Kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) Euroopan neuvoston
Suomen valtuuskunnasta toivoo, että jatkosodan aikana Suomesta ulkomaille
lähetettyjen sotalasten kokemuksista otettaisiin oppia nykypäivän
pakolaiskriiseissä. Hopsu puhui aiheesta Euroopan neuvoston parlamentaarisen
yleiskokouksen istunnossa Ranskan Strasbourgissa keskiviikkona. Yleiskokouksen
käsittelyssä oli ukrainalaisen kansanedustajan Mariia Mezentsevan raportti,
jonka aiheena oli vanhemmistaan eroon joutuneiden maahanmuuttaja- ja
pakolaislasten suojelu.
”YK:n lastenjärjestö Unicef arvioi, että vuonna 2020 maailmassa oli noin 36
miljoonaa maahanmuuttajalasta, jotka pakenivat sotaa, ilmastonmuutosta tai
lähtivät kodeistaan paremman tulevaisuuden toivossa. Olipa syy mikä tahansa,
lapsi on aina lapsi, suojelun, hoivan ja tuen tarpeessa”, Hopsu painotti.
Juurettomuus voi aiheuttaa ylisukupolvisen trauman
Hopsu kertoi Euroopan neuvoston 46 jäsenmaan kansanedustajista koostuvalle
yleisölleen, että Suomesta lähetettiin jatkosodan aikana muihin Pohjoismaihin
lähes 80 000 lasta.
”Sotalasten tarinoista käy ilmi, miten syvästi kokemus vaikutti lapsiin ja
heidän perheisiinsä, ystäviinsä ja sukulaisiinsa. Sodan jälkeen osa lapsista koki
uuden trauman, kun he joutuivat eroon uusista perheistään ja palaamaan, osa
suomen kielen jo unohtaneina, takaisin sodan runtelemaan kotimaahansa”, Hopsu
mainitsi.
Lapsuudessa koetusta sodasta, muutosta vieraaseen maahan ja juurettomuudesta
voi tulla ylisukupolvinen trauma, minkä vuoksi maahanmuuttajalasten
kotoutumista ja tukea pitää ajatella pitkällä aikavälillä.
”Olen Mezentsevan kanssa samaa mieltä perheenyhdistämisen ensisijaisuudesta
aina, kun se on mahdollista. Lapsen henkinen kehitys vaatii turvallisia ja
kestäviä suhteita aikuisiin, niin omiin vanhempiin kuin sijaisperheisiin tai
muihin tilapäistä suojaa tarjonneisiin ja mahdollisuutta säilyttää ja opiskella
omaa äidinkieltä. Kun teemme päätöksiä nykypäivän sotalapsista ja pakolaisista, voisimme hyödyntää suomalaisten sotalasten ja heidän perheidensä kokemuksista ja
kohtaloista saatuja oppeja”, Hopsu päätti.
Raportti “Protection and alternative care for unaccompanied and separated migrant and refugee children”