kaikki osat, jotta arvio vaaleista voisi olla kokonaisvaltainen
analyysi siitä, mahdollistaako ja takaako prosessi valitsijan
vapaan tahdon toteutumisen. Etukäteistarkkailun merkitys
korostuu myös siksi, että vaalivilppi on saanut
uusia, järjestelmällisempiä ja itse yhteiskuntarakenteisiin
liittyviä muotoja. Myös vaalien jälkivalvontaan
tulisi kiinnittää enemmän huomiota, erityisesti
oikeuslaitoksen riippumattomuus ja toimivuus ovat tärkeitä elementtejä rehellisten
ja oikeudenmukaisten vaalien toimeenpanossa.Tarkkailijoiden valintaan
ja koulutukseen sekä paikallistuntemukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Euroopan
unioni on pyrkinyt kehittämään omaa tarkkailutoimintaansa
muun muassa tehokkaalla koulutuksella.
Vaalitarkkailutilanteista esitettyjen loppuarvioiden tulisi
sisältää niin kriittisiä näkökohtia kuin
yleisluontoisia poliittisia arvioita. Valiokunta korostaa, että oikean
tasapainon löytäminen kokonaisarviossa on erittäin
tärkeää, jotta vaalitarkkailu säilyttää uskottavuutensa.
Nyt käsiteltävässä kertomuksessa
esitetyt vaalitarkkailuarviot kuvastavat tämän
tasapainon löytämisen vaikeutta.
ETYJ:n lisäksi lukuisat muut kansainväliset järjestöt
toimivat vaalitarkkailuoperaatioissa: Yhdistyneet kansakunnat, Kansainyhteisö,
Euroopan unioni, Euroopan neuvosto sekä kansalaisjärjestöt
ja vaalitarkkailuun erikoistuneet instituutiot. Valiokunnan saaman
selvityksen mukaan kansainvälisten organisaatioiden toimintatavat,
mandaatit ja arviot poikkeavat usein toisistaan. Eri järjestöjen
välisen koordinaation parantaminen ja kansallisten ja ulkomaisten tarkkailijoiden
yhteistoiminnan kehittäminen on valiokunnan mielestä ensiarvoisen
tärkeää. Myönteisenä ja
uutena kehityksenä järjestöjen välisestä työnjaosta
voidaan mainita Kosovon vaalit marraskuussa 2001, jotka ETYJ järjesti
ja joissa EN:n parlamentaarinen yleiskokous johti vaalitarkkailua.
Tarkasteltavana olevassa kertomuksessa eri järjestöjen
välisiin päällekkäisyyksiin
ei ole viittauksia. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella voidaan
kuitenkin päätellä, että koordinaatiota
ja yhteistyötä tulee kehittää edelleen.
ETYJ:n eräs tehtävä on tukea demokraattisten
instituutioiden toimintaa, ja vastuu vaalien edistämisestä ja
vaalitarkkailusta kuuluu Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimistolle
(ODIHR). Kööpenhaminassa 1990 hyväksytyssä julistuksessa
kaikki ETYJ-maat sitoutuivat pluralistiseen poliittiseen demokratiaan.
Vaalitarkkailulla ODIHR pyrkii arvioimaan, miten hyvin ETYJ-maat
noudattavat demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyviä sitoumuksiaan.
ETYJ:n parlamentaarinen yleiskokous lähettää valtuuskuntia
tarkkailemaan ensisijaisesti parlamenttivaaleja jäsenmaissa,
mutta se voi tarkkailla myös presidentinvaaleja, osavaltio-
tai paikallisvaaleja. Vaalitarkkailun järjestämisessä yleiskokous
toimii yhteistyössä ODIHR:n sekä muiden
kansainvälisten järjestöjen kanssa. Vaalitarkkailusta
on viime vuosien aikana muodostunut tärkeä osa
myös yleiskokouksen niin kutsuttujen demokratiatyöryhmien
toimintaa Valko-Venäjällä, Moldovassa
ja Kosovossa.
Vaalitarkkailu on osa kansainvälistä siviilikriisinhallintaa,
jonka kehittämistä valiokunta pitää tärkeänä.
Valiokunta tukee Suomen osallistumista kansainväliseen
vaalitarkkailuun ja pitää suomalaisten parlamentaarikkojen
aktiivista osallistumista tähän toimintaan myös
jatkossa tärkeänä.