Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 23.–29.5.2022

Julkaistu 23.5.2022 14.30

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 23.–29.5.2022

Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

 

Alkavan viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa on vihreä viikko, eli Euroopan parlamentin jäsenet työskentelevät parlamentin ulkopuolella.

Komissiolta odotetaan ehdotusta direktiiviksi koskien varojen takaisinhankintaa ja takavarikointia sekä ehdotusta neuvoston päätökseksi pakotteiden kiertämisen tai rikkomisen lisäämisestä SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa mainittuihin rikollisuuden aloihin. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puhuu tiistaina maailman talousfoorumille ja useat muut komissaarit osallistuvat talousfoorumin tapahtumiin.

EU:n neuvostoissa kokoontuvat euroryhmä (maanantaina), yleisten asioiden neuvosto (maanantaina, talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (tiistaina) ja maatalous- ja kalastusneuvosto (tiistaina). Lisäksi Euroopan talousalueen neuvosto kokoontuu (maanantaina).

 

Viime viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa ympäristövaliokunta äänesti lukuisista 55-valmiuspakettiin sisältyvistä mietinnöistä. Päästökauppajärjestelmän suhteen ympäristövaliokunta hyväksyi kompromissiesityksen, joka muun muassa lykkäisi uuden, rakennusten lämmittämiseen ja tieliikenteeseen sovellettavan päästökauppajärjestelmän (ETS2) käyttöönottoa. Ympäristövaliokunta hyväksyi myös mietinnön päästökauppajärjestelmän tarkistuksesta suhteessa ilmailuun. Lisäksi hyväksyttiin taakanjakoasetuksen tarkistusluonnos, joka asetti valiokunnan komission kanssa samalle kannalle jäsenmaiden kasvihuonekaasujen vähennystavoitteista vuodelle 2030. Valiounta hyväksyi LULUCF-mietinnön, jonka mukaan EU:n vuoden 2030 hiilinielutavoitteen tulisi olla vähintään 310 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Hiilirajamekanismia (CBAM) koskeva valiokunnan hyväksymä mietintö puolestaan toisi mekanismin toimintaan jo vuodesta 2025. Lisäksi liikennevaliokunta keskusteli uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöä meriliikenteessä käsittelevästä FuelEU Maritime -aloitteesta. Muissa EP:tä koskevissa uutisissa ryhmä meppejä esitti mietinnön hylätäkseen komission delegoidun säädöksen, jossa ehdotetaan kaasun ja ydinvoiman sisällyttämistä EU-taksonomiaan siirtymäajan toimintoina. Varainvaliokunta puolestaan esitti tyytymättömyytensä uudelleenlaadittavasta varainhoitoasetuksesta.

Komissio esitti keskiviikkona REPowerEU-suunnitelmansa, joka pyrkii energiasäästöihin, energiahuollon monipuolistamiseen sekä uusiutuvan energian lisäämiseen. Lisäksi komissio ja ulkosuhteiden korkea edustaja esittivät keskiviikkona yhteisen tiedonannon puolustusalan investointivajeista ja ehdottivat lisätoimia, joilla pyritään vahvistamaan Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa edistämällä yhteisiä ja tehokkaampia investointeja. EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvosto (TTC) tapasi toisessa ministerikokouksessaan Pariisissa. Komissio myös hyväksyi Suomen maatalousalalle myöntämän 16 miljoonan euron tuen, jonka on määrä auttaa alaa Ukrainan sodan vaikutusten myötä.

EU:n neuvostoissa saatiin päivitys neuvotteluista koskien eurooppalaisen digitaalisen identiteetin luomista – ehdotetun verkkolompakon toimimista digitaalisena tunnisteena sekä tietojen jakamista koskevissa neuvotteluissa jäsenmaat ovat jakaantuneita.

 

1. Parlamentissa

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

 

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa vietetään vihreää viikkoa, eli parlamentin jäsenet työskentelevät parlamentin ulkopuolella.

