Viimeksi julkaistu 3.7.2025 18.06

Eduskunnan vastaus EV 46/2023 vp HE 34/2023 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2024 tuloveroasteikosta, tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2024 tuloveroasteikosta, tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta (HE 34/2023 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Valtiovarainvaliokunta (VaVM 8/2023 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 

Laki vuoden 2024 tuloveroasteikosta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Vuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: 

Verotettava ansiotulo, euroa 

Vero alarajan kohdalla, euroa 

Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % 

12,64 

20 500 

2 591,20 

19 

30 500 

4 491,20 

30,25 

50 400 

10 510,95 

34 

88 200 

23 362,95 

42 

150 000 

49 318,95 

44 

2 § 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan tuloverolain (1535/1992) 93 §:n 1 ja 4 momentti, 106 §, 125 §:n 2 ja 3 momentti, 127 a §:n 2 ja 3 momentti sekä 127 f §:n 1 ja 2 momentti, 
sellaisina kuin ne ovat, 93 §:n 1 momentti laissa 1086/2014, 93 §:n 4 momentti, 106 § ja 125 §:n 2 ja 3 momentti laissa 1123/2022, 127 a §:n 2 momentti laissa 946/2008 ja 3 momentti laissa 377/2023 sekä 127 f §:n 1 ja 2 momentti laissa 1132/2021, sekä 
lisätään lakiin väliaikaisesti uusi 9 a § seuraavasti: 
9 a § 
Määräaikainen vuosina 2024 ja 2025 sovellettava rahastopoikkeus 
Vuosilta 2024 ja 2025 toimitettavassa verotuksessa ei kuitenkaan sovelleta 9 §:n 1 momentin 1 kohtaa ja 8 momenttia toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa perustettuun tai rekisteröityyn, sijoitusrahastolain (213/2019) 1 luvun 2 §:n 1 momentin 17 kohdassa tarkoitettuun yhteissijoitusyritykseen sekä toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa perustettuun tai rekisteröityyn, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun vaihtoehtorahastoon. 
93 § 
Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset 
Ansiotulon hankkimisesta johtuneina menoina pidetään myös matkakustannuksia asunnosta työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuna. Näitä matkakustannuksia voidaan kuitenkin vähentää enintään 7 000 euroa ja vain siltä osin kuin ne ylittävät verovuonna 900 euroa (omavastuuosuus). 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai päivärahaa toimeentulon turvaamiseksi tai sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista äitiysrahaa, erityisäitiysrahaa, isyysrahaa, raskausrahaa, erityisraskausrahaa, vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa, hänen omavastuuosuuttaan pienennetään 80 eurolla jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta. Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 160 euroa. Täyteen korvauskuukauteen katsotaan kuuluvan 21,5 korvauspäivää vastaava määrä. Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut soviteltua työttömyysetuutta tai osittaista vanhempainrahaa, täysiä korvauskuukausia laskettaessa korvauspäivät muutetaan täysiksi korvauspäiviksi. 
106 § 
Perusvähennys 
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 980 euron määrää suurempi, siitä on vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä. 
125 § 
Työtulovähennys 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Vähennys on 12 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 2 140 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 23 420 euroa vähennyksen määrä pienenee 2,03 prosentilla puhtaan ansiotulon 23 420 euroa ylittävältä osalta. Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 71 900 euroa, vähennyksen määrä kuitenkin pienenee 1,21 prosentilla ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. 
Edellä 2 momentissa tarkoitettua vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 200 eurolla, jos verovelvollinen on täyttänyt 65 vuotta ennen verovuoden alkua. 
127 a § 
Kotitalousvähennys 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tavanomaisena hoiva- ja hoitotyönä ei pidetä sellaisia terveyden- ja sairaudenhoitopalveluja, joiden myynti säädetään arvonlisäverolain (1501/1993) 34—36 §:ssä verovapaaksi. Laillistetun fysioterapeutin antama fysioterapia ja laillistetun toimintaterapeutin antama toimintaterapia kuitenkin oikeuttavat kotitalousvähennykseen ja niihin sovelletaan, mitä tavanomaisen hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävästä kotitalousvähennyksestä 1 momentissa ja muualla tässä laissa säädetään. Kotitalousvähennyksen edellytyksenä on, että palvelun suorittaa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu laillistettu fysioterapeutti tai laillistettu toimintaterapeutti ja että palveluntuottajalla on sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetussa laissa (741/2023) tarkoitettu oikeus tuottaa fysioterapia- tai toimintaterapiapalveluja. Asunnon kunnossapitotyönä ei pidetä kodin koneiden ja laitteiden korjaus- tai asennustyötä. Tieto- ja viestintätekniikan laitteiden, ohjelmistojen, tietoturvan ja tietoliikenneyhteyksien asennus-, kunnossapito- ja opastustyöhön sovelletaan kuitenkin, mitä asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä 1 momentissa säädetään. 
Kotitalousvähennystä ei myönnetä, jos välittömästi samaa työsuoritusta varten on saatu omaishoidon tukea, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli tai lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettua tukea. Vähennystä ei myöskään myönnetä asunnon kunnossapito- tai perusparannustyön perusteella, jos asunnon korjaukseen on myönnetty valtion tai muun julkisyhteisön varoista korjausavustusta. Kotitalousvähennystä ei myönnetä, jos työsuoritus on maksettu työnantajalta saadulla tuloverosta vapaalla kohdennetulla maksuvälineellä kokonaan tai osittain. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
