Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on epävakaa. Euroopassa on sota ja maailmalla yli 100 aseellista konfliktia. Suomikin panostaa vahvasti sotilaallisen puolustuksen resurssien kehittämiseen. Lisäksi on mietittävä suomalaisten yhteiskunnan resilienssiä suhteessa lähellä olevaan aseelliseen konfliktiin ja sen tuomiin uhkakuviin sekä huomioitava myös nuorten kokema pahoinvointi, jo kouluissakin esiintyvä väkivalta ja esimerkiksi kiusaaminen. 

Rauhaa rakennetaankin sota-alueiden lisäksi jokaisen arjessa. Laaja-alaisesti pitkäjänteistä rauhan- ja rauhankasvatustyötä tarvitaan, tässä ajassa jopa enemmän kuin aiemmin. Suomalaiset rauhanjärjestöt tekevät Suomessa rauhan- ja kansainvälisyyskasvatusta koulujen ja nuorisoalan toimijoiden kanssa, he osallistuvat ja aktivoivat moniäänistä kansalaisten rauhan- ja turvallisuuspoliittista keskustelua sekä tuottavat tietoa, kuten julkaisevat lehtiä, kirjoja sekä verkkoaineistoja. Rauhantyötä tehdään niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.  

Suomalainen rauhantyö kansainvälisesti kattaa paitsi YK:n ja monen kansainvälisen yhteistyöjärjestön työhön osallistumisen, asevalvonnan kysymykset joukkotuhoaseiden ja pienaseiden leviämisen vastaisen toiminnan lisäksi ja myös kansainvälisen oikeusperustaisen järjestelmän vahvistamiseen ihmisoikeuksien ja taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta tapahtuvan työn. 

Nyt hallituksen esityksessä on poistettu useampi määräraha, jolla rauhantyötä on rahoitettu. Esimerkiksi on poistettu rauhantyön yleisavustusmääräraha eli oikeusministeriön rauhantyön tuki on poistettu kokonaan, on leikattu vahvasti ulkoministeriön järjestöavustuskohtaa, josta osa rauhanjärjestöistä on saanut kohdennettuja avustuksia, sekä jäädytetty täksi hallituskaudeksi kehitysyhteistyövaroilla tehty globaalikasvatus- ja viestintätuki, jonka tuella rauhanjärjestöt ovat tarjonneet suomalaisille kouluille myös rauhankasvatusta. Rahoitusten leikkaaminen ja lakkauttaminen heikentää myös järjestöjen mahdollisuuksia hakea esimerkiksi EU-rahoitusta, sillä niiden myötä poistuu myös vaadittavaa henkilöstöresurssia sekä omarahoitusosuutta.  

Suomella on pitkät perinteet onnistuneesta rauhantyöstä ja Suomi on siitä maailmalla tunnettu. Rauhanjärjestöt ovat aiheen asiantuntijoita, jotka kasvattavat ja kouluttavat uusia asiantuntijoita rauhantyön pariin. Pohdittavaksi jää, missä keräävät oppinsa tulevaisuuden rauhantekijät, jos heillä ei ole mahdollisuutta kerryttää osaamistaan osana rauhanjärjestöjen työtä.