Tarkempi ohjelma: Euroopan parlamentin viikkokatsaus

Päivittyvä lista Euroopan parlamentin valiokunnissa käsittelyssä olevista töistä (pdf)

 

VIIME VIIKOLLA EUROOPAN PARLAMENTISSA

Ajankohtaista 55-valmiuspaketissa

Päästökauppajärjestelmä. Äänestäessään tiistaina esittelijä Peter Liesen (EPP, DE) mietintöluonnoksesta (Agence Europe) ympäristövaliokunta (ENVI) hyväksyi kompromissiesityksen, joka lykkäisi uuden, rakennusten lämmittämiseen ja tieliikenteeseen sovellettavan päästökauppajärjestelmän (ETS2) käyttöönottoa. Valiokunta haluaa ETS2:ta sovellettavan ainoastaan kaupallisiin rakennuksiin ja tieliikenteeseen vuodesta 2025 alkaen. Komission halutaan vuodesta 2026 tutkivan päästökauppajärjestelmän laajentamista asuinrakennuksiin ja yksityisautoiluun, ja tutkimuksen pohjalta voitaisiin vuonna 2029 esittää uutta lainsäädäntöä kattamaan kyseiset sektorit. Alkuperäistä päästökauppajärjestelmää (ETS1) halutaan puolestaan uudistaa lisäämällä sen alaisuuteen esimerkiksi meriliikenteestä sekä kunnallisesta jätehuollosta syntyvät päästöt. Mietintö etenee nyt täysistunnon käsittelyyn, jossa siitä on määrä äänestää kesäkuussa. Täysistunnossa mietintöön odotetaan ehdotettavan muutoksia koskien päästölupia niiltä aloilta, joita hiilirajamekanismi (CBAM) ei kata, sekä suurempaa kertaluontoista ylimääräisten päästöoikeuksien vähennystä.

Ilmailun päästökauppajärjestelmä. EP:n ympäristövaliokunta (ENVI) hyväksyi tiistaina mietinnön päästökauppajärjestelmän tarkistuksesta suhteessa ilmailuun (Agence Europe). Äänestyksen myötä ympäristövaliokunta tuki alalle suunnattujen ilmaisten päästöoikeuksien puolittamista vuonna 2024. Vuonna 2025 kaikki ilmaiset päästöoikeudet huutokaupattaisiin. Kuitenkin 2024–2029 välillä 20 miljoonaa päästöoikeutta pidettäisiin sivussa ja osoitettaisiin hinnanerosopimuksen tavoin kattamaan fossiilisten lentopolttoaineen sekä kestävien lentopolttoaineiden välisen hinnaneron kestäviin polttoaineisiin siirtymisen kannustamiseksi.

Hiilirajamekanismi. Ympäristövaliokunta hyväksyi tiistaina mietinnön, joka saattaisi hiilirajamekanismin (CBAM) voimaan vuodesta 2025 (Agence Europe), vuoden aiemmin kuin mitä komissio oli ehdottanut. CBAM:ille päästökauppajärjestelmästä (ETS) myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet olisi myös tarkoitus poistaa käytöstä vuoteen 2031 mennessä. Valiokunta haluaa myös laajentaa CBAM:in kattamaan orgaaniset yhdisteet, vedyn ja polymeerit. Lisäksi valiokunta sopi, että hiilirajamekanismista saatavat varat sijoitettaisiin EU:n budjettiin, samalla luvaten kolmansille maille rahallista tukea ilmastosiirtymässä muiden mekanismien kautta. EP:n täysistunnon on määrä äänestää esityksestä kesäkuussa.

Taakanjakoasetus. Ympäristövaliokunta (ENVI) hyväksyi tiistaina tarkistusluonnoksen (Agence Europe), joka asettaa valiokunnan komission kanssa samalle kannalle jäsenmaiden kasvihuonekaasujen vähennystavoitteista vuodelle 2030. Komissio on ehdottanut kansallisia vähennystavoitteita, jotka toteutuessaan vähentäisivät taakanjakoasetuksen kattamien alojen kasvihuonekaasuja 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoden 2005 tasoon). Tämä kiristäisi nykyistä tavoitetta 11 prosenttiyksikköä. Taakanjakoasetus asettaa kansallisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita niille aloille, joita ei kateta päästökauppajärjestelmällä (ETS) tai LULUCF-asetuksella. Mietinnöstä äänestettäneen EP:n täysistunnossa kesäkuussa.

LULUCF. Ympäristövaliokunta (ENVI) pääsi sopuun koskien LULUCF-asetusta (Agence Europe), hyväksyen esittelijä Ville Niinistön (Vihreät, FI) mietinnön. Valiokunnan mukaan EU:n vuoden 2030 hiilinielutavoitteen tulisi olla vähintään 310 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Valiokunta haluaa myös tavoitteet koskemaan viljely- ja laidunmaalta sekä kosteikoilta tulevia kasvihuonekaasupäästöjä. Mietinnöstä on tarkoitus keskustella ja äänestää EP:n täysistunnossa kesäkuussa.

