Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Hopsu Euroopan neuvostossa: Sotalasten kokemuksista oppia nykypäivään

Julkaistu 22.6.2022 15.30
Euroopan neuvoston ja sen jäsenmaiden liput kokousrakennuksen edustalla.

​Kuva: Candice Imbert / Euroopan neuvosto

Hopsu Euroopan neuvostossa: Sotalasten kokemuksista oppia nykypäivään

​Kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta toivoo, että jatkosodan aikana Suomesta ulkomaille lähetettyjen sotalasten kokemuksista otettaisiin oppia nykypäivän pakolaiskriiseissä. Hopsu puhui aiheesta Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa Ranskan Strasbourgissa keskiviikkona. Yleiskokouksen käsittelyssä oli ukrainalaisen kansanedustajan Mariia Mezentsevan raportti, jonka aiheena oli vanhemmistaan eroon joutuneiden maahanmuuttaja- ja pakolaislasten suojelu.

”YK:n lastenjärjestö Unicef arvioi, että vuonna 2020 maailmassa oli noin 36 miljoonaa maahanmuuttajalasta, jotka pakenivat sotaa, ilmastonmuutosta tai lähtivät kodeistaan paremman tulevaisuuden toivossa. Olipa syy mikä tahansa, lapsi on aina lapsi, suojelun, hoivan ja tuen tarpeessa”, Hopsu painotti.

Juurettomuus voi aiheuttaa ylisukupolvisen trauman

Hopsu kertoi Euroopan neuvoston 46 jäsenmaan kansanedustajista koostuvalle yleisölleen, että Suomesta lähetettiin jatkosodan aikana muihin Pohjoismaihin lähes 80 000 lasta.

”Sotalasten tarinoista käy ilmi, miten syvästi kokemus vaikutti lapsiin ja heidän perheisiinsä, ystäviinsä ja sukulaisiinsa. Sodan jälkeen osa lapsista koki uuden trauman, kun he joutuivat eroon uusista perheistään ja palaamaan, osa suomen kielen jo unohtaneina, takaisin sodan runtelemaan kotimaahansa”, Hopsu mainitsi.

Lapsuudessa koetusta sodasta, muutosta vieraaseen maahan ja juurettomuudesta voi tulla ylisukupolvinen trauma, minkä vuoksi maahanmuuttajalasten kotoutumista ja tukea pitää ajatella pitkällä aikavälillä.

”Olen Mezentsevan kanssa samaa mieltä perheenyhdistämisen ensisijaisuudesta aina, kun se on mahdollista. Lapsen henkinen kehitys vaatii turvallisia ja kestäviä suhteita aikuisiin, niin omiin vanhempiin kuin sijaisperheisiin tai muihin tilapäistä suojaa tarjonneisiin ja mahdollisuutta säilyttää ja opiskella omaa äidinkieltä. Kun teemme päätöksiä nykypäivän sotalapsista ja pakolaisista, voisimme hyödyntää suomalaisten sotalasten ja heidän perheidensä kokemuksista ja kohtaloista saatuja oppeja”, Hopsu päätti.​ 

Raportti “Protection and alternative care for unaccompanied and separated migrant and refugee children”​

Aihealueet
Kansainväliset asiat; Nuorten eduskunta