Suomi tarvitsee hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi lisää ihmisiä, jotka tekevät työtä ja maksavat veroja. Jotta suomalaisille voitaisiin turvata hyvä työelämä koko työuran ajan, valtion on oltava tukemassa aikoina, jolloin työnteko eri syistä keskeytyy. Tämä edellyttää nyt työttöminä olevien parempaa kuntoutusta ja lisäkoulutusta, mutta myös kannustimia, jotka tekevät työn vastaanottamisen aina taloudellisesti kannattavaksi ja aktiivisuuden palkittavaksi. 

Työmarkkinamme ovat kärsineet parin vuosikymmenen ajan tarjonnan ja kysynnän välisestä epätasapainosta. Olemme pallotelleet pitkäaikaistyöttömiä eri viranomaisten välillä sen sijaan, että olisi ryhdytty konkreettisiin työllistämistoimiin. Haasteena on ollut päästä tilanteeseen, jossa työnhakija ja työnantaja kohtaavat tehokkaammin. 

Aktiiviset toimenpiteet työnvälityksen taholta tulee tehdä työttömyyskauden alussa tai välittömästi lomautusten yhteydessä. On myös tärkeää kannustaa valtionkin taholta omaan aktiivisuuteen korottamalla hiukan ansiosidonnaista päivärahaa ja lyhentämällä samalla maksatuskautta. Tanskalla on hyviä kokemuksia tällaisesta mallista. Tällä hetkellä hallitus suunnittelee sosiaaliturvan ja työttömyysturvan uudistamista. Uudistusta on valmistellut työryhmä, joka esittää mm. ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan keston lyhentämistä. Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että suurin osa uuden työpaikan saaneista saa sen heti päivärahaan oikeuttavan ajan alussa tai lopussa.  

Uskomme mallin muuttamisen johtavan nopeampaan paluuseen työelämään. Tämän muutoksen aikaansaamiseksi mielestämme työttömyysturvalakia tulisi muuttaa siten, että ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeuttavia päiviä olisi 350, mutta sen sijaan ensimmäisiltä 100 päivältä saatavaa päivärahaa korotettaisiin käyttämällä siihen 35 miljoonaa euroa.