FuelEU Maritime. EP:n liikennevaliokunta (TRAN) keskusteli tiistaina Jörgen Warbornin (EPP, SE) esittämästä mietinnöstä koskien uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöä meriliikenteessä käsittelevää FuelEU Maritime -aloitetta (Agence Europe). Warbornin mietintöä ei poikkea paljoakaan komission alkuperäisestä ehdotuksesta määritelmien ja laajuuden suhteen: mietintö esimerkiksi ehdottaa komisison tavoin aloitteen koskevan ainoastaan yli 5 000 tonnisia aluksia, sekä sitä, että 50 prosenttia Euroopan ulkopuolelle suuntautuvista matkoista lukeutuisi aloitteen piiriin. Jotkut mepit kuitenkin haluaisivat lisätä esitykseen tavoitteita koskien LNG-kaasun käyttöä sekä peräänkuuluttavat siirtymän potentiaalisten meriliikennealaa koskevien vaikutusten huomioimista.

Ryhmä meppejä esitti mietintöä hylätäkseen komission delegoidun säädöksen, jossa ehdotetaan kaasun ja ydinvoiman sisällyttämistä EU-taksonomiaan

Ryhmä meppejä EPP, S&D, Renew, Vihreät ja Vasemmisto -ryhmistä esittivät perjantaina mietinnön hylätäkseen komission delegoidun säädöksen, jossa ehdotetaan kaasun ja ydinvoiman sisällyttämistä EU-taksonomiaan siirtymäajan toimintoina. Mietinnöstä on määrä äänestää ympäristövaliokunnassa (ENVI) 14.–16. kesäkuuta, ja EP:n täysistunnon odotetaan äänestävän mietinnössä heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Parlamentilla on 11. heinäkuuta asti aikaa vastustaa komission esittämää delegoitua säädöstä – tämä vaatisi EP:n yksinkertaisen enemmistön täysistunnossa.

Varainvaliokunta esitti tyytymättömyytensä uudelleenlaadittavasta varainhoitoasetuksesta

Varainvaliokunta (BUDG) esitti tyytymättömyytensä uudelleenlaadittavasta varainhoitoasetuksesta (Agence Europe). Valiokunnan mukaan uudelleenlaadittu asetus ei ollut tarpeeksi kattava etenkään läpinäkyvyyden ja julkisten hankintojen suhteen. Valiokunnan harmiksi uudelleenlaadinnassa ei olla muuttamassa ulkoiseen käyttötarkoitukseen sidottua tuloa koskevia sääntöjä. Valiokunnan mukaan tällaiset talousarvion ulkopuoliset mekanismit voivat aiheuttaa ongelmia EP:n mahdollisuudelle tehdä asiaa koskevia päätöksiä ja valvoa rahankäyttöä. Komission budjettipääosaston pääjohtaja Gert Jan Koopman puolestaan sanoi EP:n ja neuvoston kantojen varainhoitoasetuksen uudelleenlaadinnasta olevan keskenään ristiriidassa, sillä jäsenmaat olivat halunneet varainhoitoasetusta muokattavan vain tarvittavilta osin.

2. Komissiossa

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

 

Kollegion kokous 25.5.2022. Todennäköisinä aiheina:

Ehdotus direktiivistä koskien varojen takaisinhankintaa ja takavarikointia (Schinas)

Ehdotus neuvoston päätökseksi pakotteiden kiertämisen tai rikkomisen lisäämisestä SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa mainittuihin rikollisuuden aloihin (Jourová)

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet.

Nostoja komissaarien alkavan viikon tapaamisista:

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puhuu tiistaina maailman talousfoorumille.

Komissaarit Frans Timmermans, Paolo Gentiloni, Valdis Dombrovskis, Johannes Hahn ja Nicolas Schmit osallistuvat viikon mittaan maailman talousfoorumin tapahtumiin.

Kaikki komissaarien tapaamiset.

