Sähköisen viestinnän ja tietoyhteiskunnan keskeiset säännökset kootaan yhteen

Julkaistu 1.10.2014 0.00
Muokattu 1.10.2014 19.14
 

Sähköisen viestinnän ja tietoyhteiskunnan keskeiset säännökset kootaan yhteen

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä tietoyhteiskuntakaareksi (HE 221/2013 vp) on valmistunut. Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää tietoyhteiskuntakaarta koskevaa lakihanketta yleisesti ottaen onnistuneena ja kannatettavana. Sääntelyn kokoaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi voi lisätä oikeusvarmuutta, edistää alan toimijoiden toimintaedellytyksiä ja helpottaa myös sääntelyn jatkokehittämistä.
Valiokunnan mielestä tietoyhteiskuntakaaressa on yleisesti ottaen otettu hyvin huomioon palvelun käyttäjien oikeudet ja muun muassa yksityisyyden suojan ja luottamuksellisen viestin suojan turvaaminen. Valiokunta korostaa mietinnössään, että nykyisestä suojan tasosta ei tule jatkossakaan tinkiä ilman välttämättömiä perusteita.

Tietojen säilyttäminen viranomaisten tarpeisiin

Esityksen perusteella teleyritysten tulisi säilyttää pääosin nykyiseen tapaan viestintää koskevia tietoja vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Tietoja viestien sisällöstä ei säilytettäisi. Esitetyn sääntelyn taustalla oleva direktiivi todettiin kuitenkin unionin tuomioistuimen ratkaisulla pätemättömäksi huhtikuussa 2014, joten valiokunta on joutunut arvioimaan kyseistä sääntelyä pääosin kansallisista lähtökohdista.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää asianmukaisena hyväksyä viranomaisten toimintaedellytysten kannalta välttämättömän sääntelyn, mutta ehdottaa mietinnössään merkittäviä rajauksia tietojen säilyttämiselle. Valiokunta ehdottaa, että laissa rajataan ja yksilöidään ne palvelut, joista tietoja säilytetään. Lisäksi säilytettävät tiedot tulee yksilöidä tyhjentävästi laissa. Tietojen säilyttämiselle säädetään aikarajat (6, 9 tai 12 kuukautta) sen perusteella, miten hyödyllisiä kyseisen palvelun tiedot ovat vakavien rikosten tutkinnan kannalta.

Jatkossa tietoja säilytettäisiin vain matkapuhelinverkon puhelu- ja tekstiviestipalveluista, internetyhteyspalveluista ja internetpuhelinpalveluista. Esimerkiksi lankapuhelinverkon puheluista tai sähköpostipalveluista tietoja ei säilytettäisi jatkossa viranomaisten tarpeisiin. Teleyrityksen tulisi säilyttää laissa luetelluista tiedoista viranomaistarpeisiin vain ne tiedot, jotka se säilyttää muutoinkin omiin tarpeisiinsa, kuten esimerkiksi laskutusta varten.

Ehdotetuilla muutoksilla säilyttämisvelvollisuus rajataan unionin tuomioistuimen ratkaisussa ja perustuslakivaliokunnan lausunnossa edellytetyllä tavalla vain siihen, mikä on välttämätöntä sääntelyn tarkoituksen kannalta. Jatkossa on tärkeää arvioida, onko mainittuja säännöksiä tarpeen muuttaa esimerkiksi palvelujen käyttäjämääriin tai viranomaisten tarpeisiin liittyvistä muutoksista johtuen.

Lisää yksityisyyden suojaa ja markkinoille toimintaedellytyksiä

Tietoyhteiskuntakaaren myötä eräät yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyvät säännökset koskisivat jatkossa myös viestintää sisältäviä kansainvälisesti tarjottavia palveluja. Toimijoiden, joilla on Suomessa sijaitsevia palvelin- tai vastaavia laitteita tai ne tarjoavat Suomeen suunnattuja palveluja, tulisi tietyin edellytyksin ottaa nämä vaatimukset huomioon. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa mietinnössään säännökseen useita täsmentäviä ja ehdotettua sääntelyä rajaavia muutoksia. Valiokunta pitää mainittua säännöstä periaatteellisesti merkittävänä liikkeellelähtönä pyrittäessä vastaamaan muun muassa haasteisiin, jotka liittyvät verkkoympäristössä erilaisiin kansainvälisesti tarjottaviin viestintään käytettäviin palveluihin.

