Viimeksi julkaistu 23.2.2023 10.36

Eduskunnan vastaus EV 293/2022 vp HE 31/2022 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta

HE 31/2022 vp
HaVM 38/2022 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta (HE 31/2022 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Hallintovaliokunta (HaVM 38/2022 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain: 

Laki pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan pelastuslain (379/2011) 40 §:n 1 momentti ja 48 §, sellaisina kuin ne ovat, 40 §:n 1 momentti laissa 1353/2018 ja 48 §:n suomenkielinen sanamuoto osaksi laeissa 1171/2016 ja 1353/2018 ja ruotsinkielinen sanamuoto osaksi laissa 1171/2016, seuraavasti: 
40 § 
Jälkiraivaus ja -vartiointi sekä jälkitorjunta 
Kohteen omistaja on velvollinen huolehtimaan tulipalon tai muun onnettomuuden jälkiraivauksesta ja -vartioinnista sen jälkeen, kun tilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Jos muussa laissa ei toisin säädetä, kohteen omistaja on lisäksi velvollinen huolehtimaan säteilyvaaratilanteen jälkiraivauksesta ja -vartioinnista sekä säteilyvaaratilanteesta aiheutuvan altistuksen rajoittamisesta sen jälkeen, kun tilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Pelastustoiminnan päättymisen ajankohdan ratkaisee pelastustoiminnan johtaja. Sen lisäksi, mitä 34 §:n 4 momentissa säädetään, pelastustoiminnan lopettamisesta on ilmoitettava öljyvahinkojen osalta öljyvahinkojen jälkitorjunnasta vastaavalle viranomaiselle ja säteilyvaaratilanteiden osalta Säteilyturvakeskukselle. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
48 § 
Erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoinen pelastussuunnitelma 
Pelastuslaitoksen on laadittava onnettomuuden varalle ulkoinen pelastussuunnitelma yhteistyössä asianomaisen toiminnanharjoittajan kanssa alueille, joilla on: 
1) ydinenergialain (990/1987) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu ydinlaitos; 
2) tuotantolaitos, josta toiminnanharjoittajan tulee laatia vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 30 §:n 1 momentissa tai 62 §:n 1 momentissa tarkoitettu turvallisuusselvitys;  
3) ympäristönsuojelulain 112 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu suuronnettomuuden vaaraa aiheuttava kaivannaisjätteen jätealue;  
4) vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävä ratapiha; tai 
5) satama-alue, josta toiminnanharjoittajan tulee laatia vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (    /    ) 34 §:ssä tarkoitettu turvallisuusselvitys. 
Ulkoisessa pelastussuunnitelmassa määritellään toimenpiteet, joilla onnettomuudet ja niistä aiheutuvat seuraukset voidaan rajata ja hallita mahdollisimman tehokkaasti. Suunnitelmaa laadittaessa pelastuslaitoksen on kuultava vaaralle alttiiksi joutuvaa väestöä sekä oltava riittävässä yhteistyössä oman alueensa ja naapurialueiden viranomaisten kanssa. Pelastuslaitoksen ja toiminnanharjoittajan on huolehdittava yhteistyössä suunnitelmasta tiedottamisesta sekä järjestettävä harjoituksia pelastussuunnitelman toimivuuden varmistamiseksi. 
Ulkoisen pelastussuunnitelman ja harjoitusten toteutumista valvoo aluehallintovirasto. Tapahtuneesta onnettomuudesta on tehtävä merkinnät 91 §:ssä tarkoitettuun toimenpiderekisteriin. 
Sisäministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset: 
1) ulkoisen pelastussuunnitelman laatimisesta, uusimisesta ja sisällöstä;
2) vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävästä ratapihasta;
 
3) väestön kuulemisesta suunnitelman laatimisen yhteydessä ja suunnitelmasta tiedottamisesta; 
4) suunnitelman mukaisista harjoituksista, suunnitelman ja harjoitusten toteutumisen valvonnasta; 
5) asianomaisissa kohteissa tapahtuneita onnettomuuksia koskevien tietojen merkitsemisestä pelastustoimen toimenpiderekisteriin. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . Sen 48 § tulee kuitenkin voimaan vasta    päivänä       kuuta 20  .  
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 20.2.2023 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri