Suomalainen terveydenhuolto oli kulkemassa kohti kriisiä jo ennen koronapandemiaa. Marinin hallituksen toteuttamalla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia paitsi sote-palveluiden toimivuuteen ja saatavuuteen myös valtiontalouteen, kuntiin sekä palveluita tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiin. Hyvinvointialueet aloittavat taloudellisesti melkoiselta takamatkalta: osa hyvinvointialueista on jo lähtötilanteessa taloudellisesti elinkelvottomia. Jo vuonna 2021 Veronmaksajien keskusliitto arvioi, että sosiaali- ja terveydenhuollon lisärahantarve vuoteen 2028 mennessä olisi 6,4 miljardia. YLE:n tuottaman laskelman mukaan jo ensi vuodelle kaikkien hyvinvointialueiden yhteenlaskettu lisärahan tarve olisi niiden oman arvion mukaan noin 1,2—1,5 miljardia euroa. Lisäksi useimmissa arviossa ei ole huomioitu kasvavia it-kustannuksia, palkkaharmonisaatiota ja alan tulevia palkankorotuksia. Myös inflaatio ja nousevat korot vaikeuttavat rahoitustilannetta entisestään. 

Rahoitusvajeen paikkaamiseksi terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan lähivuosina huomattavasti merkittävämpi summa rahaa. Vaihtoehtoisesti kansalaisille annetusta palvelulupauksesta on otettava askelia taaksepäin tai tehtävä asiakasmaksuihin merkittävä korotus. Kaikkein huonoin skenaario, eli terveydenhuollon ja sosiaalitoimen vakava kriisiytyminen ja henkilökunnan pako alalta, pitää välttää kaikin keinoin. Hyvinvointialueilla tarvitaan akuutisti lisärahoitusta myös tietojärjestelmäratkaisujen arvioitua korkeampien kustannusten vuoksi.  

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ehdottaa 400 miljoonan lisärahoitusta hyvinvointialueille ensi vuodelle. Lisäksi erikseen esitämme hyvinvointialueille erillistä korvamerkittyä rahoitusta terapiatakuun toteuttamiseen ja lisärahoitusta Kela-korvauksiin hoitojonojen purkamiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi. Aloite sisältyy KD eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2023.