Tietoyhteiskuntakaaren myötä Viestintäviraston toimivaltuudet markkinoiden sääntelyssä lisääntyvät tietyiltä osin olennaisesti. Valiokunta pitää lähtökohtaisesti hyvänä, että kyseinen sääntely antaa välineitä selkeisiin markkinoiden toiminnan epäkohtiin puuttumiseen. Valiokunta kuitenkin katsoo mietinnössään, että toimivaltuuksia on tärkeää käyttää oikeasuhtaisesti. Viestintämarkkinoiden sääntelyssä ja tietoyhteiskuntakaaren toimeenpanossa tulee pyrkiä keskeisinä lähtökohtina sääntelyn ja hallinnollisen taakan vähenemiseen, palvelukehityksen mahdollistamiseen sekä alan investointien edistämiseen.

Käyttäjän oikeus valita käyttämänsä internetin palvelut

Verkkoneutraliteetilla tarkoitetaan esityksessä käyttäjän oikeutta valita vapaasti internetliittymänsä kautta käytettävät palvelut. Valiokunta korostaa, että internetyhteyspalveluissa tulee olla selkeänä lähtökohtana verkkoneutraliteetti, ja laissa säädetyt mahdollisuudet asettaa rajoituksia ovat aina poikkeuksia tähän pääsääntöön.

Valiokunta ehdottaa, että mahdolliset verkkoneutraliteettia koskevat rajoitukset tulisi määritellä selkeästi ja kattavasti palvelusopimuksessa ja huomioida ne myös palvelujen markkinoinnissa, jotta mahdollisten rajoitusten merkitys palvelun käytön kannalta on palvelujen käyttäjien tiedossa. Valiokunta katsoo mietinnössään, että internetliittymien käyttäjien mahdollisuudet käyttää haluamiaan internetin sisältöjä ja palveluja tulee turvata. Teleyritysten on kuitenkin tarpeen voida toteuttaa palvelujen toimivuuden kannalta välttämättömät liikenteen hallinnan ym. vastaavat toimenpiteet. Valiokunta pitää mietinnössään keskeisenä, että kokonaan ilman käyttäjän valinnanmahdollisuuksia vähentäviä rajoituksia toimivia internet-liittymiä tulee olla markkinoilla jatkossakin saatavilla. Lisäksi on olennaista huolehtia, että mm. terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien internetin julkisten palvelujen käyttömahdollisuudet varmistetaan jatkossa.

Lyhytaikaisessa radiotoiminnassa saa jatkossakin mainostaa

Lyhytaikaisilla radiotoiminnan luvilla on käytännössä joissain tapauksissa harjoitettu myös jatkuvaluonteista radiotoimintaa. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että esityksen mukaan jatkossa lyhytaikaisen radiotoiminnan lupien ketjuttaminen ei olisi mahdollista näiden epäkohtien välttämiseksi. Sen sijaan esitykseen sisältyvää lyhytaikaisen radiotoiminnan mainonnan kieltoa valiokunta ei pidä perusteltuna ja ehdottaa sen poistamista. Valiokunta katsoo mietinnössään, että ehdotus olisi tältä osin omiaan heikentämään alalle tulon edellytyksiä. Valiokunta pitää hyvin tärkeänä, että monilta osin hiipuneen paikallisradiotoiminnan elpymiseen pyritään löytämään myös jatkossa keinoja.

Tietoyhteiskuntakaaren laajuudesta johtuen valiokunta korostaa mietinnössään yleisesti sääntelyn seurannan ja vaikutusten arvioinnin merkitystä jatkossa. Erityisesti vaikutuksia tulee arvioida verkkoneutraliteetin, alan investointien ja yksityisyyden suojan näkökulmista.

Valiokunnan mietintö on luettavissa eduskunnan verkkosivuilla (linkki alla).

Lisätiedot:
Valiokunnan puheenjohtaja Kalle Jokinen 09 432 3199, 050 512 0128
Valiokuntaneuvos Juha Perttula 09 432 2082, 040 533 4732

Aihealueet