Eduskunnan vastaus
EV
68
2019 vp
Eduskunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta
HE 24/2019 vp
VaVM 12/2019 vp
Asia
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta (HE 24/2019 vp). 
Valiokuntakäsittely
Valiokunnan mietintö: Valtiovarainvaliokunta (VaVM 12/2019 vp). 
Päätös
Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 
Laki 
vuoden 2020 tuloveroasteikosta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: 
Verotettava ansiotulo, euroa 
Vero alarajan kohdalla, euroa 
Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % 
18 100 
8,00 
6,00 
27 200 
554,00 
17,25 
44 800 
3 590,00 
21,25 
78 500 
10 751,25 
31,25 
2 § 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20  . 
Laki 
tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti: 
kumotaan tuloverolain (1535/1992) 58 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1546/2015,  
muutetaan 4 §:n 1 momentti, 100 §:n 2 momentti, 101 §:n 2 momentti, 106 §, 125 §:n 2 momentti, 127 a §:n 1 momentti ja 127 b §,  
sellaisina kuin niistä ovat 100 §:n 2 momentti, 101 §:n 2 momentti, 106 § ja 125 §:n 2 momentti laissa 1116/2018, 127 a §:n 1 momentti laissa 1246/2013 ja 127 b § laissa 1510/2016, sekä 
lisätään lakiin väliaikaisesti uusi 58 b § ja lakiin uusi 69 c § seuraavasti: 
4 § 
Yhtymä 
Yhtymällä tarkoitetaan tässä laissa: 
1) laivanisännistöyhtiötä, avointa yhtiötä, kommandiittiyhtiötä ja sellaista kahden tai useamman henkilön elinkeinotoiminnan harjoittamista varten perustamaa muuta kuin yhteisönä pidettävää yhteenliittymää, joka on tarkoitettu toimimaan osakkaiden yhteiseen lukuun (elinkeinoyhtymä); 
2) sellaista kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, joka harjoittaa maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun maatilan viljelyä tai hallintaa, metsätaloutta tai sellaisen kiinteistön hallintaa, josta yhteenliittymä on arvonlisäverovelvollinen tai hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisäverolain 30 §:n tarkoittamalla tavalla (verotusyhtymä). 
58 b § 
Asuntovelan koron vähennyskelpoisuus verovuosina 2020—2022 
Jos velka kohdistuu verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen (asuntovelka), verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloistaan 15 prosenttia velan koroista verovuonna 2020, kymmenen prosenttia verovuonna 2021 ja viisi prosenttia verovuonna 2022. 
69 c § 
Työnantajan maksamat muuttokustannukset 
Veronalaista ansiotuloa on 50 prosenttia työnantajan maksamista työntekijän ja hänen perheenjäsenensä elantomenoina pidettävistä muutto- ja matkustamiskustannuksista, jos muutto tapahtuu työntekijän työskentelypaikan sijainnin vuoksi. 
100 § 
Valtionverotuksen eläketulovähennys 
Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 3,726 kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähennetään progressiivisen tuloveroasteikon alimman verotettavan tulon määrä ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. 
101 § 
Kunnallisverotuksen eläketulovähennys 
Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 1,346 kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähennetään 1 480 euroa ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän, eläketulovähennystä pienennetään 51 prosentilla ylimenevän osan määrästä. 
106 § 
Kunnallisverotuksen perusvähennys 
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 540 euron määrää suurempi, on siitä vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä. 
125 § 
Työtulovähennys 
Vähennys on 12,5 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 1 770 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,84 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. 
127 a § 
Kotitalousvähennys 
Verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä (kotitalousvähennys). Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Vähennys on enintään 2 250 euroa vuodessa, ja se myönnetään vain siltä osin kuin 127 b §:ssä tarkoitettu vähennettävä osa kustannuksista ylittää 100 euroa. 
127 b § 
Kotitalousvähennyksen peruste 
Verovelvollinen saa vähentää: 
1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 15 prosenttia maksamastaan palkasta; 
2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain (1118/1996) 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 40 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä; 
3) tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tämän lain 22 §:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta 40 prosenttia. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20  . Lain 58 b § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2022. 
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Lain 58 b §:ää sovelletaan vuosilta 2020—2022 toimitettavissa verotuksissa. 
Laki 
ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain (1551/1995) 3 § ja 12 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 3 § laissa 1023/1997 ja 12 §:n 2 momentti laissa 1550/2015, seuraavasti: 
3 §  
Veron peruste ja määrä 
Palkkatulon lähdevero on 32 prosenttia 2 §:ssä tarkoitetusta työskentelystä saadun, ennakkoperintälain (1118/1996) mukaan lasketun ennakonpidätyksen alaisen palkan kokonaismäärästä. Verovelvollinen on tulon saaja. Vero peritään lopullisena verona siten, että työnantaja vähentää sen maksettavasta palkasta. 
12 § 
Voimaantulo 
Lakia sovelletaan palkkaan, joka saadaan tai on saatu 1 päivänä tammikuuta 1996 tai sen jälkeen, jos palkka perustuu työskentelyyn, joka alkaa tai on alkanut 1 päivän tammikuuta 1996 ja 31 päivän joulukuuta 1999 välisenä aikana mainitut päivät mukaan luettuina taikka 1 päivänä tammikuuta 2001 tai sen jälkeen. Muulta osalta lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20  . Lain 3 §:ää sovelletaan palkkaan, joka maksetaan 1 päivänä tammikuuta 2020 tai sen jälkeen. 
Helsingissä 11.12.2019 
Eduskunnan puolesta
puhemies
pääsihteeri
Viimeksi julkaistu 17.12.2019 12.06