Laissa hyvinvointialueesta säädetään, että hyvinvointialue voi taloudellisesti tukea "valtuustoryhmien sisäistä toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia". Näin aluevaltuustoissa toimiville puolueryhmittymille voidaan maksaa tukea, jonka määrä on sidottu puolueen valtuutettujen määrään ilman sen käyttötarkoituksen määrittämistä.  

Esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla hallintosäännön hyväksymisen yhteydessä päätettiin 6 000 euron suuruisesta vuosittaisesta ryhmärahasta per aluevaltuutettu. 

Tukea on perusteltu muun muassa sillä, että tällä rahalla valtuustoryhmät hankkivat toimitiloja, laitteita ja asiantuntijapalveluita ja vastaavia. Tukea nimitettiin aiemmin jopa "demokratiarahaksi", jota tarvitaan kansalaisten kohtaamiseen esimerkiksi tapahtumia järjestelemällä. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen aluevaltuustot kokoontuvat kuitenkin harvakseltaan, arvioiden mukaan kahdesta neljään kertaan vuodessa. Tuki on siten suhteeton toiminnan laajuuteen verrattuna.  

Sote-uudistuksen yhtenä päätarkoituksena oli kustannusten karsimisen lisäksi palveluiden parantaminen sekä hoitoon pääsy. Tuki näyttää kuitenkin enemmän suoralta hyvä veli -verkostotoiminnalta, jossa veronmaksajien rahoja käytetään ilman riittävää läpinäkyvyyttä. 

Suomessa maksetaan jo massiiviset puoluetuet, eikä rinnakkaiselle tukijärjestelmälle ole tarvetta. Tuen suuruuden pitää olla suhteessa perusteltuihin ja välttämättömiin kustannuksiin ja siksi on perusteltua ja kansalaisen oikeustajun mukaista, että määrärahoja kohtuullistetaan.