 

VIIME VIIKOLLA KOMISSIOSSA

Komission REPowerEU-suunnitelma pyrkii energiasäästöihin, energiahuollon monipuolistamiseen sekä uusiutuvan energian lisäämiseen

Komissio esitti keskiviikkona REPowerEU-suunnitelmansa, joka vastaa Ukrainan sodan aiheuttamiin ongelmiin ja maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden häiriöihin. EU:n energiajärjestelmän muuttaminen nähdään tarpeelliseksi Venäjän fossiilisista polttoaineista riippuvuuden lopettamiseksi ja ilmastokriisin torjumiseksi. REPowerEU-suunnitelmalla pyritään säästämään energiaa, monipuolistetaan energiahuoltoa ja nopeutetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa. REPowerEU-suunnitelman ytimessä on elpymis- ja palautumistukiväline. Sillä tuetaan rajat ylittävän ja kansallisen infrastruktuurin sekä energiahankkeiden ja -uudistusten koordinoitua suunnittelua ja rahoitusta. Komissio ehdottaa, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevaan asetukseen tehdään kohdennettuja muutoksia ja jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisällytetään erityinen REPowerEU-luku. Vuoden 2022 talouspolitiikan EU-ohjausjakson maakohtaisissa suosituksissa annetaan panos tähän prosessiin.

Energiansäästön suhteen komissio ehdottaa, että pitkän aikavälin energiatehokkuustoimenpiteitä tehostettaisiin nostamalla 55-valmiuspaketiin kuuluvaa sitovaa energiatehokkuustavoitetta 9 prosentista 13 prosenttiin. Komissio julkaisi myös energiansäästöä koskevan tiedonannon (EUR-Lex), jossa esitellään käyttäytymisen muutoksia, joiden avulla kaasun ja öljyn kysyntää voitaisiin lyhyellä aikavälillä vähentää viidellä prosentilla. Energiahuollon monipuolistamiseksi EU suunnittelee rokotteiden hankintaohjelman kaltaista yhteistä kaasunhankintamekanismia, jossa neuvottaisiin ja tehtäisiin sopimuksia kaasun yhteisostoista siihen osallistuvien jäsenvaltioiden puolesta EU:n energiafoorumin puitteissa. Komissio myös hyväksyi EU:n ulkoisen energiastrategian (EUR-Lex) helpottamaan energialähteiden monipuolistamista ja pitkän aikavälin kumppanuuksien luomista toimittajien kanssa. EU aikoo tukea Venäjän hyökkäyksen aikana Ukrainaa, Moldovaa, Länsi-Balkanin maita ja itäisen kumppanuuden maita sekä haavoittuvimpia kumppaneita. Uusiutuvan energian lisäämiseksi komissio ehdottaa, että uusiutuvaa energiaa koskevaa vuoteen 2030 ulottuvaa yleistavoitetta korotetaan 40 prosentista 45 prosenttiin 55-valmiuspaketin puitteissa. Yleisen tavoitetason asettaminen luo kehyksen muille aloitteille, joita ovat esimerkiksi EU:n aurinkoenergiastrategia (EUR-Lex) aurinkosähkökapasiteetin kaksinkertaistamiseksi vuoteen 2025 mennessä; energiakattoja koskeva aloite, joka velvoittaisi asentamaan aurinkopaneeleja uusiin julkisiin, liike- ja asuinrakennuksiin; lämpöpumppujen käyttöönottoasteen kaksinkertaistaminen; suositus uusiutuvan energian hankkeiden lupamenettelyiden nopeuttamiseksi (EUR-Lex) ottamalla käyttöön erityisiä alueita, joilla lupamenettelyt ovat lyhennettyjä ja yksinkertaistettuja; tavoite korvata maakaasu, hiili ja öljy vedyllä vuoteen 2030 mennessä niillä aloilla, joiden saattaminen hiilivapaaksi on vaikeaa; sekä biometaania koskeva toimintasuunnitelma (EUR-Lex).

Komissio julkaisi tiedonantonsa puolustusalan investointivajeista

Komissio ja ulkosuhteiden korkea edustaja esittivät keskiviikkona yhteisen tiedonannon (pdf) puolustusalan investointivajeista ja ehdotti lisätoimia, joilla pyritään vahvistamaan Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa edistämällä yhteisiä ja tehokkaampia investointeja. Tiedonannossa esitetään uusi tavoitetaso Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi. Puolustusalan investointivajeita koskevassa analyysissa tarkastellaan kolmea vajetyyppiä: puolustusmenoja, puolustusteollisuuden vajeita ja puolustusvoimavarojen vajeita. Puolustusmenojen suhteen komissio huomauttaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut jäsenmaita lisäämään puolustusmenojaan merkittävästi, mutta tämä seuraa vuosikymmenien leikkauksia ja liian vähäisiä investointeja. Puolustusteollisuuden ala puolestaan on kilpailukykyinen, mutta kysyntä on hajaantunut ja siten teollisuuden rakenne noudattaa kansallisia rajoja. Lisäksi joidenkin keskeisten puolustustarvikkeiden suhteen on myös riippuvuuksia muista maista. Puolustusvoimavarojen saralla komissiolla on kolme kiireellistä painopistettä: varastojen täydentäminen, neuvostoaikaisten järjestelmien korvaaminen sekä ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmien vahvistaminen.

