Suomalaiset syövät ja juovat edelleen liikaa sokeria. Kasvavalla sokerinsyönnillä on niin kansanterveydellisiä kuin taloudellisia vaikutuksia. Vuonna 2017 poistuneen sokeriveron tilalle olisi kansanterveydellinen tarve saada sokerin kulutusta vähentävä terveysperusteinen vero. Verotus kohdistuisi ravitsemuksellisesti turhiin elintarvikkeisiin, joiden runsas nauttiminen lisää suomalaisten sokerin saantia ja heikentää kansanterveyttä. Esitämmekin, että maassamme otetaan käyttöön laaja terveysperusteinen, lisätylle sokerille tuleva vero, joka kohdistuisi tasapuolisesti eri tuoteryhmiin ja perustuisi elintarvikkeisiin lisättyyn sokeriin. Tuottotavoite terveysperusteisessa verossa on 250 miljoonaa euroa, jolloin verotason tulisi olla 1,56 euroa/kg. 

Verolla edistettäisiin terveyttä sekä vähennettäisiin terveydenhoidon kustannuksia. Veronalaisia olisivat Suomessa valmistettu sokeri, maahantuotu sokeri ja kaikki maahantuodut sokeria sisältävät tuotteet. Verotuksen mahdollistaa myös vuonna 2016 uudistunut pakkausmerkintälainsäädäntö, joka teki elintarvikkeiden sokerimäärän ilmoittamisen ravintoarvomerkinnöissä pakolliseksi. Terveysperusteisia veroja on käytössä EU:ssa. Esimerkiksi Unkarissa sokerin, rasvan ja suolan verottaminen on terveysperusteista, ja näitä sisältävien epäterveellisten ruokien kulutusta on saatu vähennettyä merkittävästi.  

Myös SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry on esittänyt terveysperusteista veroa, joka kohdistuisi kuitenkin nyt esitettyä laaja-alaisemmin suolaan, sokeriin ja tyydyttyneeseen rasvaan. Lähes kaikki tuotteet sisältävät joko sokeria, suolaa tai kovaa rasvaa. Siksi SOSTEn terveysveromallissa veron piiriin kuuluvat käytännössä kaikki tuotteet. Kaikista elintarvikkeista ei kuitenkaan maksettaisi veroa, vaan verovelvollisuus riippuisi tuotteen ravintoainepitoisuuksista. Kasvikset, hedelmät ja vihannekset ovat verottomia niiden edistäessä veron kansanterveydellisiä tavoitteita. 

Esitys sisältyy KD eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2023.