Maaseudun elinkeinonharjoittajat, ennen kaikkea maatalouden harjoittajat, ovat yhä pahenevissa ongelmissa. Taloudellinen kehitys tiloilla on ollut pitkään heikkenevä. Tuottajien uupuminen lisääntyy. Byrokratian, epävarmuuden ja muiden tekijöiden ohella uutena on ilmastopolitiikasta johtuva syyllistäminen ja masennus.  

Nykyinen kehitys on johtamassa tuotannon keskittymiseen ja asteittain vaarantumiseen. Omavaraisuus ja huoltovarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Maaseudun autioituminen on menetys koko kansalle. Kehityksen kääntäminen edellyttää panostusta maaseutuelinkeinojen kehittämiseen. 

Vuonna 2011 tähän tarkoitukseen osoitettiin valtionapua yli 10 miljoonaa euroa. Nyt määrä on pudonnut kolmasosaan tästä. Ellei käytännössä Pro Agrian kautta annettavaa neuvontaa ja tuottajien tukea lisätä, toimiva neuvontajärjestelmä halvaantuu ja kärsijöinä ovat tuottajat ja koko kansa, jonka puhdas ja korkealaatuinen kotimainen ruoka vaihtuu tuontiruuaksi. Samalla menetettäisiin tuhansia työpaikkoja. 

Riittämätön määräraha johtaisi myös mm. luomuneuvonnan loppumiseen nyt, kun hallitusohjelman mukaan tätä viljelyä on tarkoitus lisätä.