Toimenpiteinä tiedonannossa ehdotetaan kiireellisellä aikataululla yhteisten puolustushankintojen työryhmän perustamista, jonka tehtävänä olisi toimia yhdessä EU-maiden kanssa ja tukea niiden erittäin lyhyen aikavälin hankintatarpeiden koordinointia. Nopeutetussa käsittelyssä esitetään hyväksyttäväksi lyhyen aikavälin EU-väline puolustusteollisuuden voimavarojen vahvistamiseksi yhteishankinnoilla, joka tukisi jäsenmaita täyttämään vajeita. Komissio olisi valmis käyttämään tähän 500 miljoonaa euroa EU:n talousarviosta kahden vuoden aikana. Väline tasoittaisi tietä EU:n yhteisten puolustushankintojen kehykselle. Komissio aikoo ehdottaa vielä tänä vuonna Euroopan puolustusalan investointiohjelmaa (EDIP) koskevaa asetusta, joka vahvistaisi Euroopan puolustusvoimavarakonsortioiden (EDCC) perustamiseen tarvittavia edellytyksiä. Puolustusvoimavarakonsortioiden puitteissa jäsenmaat voisivat hankkia yhdessä osallistuvien jäsenmaiden käyttöön puolustusvoimavaroja, joita kehitetään yhteistyössä EU:ssa ja joihin sovelletaan arvonlisäverovapautusta. Lisäksi komissio ja korkea edustaja ehdottavat asteittaista siirtymistä EU:n yhteiseen puolustusalan ohjelmointi- ja hankintatoimintoon, jonka avulla voidaan määritellä paremmin voimavaraprioriteetit, joihin olisi keskityttävä.

EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvosto tapasi Pariisissa

EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvosto (TTC) tapasi toisessa ministerikokouksessaan Pariisissa. Kokoukseen osallistuivat (Politico) EU:n puolelta komissaarit Valdis Dombrovskis, Margrethe Vestager ja Thierry Breton sekä Yhdysvaltojen puolelta ulkoministeri Antony Blinken, kauppaministeri Gina Raimondo ja kauppaedustaja Katherine Tai. Kokouksessa ilmaistiin osapuolten vahva sitoutuminen Ukrainan tukemiseen ja sovittiin konkreettisista toimenpiteistä TTC:n puitteissa. Kokouksessa sovittiin yhteistyön vahvistamisesta tietojen eheyden tukemiseksi kriisitilanteissa – aluksi keskitytään yhteiseen analyysikehykseen Venäjän harjoittaman tiedon manipuloinnin ja häirinnän tunnistamiseksi. Osapuolet sopivat käyvänsä kauppaa ja työvoimaa koskeva kolmikantavuoropuhelua edistääkseen yhdessä kansainvälisesti tunnustettuja työntekijöiden oikeuksia, kuten pakkotyön ja lapsityövoiman käytön lopettamista. Molemmat osapuolet sitoutuivat tiiviin yhteistyön kehittämiseen ja tehostamiseen vientivalvonnan saralla. Lisäksi tiivis yhteistyö toimitusketjujen häiriönsietokyvyn parantamiseksi nähtiin erittäin tärkeäksi, ottaen huomioon Ukraina sodan aiheuttamat haasteet globaaleille toimitusketjuille. EU ja Yhdysvallat ovat esimerkiksi sopineet puolijohteiden arvoketjuja koskevan yhteisen varhaisvaroitus- ja seurantamekanismin kehittämisestä. Turvatun ja häiriönsietokykyisen digitaali-infrastruktuurin julkista rahoitusta kolmansissa maissa käsittelevä erityistyöryhmä valmistelee myös julkista rahoitusta kolmansissa maissa toteutettaville digihankkeille. Kehitteillä olevan teknologian alalla EU ja Yhdysvallat ovat sopineet perustavansa strategisten standardointitietojen mekanismin yhteisten etujensa edistämiseksi kansainvälisessä standardoinnissa, esimerkiksi tekoälyn, materiaalia lisäävän tuotannon, materiaalien kierrätyksen ja esineiden internetin saralla. Osapuolet jatkoivat keskustelua tekoälyä koskevien yhteisten periaatteiden noudattamisesta ja sopivat yhteisen etenemissuunnitelman laatimisesta luotettavaa tekoälyä sekä riskinhallinnan arviointi- ja mittausvälineitä varten. EU ja Yhdysvallat julkaisivat pk-yrityksille parhaiden käytäntöjen oppaan, jossa on resursseja kyberturvallisuuden parantamiseen. Ministerit sopivat tekevänsä yhteistyötä sellaisten ratkaisujen löytämiseksi, jotka auttavat lisäämään transatlanttista kauppaa ja investointeja, muun muassa lisäämällä julkisiin hankintoihin ja vaatimuksien noudattamiseen liittyvää yhteistyötä. Kauppa- ja teknologianeuvoston seuraava kokous on tarkoitus pitää Yhdysvalloissa ennen vuoden 2022 loppua.

