Perustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunta
ehdottaa kuitenkin lausumaa, jossa hallituksen edellytetään
huolehtivan pysyvän ratkaisun aikaansaamisesta ennen seuraavan varsinaisen
talousarvion antamista vuonna 2003 (Valiokunnan lausumaehdotus).
Vaikeavammaisia yrittäjiä koskevaa veronhuojennuslakia
esitetään jatkettavaksi nyt seitsemännen
kerran perättäin muuttamattomana. Sopivaa tukimuotoa
on etsitty siitä alkaen, kun laki vaikeavammaisille yrittäjille
myönnettävistä veronhuojennuksista (1393/1995)
hyväksyttiin ensimmäisen kerran vuosille 1995
ja 1996.
Valtiovarainvaliokunta on kiirehtinyt pysyvän ratkaisun
aikaansaamista jo usean vuoden ajan. Viimeksi vuosi sitten valiokunta
katsoi (VaVM 17/2001 vp — HE
119/2001 vp), että ratkaisu tulisi saada aikaan
viimeistään sitten, kun kauppa- ja teollisuusministeriön
asettama sosiaalisen yrittäjyyden edistämistä pohtinut työryhmä ("Sosiaalisen
yritystoiminnan edistäminen", KTM:n työryhmä-
ja toimikuntaraportteja 7/2002) saisi työnsä päätökseen
vuonna 2002.
Valiokunta pitää epätyydyttävänä sitä,
ettei pysyvää ratkaisua ole vieläkään
kyetty löytämään, vaikka kauppa-
ja teollisuusministeriön asettaman työryhmän
loppuraportti valmistui jo keväällä.
Huolestuttavalta näyttää myös
se, ettei mikään työryhmätyöhön
osallistuneista ministeriöistä pidä pysyvää ratkaisua
omalta osaltaan mahdollisena.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on ollut esillä mm.
työryhmän loppuraportissa ehdotettu kolmivuotinen
kokeilu, jossa vaikeavammaisen yrittäjän maksama
arvonlisävero palautettaisiin tukena yrittäjille.
Kokeilussa tuki laajenisi koskemaan kaikkia vaikeavammaisia yrittäjiä nykyisten
käsityöyrittäjien lisäksi. Raportissa
esitetään lisäksi muita toimenpiteitä,
joilla sosiaalista yrittäjyyttä voidaan tukea
erilaisin neuvonta- ja tukipalveluin.
Valiokunta pitää tärkeänä sitä,
että vaikeavammaisten yrittäjien asemaa pyritään
helpottamaan pitkäjänteisen ratkaisun pohjalta
tavalla tai toisella tarpeetonta byrokratiaa kuitenkin välttäen.
Valiokunta on kannattanut jo aiemmin sellaisia positiivisia erityistoimia,
jotka helpottavat vaikeavammaisten yrittäjien asemaa. Oleellisena
on pidetty sitä, että tukitoimet koskevat yhtäläisesti
kaikkia vammaisyrittäjiä ja että niissä lähestytään
heitä ensisijaisesti yrittäjinä eikä vammaisina.
Valiokunnan kuulemat vammaisjärjestöt ovat todenneet
myös, että yrittäjyys on varteenotettava
vaihtoehto vammaisten työllistämiseksi. Tämän
vuoksi pysyvää ratkaisua tulisi etsiä tosissaan.
Valiokunta on perustellut aikaisempia kannanottojaan lisäksi
myös sillä, että nykyinen verotuki koskee
melko pientä yrittäjäjoukkoa, käytännössä noin
500 vaikeavammaista yrittäjää sokeiden
yrittäjien lisäksi. Heille ohjautuvan vuosittaisen
tuen määrä on vajaat puoli miljoonaa euroa.
Verotuen ulkopuolelle jäävät tällä hetkellä kokonaan
ne vaikeavammaiset yrittäjät, jotka myyvät
muita kuin valmistamaansa tavaraan kohdistuvia palveluja. Tähän
joukkoon kuuluu mm. kasvava joukko tietoteknisen alan yrittäjiä. Uudenlaisen
ratkaisun tarve on näistäkin syistä perusteltu.
Valiokunnan kuulemat asiantuntijatahot ovat kannattaneet hallituksen
esitystä muun vaihtoehdon puuttuessa. Koska pysyvää ratkaisua
ei ole vielä löydetty, valiokunta kannattaa erityislain
jatkamista ensi vuodeksi.