Eduskuntaryhmät

Kansanedustajat muodostavat puolueittain eduskuntaryhmiä, joiden merkitys käytännön eduskuntatyössä on keskeinen. Kukin eduskuntaryhmä valitsee itselleen puheenjohtajiston ja mahdollisesti muita toimielimiä.

Laki ei velvoita kansanedustajaa liittymään eduskuntaryhmään, mutta tavallisesti jokainen kansanedustaja työskentelee osana oman puolueensa eduskuntaryhmää.

Eduskunnan voimasuhteet

​Eduskuntaryhmässä päätetään ryhmän kanta eduskunnassa käsiteltäviin asioihin

Eduskuntaryhmien kokouksissa keskustellaan ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä ja voidaan tehdä päätös ryhmän suhtautumisesta eduskunnan käsittelyssä olevaan asiaan. Ryhmäkokousten asiat valmistellaan ennen ryhmäkokousta kokoontuvassa työvaliokunnassa tai ryhmän puheenjohtajiston kokouksessa.

Tavallisesti ryhmässä käydään keskustelu ryhmän puheenjohtajan esityksen pohjalta ja keskustelun jälkeen päätetään asiasta. Jos asiasta on erimielisyyttä, toimintalinjasta voidaan äänestää. Ryhmä pyrkii kuitenkin yleensä yksimieliseen päätöksentekoon. Eduskuntaryhmät kokoontuvat tavallisesti torstaisin.

​Eduskuntaryhmät jakaantuvat hallitus- ja oppositioryhmiin

Eduskuntaryhmät jakautuvat hallituksessa ja oppositiossa oleviin ryhmiin. Hallitusryhmät tukevat hallituksen lakiesityksiä mutta esittävät niihin usein muutoksia valiokunnissa. Hallitus- ja oppositioryhmien kansanedustajat osallistuvat yhdessä valiokuntatyöhön.

Oppositioryhmillä on tärkeä rooli demokratiassa: ne arvostelevat hallituksen toimintaa, esittävät vaihtoehtoja ja vaativat ministereitä perustelemaan hallituksen tekemiä ratkaisuja.

Eduskuntaryhmien asema on vahvistunut

Eduskuntaryhmän työtä ohjaa puheenjohtajisto, jonka tehtävänä mm. on neuvotella ryhmän kannasta muiden eduskuntaryhmien kanssa. Eduskuntaryhmän toimintaa määrittää pitkälti se, kuuluuko eduskuntaryhmä hallitukseen vai oppositioon.

Eduskuntaryhmien työ tekee eduskunnan päätöksenteosta sujuvan. Niiden asemaa onkin vahvistettu viime vuosina. Eduskuntaryhmät ovat toimineet aktiivisesti yksikamarisen eduskunnan alusta lähtien, mutta niiden asema poliittisena toimijana tunnustettiin lainsäädännössä lopullisesti vasta vuoden 2000 perustuslaissa.