Komissio hyväksyi Suomen maatalousalalle myöntämän 16 miljoonan euron tuen

Komissio hyväksyi perjantaina Suomen maatalousalalle myöntämän 16 miljoonan euron tuen (Agence Europe), jonka on määrä auttaa alaa Ukrainan sodan vaikutusten myötä. Tuki hyväksyttiin osana EU:n kriisiajan tilapäisiä valtiontukipuitteita, jotka astuivat voimaan Ukrainan sodan talousvaikutusten lieventämiseksi. Suomen maatalousalalle myöntämä tuki toteutetaan veroetuisuuksien muodossa.

 

3. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

 

Alkavalla viikolla neuvostoissa:

Maanantai 23. toukokuuta

Euroryhmän kokous, 23. toukokuuta

Yleisten asioiden neuvoston kokous, 23. toukokuuta

Euroopan talousalueen neuvoston kokous, 23. toukokuuta

Tiistai 24. toukokuuta

Talous- ja rahoitusasioiden neuvoston kokous, 24. toukokuuta

Maatalous- ja kalastusneuvosto, 24. toukokuuta

Kaikki neuvostojen kokoukset.

 

VIIME VIIKOLLA NEUVOSTOSSA

Neuvosto jakaantunut eurooppalaista digitaalista identiteettiä koskevissa neuvotteluissa

EU-puheenjohtajamaa Ranska julkaisi päivityksen neuvotteluista koskien eurooppalaisen digitaalisen identiteetin luomista (Agence Europe). Neuvottelut koskevat ehdotetun verkkolompakon toimimista digitaalisena tunnisteena sekä tietojen jakamista. Jotkut jäsenmaat kannattavat verkkolompakon toimivan itsenäisesti tunnisteena, toiset puolestaan haluaisivat sen toimivan yhteistyössä kansallisten tunnistautumistapojen kanssa. Lisäksi jäsenmaat ovat jakaantuneita tarvittavan turvallisuuden tasosta: osa kannattaa korkeaa turvallisuustasoa käyttäjien suojelemiseksi, osalle kelpaisi merkittävä turvallisuus, joka ei kuitenkaan rajoittaisi verkkolompakon käyttöönottoa. Lisäksi keskusteluja käydään yksilöivästä tunnisteesta: useampi jäsenmaa kannattaa komisiso ehdotusta, jossa tunniste olisi yksilöivä ja jatkuva, mahdollistaen tietojen analysoinnin. Toiset jäsenmaat kuitenkin pelkäävät ehdotuksen mahdollistavan profiloinnin ja kansalaisten valvonnan. Asiasta on määrä keskustella 3. kesäkuuta televiestintäneuvoston kokouksessa.

Neuvostojen lehdistötiedotteet.

 

7. Kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

 

Viime viikolla julkaistut kannanottopyynnöt:

Evaluation of the legislative framework for tobacco control (kansanterveys; arviointi; 20. toukokuuta – 17. kesäkuuta)

Effectively banning products produced, extracted or harvested with forced labour (sisämarkkinat; asetusehdotus; 23. toukokuuta – 20. kesäkuuta)

Viime viikolla alkaneet julkiset kuulemiset:

Kulttuuriesineiden laiton kauppa – EU:n toimintasuunnitelma (sisäasiat; tiedonanto; 6. toukokuuta – 3. kesäkuuta)

Ravinteet – toimintasuunnitelma ravinnehuollon parantamiseksi (ympäristö, tiedonanto; 29. maaliskuuta – 26. huhtikuuta)

Kaikki Euroopan komission kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset.



Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset