Yleisperustelut
Esityksen puollettavuus
Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta puoltaa asumisoikeuslainsäädännön
kehittämistä ehdotetulta pohjalta.
Asumisoikeusasuntoja ei ole tällä hetkellä tarjolla
vapaarahoitteisena. Tämä on vähentänyt järjestelmän
uskottavuutta ja asumisoikeusasuntokannan määrää.
Asumisoikeusasunnoille on kuitenkin tarvetta kasvukeskuksissa ja
muun muassa ikääntyvien ihmisten asuntoina. Vapaarahoitteisiin
asumisoikeusasuntoihin kuuluva asukkaiden valinnan vapaus antaa
aiempaa paremmat mahdollisuudet kohdistaa näitä asuntoja nimenomaan
erityisryhmille.
Valiokunta ehdottaa 1. lakiehdotukseen joitakin muutoksia, jotka
perustuvat osaksi perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja osaksi muun
käsittelyn yhteydessä esille tulleisiin seikkoihin.
Perustuslakivaliokunnan lausunto
Perustuslakivaliokunta tarkastelee lausunnossaan asumisoikeuden
haltijan oikeutta saada takaisin asumisoikeusmaksu talon omistajan
lunastussuorituksena. Asumisoikeusmaksujen tilinpäätöskäsittelyyn
ehdotetuista muutoksista seuraa, että talon omistaja ei
nykyisestä poiketen saa täyttää lunastusvelvollisuuttaan,
jos lunastussuoritukseen käytettävissä olevia
varoja ei ole. Asumisoikeuden haltija voi tällaisessa tapauksessa
joutua odottamaan lunastusta. Perustuslakivaliokunta katsoo, että tavallisen
lainsäätämisjärjestyksen edellytyksenä on,
että asumisoikeuden haltijan oikeus saada lunastussuoritus kohtuullisessa
ajassa varmistetaan lainsäädännöllisin
järjestelyin.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa kiinnitetään
lisäksi huomiota maksuunsaantijärjestykseen asumisoikeusyhteisön
ja -säätiön purkautuessa (26 c §).
Ehdotettu sääntely ei vaikuta perustuslakivaliokunnan
mukaan lakiehdotuksen käsittelyjärjestykseen.
Selkeyden vuoksi olisi 1. lakiehdotuksen voimaantulosäännöksessä mainittava,
ettei 26 c §:n säännöksiä sovelleta
ennen lain voimaantuloa alkaneessa purkautumis- tai konkurssitilanteessa.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta ympäristövaliokunta
ehdottaa korjattavaksi 1. lakiehdotuksen voimaantulosäännöstä sekä vahvistettavaksi
edellytyksiä asumisoikeuden lunastussuorituksen
toteutumiseen.
Lunastussuorituksen toteutumisen vahvistamiseksi valiokunta
ehdottaa useita toimia. Ensinnäkin valiokunta ehdottaa,
että 1. lakiehdotuksen 51 e §:ssä tarkoitetun
asumisoikeuksien lunastusrahaston perustaminen säädetään
pakolliseksi. Toiseksi valiokunta ehdottaa, että käyttövastikkeessa
kerättyä rahastosiirtoa asumisoikeuksien lunastusrahastoon
pidetään luonteeltaan pääomasijoituksena
eikä veroteta omistajayhteisön tulona. Ehdotuksen
toteuttaminen edellyttää tuloverolain (1535/1992)
ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) muuttamista.
Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
lausuman, jossa edellytetään hallituksen valmistelevan
ja antavan eduskunnalle pikaisesti asiaa koskevat lakiehdotukset (Valiokunnan
lausumaehdotus 1).
Ehdottaessaan lausumaa valiokunta on ottanut huomioon, että rahastosiirron
verovapaudesta on erilaisia käsityksiä. Yhtäältä valiokunnalle on
esitetty, ettei verovapaudelle ole perusteita, koska kysymys ei
ole elinkeinoverolain eikä tuloverolain tarkoittamasta
verovapaasta pääomasijoituksesta ja erän
säätäminen verovapaaksi tuloksi tai vähennyskelpoiseksi
menoksi on vastoin verojärjestelmän perusteita.
Toisaalta valiokunnalle on esitetty, että ilman erityistä sääntelyä lunastusrahastoon
siirrettyjen erien verokohtelu jää epäselväksi.
Tämä ilmenee myös oikeuskäytännöstä (esim.
KHO 1984 II 523, KHO 1980 II 541, KVL 1981:510).
Ympäristövaliokunnan mielestä on
tarkoituksenmukaista, ettei käyttövastikkeessa
kerättyä rahastosiirtoa katsota asumisoikeustaloyhteisön veronalaiseksi
tuloksi. Näin voidaan edistää taloyhteisöjen
mahdollisuuksia lunastusrahaston kartuttamiseen ja vahvistaa asumisoikeuden
haltijan asemaa lunastustilanteessa, mitä perustuslakivaliokunnan
lausunnossa edellytetään.
Ympäristövaliokunnan kannanotto pitää sisällään
linjauksen, jonka mukaan asumisoikeustaloyhteisön asukkailta
vastaanottamista eristä pääomasijoituksia
ovat asumisoikeusmaksut ja asumisoikeuksien lunastusrahastosiirrot
siltä osin kuin niitä on kerätty käyttövastikkeissa. Asumisoikeustaloyhteisöjen
tuloa ovat vuokrat, muu osa käyttövastiketta,
jolla katetaan normaaleja menoja, sekä muusta toiminnasta
saatu kate (mm. käyttökorvaukset).
Kolmas keino vahvistaa asumisoikeuden lunastussuoritusten toteutumista
on valiokunnan mielestä arava- ja korkotukilainojen lainaehtojen
muuttaminen. Tällä hetkellä arava- ja
korkotukilainojen epäedulliset lainaehdot nostavat käyttövastikkeet
myös asumisoikeusasunnoissa korkeiksi. Käyttövastikkeiden
korkeus heikentää mahdollisuuksia asumisoikeuksien
lunastusrahaston kartuttamiseen. Valiokunta ehdottaa eduskunnan
hyväksyttäväksi lausuman, jossa valtioneuvoston
edellytetään muuttavan arava- ja korkotukilainoituksen
ehtoja (Valiokunnan lausumaehdotus 2).
Ehdottaessaan tätä lausumaa valiokunta on tietoinen
siitä, että hallitus on tulopoliittisten neuvottelujen
yhteydessä sopinut aravalainojen korkeimpien korkojen alentamisesta
rajoittamalla enimmäislainakorko kuudeksi prosentiksi. Valiokunta
ei pidä pelkästään korkeimpien
korkojen leikkaamista riittävänä toimenpiteenä.
Neljänneksi valiokunta toteaa, että eduskunta on äskettäin
hyväksynyt kaksi lakia, joissa säädetyillä toimenpiteillä voidaan
parantaa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden asumisoikeustaloyhteisöjen
tilannetta. Lait koskevat tervehdyttämisavustusten myöntämistä ja
aravalainojen lainaehtojen väliaikaista muuttamista. Nämä toimenpiteet
ovat käytettävissä valtion lainoittamassa
tuotannossa.
Yksityiskohtaiset perustelut
Laki asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta
4 a §. Asumisoikeuden haltijaksi hyväksyttävän valinta
ja edellytykset.
Valiokunta ehdottaa pykälän 5 momenttiin
kielellisen korjauksen.
4 c §. Hakumenettely.
Valiokunta ehdottaa 4 momenttiin kielellisen
korjauksen.
4 d §. Talonomistajalle ilmoittautuminen ja asumisoikeuksien
tarjoaminen.
Valiokunta ehdottaa 1 momenttiin kielellisen korjauksen.
51 e §. Asumisoikeuksien lunastusrahasto.
Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momenttia muutettavaksi
siten, että asumisoikeuksien lunastusrahaston perustaminen
tulee pakolliseksi. Ehdotus perustuu perustuslakivaliokunnan lausuntoon, jota
on selostettu tarkemmin mietinnön yleisperusteluissa.
Vaikka lunastusrahaston perustaminen sinänsä ehdotetaan
pakolliseksi, ei siitä seuraa lakisääteistä velvollisuutta
rahastosiirtoihin. Rahaston kartuttamisesta päättää kukin
taloyhteisö itsenäisesti. Rahaston kartuttaminen
olisi mahdollista, kun tilinpäätös osoittaa,
että rahastosiirron edellytykset ovat olemassa, eikä näköpiirissä ole muita
välttämättömiä menoja,
joiden maksamiseen olisi tulevana tilikautena varauduttava.
Kuten yleisperusteluista käy ilmi, valiokunta ehdottaa
toteutettavaksi nyt hyväksyttävien lainmuutosten
yhteydessä sellaisia toimia, joilla asumisoikeustaloyhteisöjen
taloutta voidaan parantaa ja rahastosiirron edellytyksiä lisätä.
59 §. Tarkemmat säännökset.
Valiokunta ehdottaa asetuksenantovaltuutta koskevaa pykälää selkeytettäväksi
suhteessa lain 16 §:n 4 momentin 51 ja 58 §:ään.
Voimaantulosäännös.
Voimaantulosäännöksen 2 momentilla
ehdotetaan kumottavaksi valtioneuvoston päätös
asumisoikeuden haltijoiden valinnasta (900/1990). Kumoamisesta
seuraa, että enää ei olisi oikeutta saada
uutta asumisoikeutta samalla järjestysnumerolla. Voimaantulosäännöksen
6 ja 7 momentin mukaan oikeus olisi kuitenkin voimassa nyt hyväksyttävän
lain voimaantulovuoden loppuun saakka.
Valiokunta katsoo, että tämän nk.
etuoikeutetun vaihdon siirtymäaika on liian lyhyt. Valiokunta
ehdottaa, että siirtymäaika päättyisi
vasta viiden vuoden kuluttua lain voimaantulovuodesta. Tuohon ajankohtaan
mennessä voidaan arvioida asumisoikeusasuntomarkkinoiden
kehitystä ja tehdä tarvittavat muutokset nykyistä omistajavetoisemman
asukasvalinnan luomiseksi.
Valiokunnan ehdottaman muutoksen toteuttamiseksi on voimaantulosäännöksestä poistettava
6 ja 7 momentit ja lisättävä 2 momenttiin säännös
viiden vuoden siirtymäajasta.
Valiokunta ehdottaa voimaantulosäännökseen
lisäksi uutta 6 momenttia, jossa otetaan huomioon perustuslakivaliokunnan
huomautus maksunsaantijärjestyksen ajallisesta sovellettavuudesta.
Säätämisjärjestys
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa pidetään tavallisen
lainsäätämisjärjestyksen edellytyksenä,
että varmistetaan asumisoikeuden haltijan lunastussuorituksen
toteutuminen kohtuullisessa ajassa.
Ympäristövaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan
lausunnon perusteella, että asumisoikeuksien lunastusrahaston
perustaminen säädetään pakolliseksi.
Lisäksi valiokunta esittää eduskunnan
hyväksyttäväksi kaksi lausumaa. Ensimmäisessä edellytetään
hallituksen valmistelevan ja antavan eduskunnalle pikaisesti ehdotukset
verotuslainsäädännön muuttamiseksi
sellaiseksi, ettei asumisoikeuksien rahastoon siirrettäviä varoja
pidetä omistajayhteisön verotettavana tulona vaan
pääomasijoituksena. Toisessa lausumassa edellytetään
arava- ja korkotukilainojen ehtojen muuttamista. Kummankin lausuman
toteuttaminen vahvistaa asumisoikeustaloyhteisöjen taloutta
ja sitä kautta asumisoikeuden haltijan mahdollisuutta saada
takaisin asumisoikeusmaksu lunastussuorituksena.
Valiokunta toteaa lisäksi, että eduskunnan
hyväksymät lait tervehdyttämisavustuksista
ja aravalainaehtojen väliaikaisesta muuttamisesta parantavat
taloudellisissa vaikeuksissa olevien asumisoikeustaloyhteisöjen
tilannetta ja näin myös mahdollisuutta lunastussuorituksiin.
Ympäristövaliokunta katsoo, että ehdotetut toimet
varmistavat pitkälle asumisoikeusyhteisöjen mahdollisuudet
lunastussuoritusten maksamiseen kohtuullisessa ajassa muissa kuin
konkurssitilanteissa. Valiokunta ehdottaa lakiehdotukset hyväksyttäväksi
tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.