Terveellinen ravinto ja liikunta ovat välttämättömiä koululaisten terveydelle ja kehitykselle. Varhaisessa kouluiässä omaksutut elintavat vaikuttavat elintapoihin ja siten terveyteen ja hyvinvointiin koko elämän ajan. Koululla on siis suuret mahdollisuudet vaikuttaa myönteisesti lasten tuleviin ruoka- ja liikuntatottumuksiin. 

Suomessa hyväksyttiin hallitustasolla vuonna 2008 kautta aikain ensimmäinen ravintoa ja liikuntaa koskeva strategia-asiakirja. Periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista sisältää konkreettisen toimeenpanosuunnitelman hallituskaudella 2008—2011. Toimeenpanosuunnitelman mukaan hedelmien ja vihannesten käyttöä kouluissa edistetään vaikuttamalla maatalouden markkinamekanismeihin. 

Euroopan komissio esittää 150 miljoonan euron määrärahaa hedelmien ja vihannesten käytön lisäämiseen kouluissa. Komission ehdotus vastaa yhtä hedelmää päivässä joka viikko 30 viikon ajan 6—10-vuotiaille lapsille. Euroopan parlamentti on ehdottanut mainitun summan lisäämistä 360 miljoonaan euroon, mitä lisäystä Suomi on myös aktiivisesti kannattanut. Hankkeeseen osallistuvien jäsenmaiden osarahoitus on yksi prosentti kokonaisbudjetista. Suomen osuus olisi siis 1 500 000 euroa. 

Varojen osoittaminen Suomen omarahoitusosuuteen valtion talousarviossa on mainio tapa vastata strategia-asiakirjan visioon sekä toteuttaa toimeenpanosuunnitelman tavoite.