127 f § 
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennyksen perusteita koskevat poikkeukset verovuosina 2022—2027 
Poiketen siitä, mitä 127 a §:n 1 momentissa säädetään, verovuosina 2022—2027 kotitalousvähennys on enintään 3 500 euroa vuodessa kuitenkin niin, että verovuosina 2022—2024 edellä mainittuun enimmäismäärään voi sisältyä muun vähennyskelpoisen työn kuin öljylämmityksestä luopumisen sekä tavanomaisen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävää vähennystä enintään 2 250 euroa. Verovuosina 2025—2027 enimmäismäärään voi sisältyä muun vähennyskelpoisen työn kuin öljylämmityksestä luopumisen perusteella myönnettävää vähennystä enintään 2 250 euroa. 
Poiketen siitä, mitä 127 b §:n 1 ja 2 kohdassa säädetään, verovuosina 2022—2024 verovelvollinen  saa  vähentää  tavanomaisen  kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön  osalta ja verovuosina 2022—2027 öljylämmityksestä luopumisen osalta: 
1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 30 prosenttia maksamastaan palkasta; 
2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . Lain 9 a § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2025. 
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa. 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain (1551/1995) 2 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 975/2006, sekä 
lisätään 4 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 511/2010, uusi 2 momentti seuraavasti: 
2 § 
Ulkomailta tulevan palkansaajan määritelmä 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Verovelvollista pidetään ulkomailta tulevana palkansaajana enintään 84 kuukauden ajan tässä laissa tarkoitetun työskentelyn alkamisesta ja niin kauan kuin tämä työskentely on yhtäjaksoista. 
4 § 
Lain soveltamista koskeva hakemus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos ulkomailta tulevalle palkansaajalle on myönnetty 1 momentissa tarkoitettu verokortti ja hän jatkaa tässä laissa tarkoitettua työskentelyä tämän verokortin viimeisen voimassaolopäivän jälkeen, on hänen tehtävä Verohallinnolle kirjallinen hakemus uuden verokortin saamiseksi viimeistään 30 päivän kuluessa ensiksi mainitun verokortin viimeisestä voimassaolopäivästä. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki perintö- ja lahjaverolain 52 ja 56 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 52 §:n 3 momentti ja 56 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 52 §:n 3 momentti laissa 1320/2016 ja 56 §:n 3 momentti laissa 514/2015, seuraavasti: 
52 § 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Maksamatta olevaa perintöveroa, sen korotusta ja viivästysseuraamusta ei kuitenkaan peritä ulosottoteitse eikä niiden perusteella haeta verovelvollisen asettamista konkurssiin eikä tietoa niistä merkitä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetussa laissa (1346/1999) säädettyyn verovelkarekisteriin ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä. Perintövero vanhentuu verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain (706/2007) 20 §:stä poiketen 12 vuoden kuluttua laskettuna sitä seuranneen vuoden alusta, jona vero on määrätty. 
56 § 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Useamman kuin viiden vuoden aikana kannettava lahjavero vanhentuu verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 20 §:stä poiketen kymmenen vuoden kuluttua laskettuna sitä seuranneen vuoden alusta, jona vero on määrätty. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . Jos verovelvollisuus on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lakia sovelletaan kuitenkin myös, jos verovelvollisuus on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa ja veron ensimmäinen eräpäivä on 1 päivänä tammikuuta 2024 tai sen jälkeen. 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään veronlisäyksestä ja viivekorosta annettuun lakiin (1556/1995) siitä lailla 344/2019 kumotun 5 d §:n tilalle uusi 5 d § seuraavasti: 
5 d § 
Maksamatta olevalle perintöverolle laskettava viivästyskorko 
Maksamatta olevalle perintöverolle laskettava viivästyskorko on 5 a §:stä poiketen kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä 3,5 prosenttiyksiköllä. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran maksamatta olevaan perintöveroon lain voimaantulopäivästä alkaen. Tätä edeltävältä ajalta viivästyskorko lasketaan lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki Verohallinnosta annetun lain 27 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan Verohallinnosta annetun lain (503/2010) 27 § seuraavasti: 
27 § 
Kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen muutoksenhakuoikeuden käyttäminen 
Kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen muutoksenhakuoikeutta voivat mainittujen veronsaajien lisäksi käyttää Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköstä riippumattomasti ne yksikön henkilöt, jotka tähän tehtävään on nimetty. Nämä henkilöt avustavat kuntaa, seurakuntaa ja Kansaneläkelaitosta muutoinkin oikeudenvalvontaan liittyvissä asioissa. 
Suomen Kuntaliitto ry nimeää 1 momentissa tarkoitetut henkilöt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön esityksestä. Nimeäminen voidaan erityisestä syystä peruuttaa samassa järjestyksessä kuin se on tehtykin. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 29.11.2023 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri