Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Seinäjoen asema on yksi Suomen vilkasliikenteisimmistä asemista. Vuonna 2018 aseman matkustajamäärä oli 1 120 000 matkustajaa. Vuoden 2019 aikana matkustajamäärä kasvoi (1—9/2019) peräti 11,3 %. Koronan vaikutuksesta matkustajamäärät vuosina 2020 ja 2021 ovat olleet normaalitilanteesta poikkeavat, mutta kohonneet vuonna 2022 ennätystasolle.
Seinäjoen asemanseudun 18 hehtaarin alue on keskeinen kehittämiskohde Seinäjoella tulevalla vuosikymmenellä. Seinäjoen asemanseudun kehittäminen palvelee myös valtakunnallista liikennejärjestelmäkehittämistä osana Suomen pääradan perusparannusta.
Seinäjoen asemanseudun uudistaminen on käynnistynyt vuonna 2022. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan perhepalvelukeskus Aallokko, uuden asemahallin sisältävä toimisto- ja liikerakennus, asuinkerrostalo ja pysäköintitalo. Ensimmäisen rakennusvaiheen laajuus on noin 40 000 neliömetriä. Hankkeen kustannusarvio on yli 50 miljoonaa euroa.
Ensimmäisen vaiheen rakentamisesta vastaa YIT. Perhepalvelukeskus Aallokon rakennuttajana on eQ yhteiskuntarahasto ja pysäköintitalon Seipark Oy. Väylävirasto osallistuu pysäköintilaitoksen liityntäpysäköintipaikkojen ja pyöräpysäköintipaikkojen toteutumiskustannuksiin sekä alikulun rakentamiseen investointiohjelmaan 2023—2030 kirjatun mukaisesti. Väyläviraston osuus ykkösvaiheen kustannuksista on yhteensä noin 5,27 miljoonaa euroa.
Seinäjoen asemanseudun kehittämistä on jatkettava II-vaiheessa. II-vaiheessa radan alikulkua jatketaan Pohjan kaupunginosaan asti, liityntäpysäköintiä kehitetään Pohjan puolella, turvalaitteita (asetinlaite n. 10 miljoonaa euroa) uusitaan ja ratapiha-alue suunnitellaan vastaamaan lisääntyvän liikenteen ja kehittyvän maakuntakeskuksen tarpeisiin.
Valtion osavastuulla olevien toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää rahoituksen osoittamista Seinäjoen asemanseudun kehittämiseen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,