Suomen lentoasemaverkosto nojautuu pääosin valtion erityistehtäväyhtiö Finavia Oyj:n ylläpitämiin asemiin. Finavian verkoston ulkopuolella on kuitenkin alueellisesti ja kansallisestikin merkittäviä lentoasemia kuten Lappeenrannan ja Seinäjoen lentoasemat. 

Suomen lentoliikenne ja lentoasemat ovat olleet suuressa murroksessa viime vuosina, kuten koko muukin liikennesektori. Moni pienempi lentoasema on joutunut pohtimaan omaa toimintamalliaan ja kannattavuuttaan. On olemassa aito riski, että kehittyvillä talousalueilla sijaitsevia lentoasemia ajetaan tämän muutoksen keskellä alas. 

Suomen talouden alkanut positiivinen kasvuvire ja globaalit megatrendit eivät puolla lentoasemaverkon supistamista. Globaalisti lentoliikenne on lisääntymässä eikä vähentymässä. Suomen talouden uusi nousu tarkoittaa sitä, että jatkossa maakunnista ja niiden keskuskaupungeista on päästävä entistä useammin nopeasti maailmalle. Samoin kansainvälinen liiketoiminta edellyttää, että maakuntakaupunkeihin pitää edelleen päästä lentämään suoraan. Käynnissä on myös selkeä matkailun nousutrendi. 

Pienten lentoasemien ylläpitämiseen ollaan kehittämässä uudenlaisia, viimeisimpään teknologiaan nojaavia ratkaisuja. Muun muassa lennonvarmistusta voidaan toteuttaa jatkossa mahdollisesti etäyhteyksillä. Ns. kevytlentoasemakonsepti on osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi ylläpitää vähäliikenteistä lentoasemaa. On välttämätöntä, että eduskunta valtion talousarviossa varmistaa pienten lentoasemien tulevaisuuden mahdollisuudet muutoksen keskellä.