2.1
Nykytila
2.1.1
Yleistä tulorekisteristä
Tulorekisterin käyttöönoton myötä siirryttiin reaaliaikaiseen ja palkanmaksukohtaiseen palkkatietojen keskitettyyn ilmoittamiseen tulorekisteriin, josta tiedot välittyvät tietojen käyttäjille käytettäväksi näiden laissa säädettyihin käyttötarkoituksiin.
Uudistus toteutettiin vaiheistetusti koskien ensin palkkatuloja ja muita työnantajien ilmoittamia tietoja. Vuodesta 2021 lukien tulorekisteri laajennettiin koskemaan eläkkeitä sekä muita etuustuloja.
Tiedot ilmoitetaan keskitetysti yhteen kertaan ja yhdellä ilmoituksella tulorekisteriin, josta tietoja välitetään kaikkien tulorekisterin tietoja käyttävien tahojen tarpeisiin.
Tulorekisteriin talletetaan palkanmaksajan maksamista suorituksista ja muuna kuin rahana antamista eduista tulotietojärjestelmästä annetun lain 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut tulonsaajia koskevat tulotiedot ja muut tiedot, jotka suorituksen maksaja on momenteissa tarkoitettujen lakien nojalla velvollinen ilmoittamaan tiedon käyttäjille. Pykälän 2 momentissa mainitaan palkanmaksajan maksamista suorituksista ja antamista eduista talletettavat tiedot, jotka maksajan on momentin johdantolauseessa mainittujen verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) säännösten nojalla ilmoitettava. Pykälän 3 momentissa säädetään palkanmaksajan maksamia tulorekisteriin talletettavia suorituksia koskevista tiedoista, joiden osalta velvollisuus ilmoittaa tiedot perustuu muuhun kuin verotusta koskevaan lainsäädäntöön.
Pykälän 5 ja 6 momenteissa säädetään etuudenmaksajan maksamia suorituksia koskevista tiedoista. Lain 7 §:ssä säädetään 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja työsuhteeseen tai muuhun palvelus- taikka toimeksiantosuhteeseen liittyvistä täydentävistä tiedoista ja 8 §:ssä tulonsaajaa ja suorituksen maksajaa koskevista yksilöinti- ja yhteystiedoista. Lain 9 §:ssä säädetään tulotietojärjestelmään talletettavista muista tiedoista, joita ovat muun muassa pykälän 1 momentissa tarkoitetut tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi talletettavat väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) tarkoitetut tiedot Suomen kansalaisista ja Suomessa asuvista ulkomaalaisista.
Tulorekisteriin talletettaviin tietoihin ei sisälly luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus), jäljempänä tietosuoja-asetus, 9 artiklassa tarkoitettuihin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja.
Tulorekisteriin talletettavat tiedot on annettava tulotietojärjestelmää ylläpitävälle Tulorekisteriyksikölle. Lain 6 ja 8 §:ssä säädettyjen tietojen ilmoittaminen on pakollista ja 7 §:ssä säädettyjen tietojen ilmoittaminen vapaaehtoista. Tiedot on annettava sähköisesti, eräät tiedot voidaan erityisistä syistä antaa lomakkeella.
2.1.2
Tietojen luovuttaminen tulorekisteristä
Tietojen luovuttamisesta tulorekisteristä säädetään lain 5 luvussa. Sen 13 §:n 1 momentin mukaan tulotietojärjestelmää ylläpitävä Tulorekisteriyksikkö välittää ja luovuttaa tulorekisteriin talletettuja tietoja, jotka tiedon käyttäjä on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeutettu muun lain nojalla saamaan suorituksen maksajalta tai toiselta tiedon käyttäjältä momentin 1–25 kohdissa säädetyille käyttäjätahoille. Tietoluovutusten volyymillä mitattuina suurimpia käyttäjätahoja ovat Verohallinto, työttömyyskassat, eläkelaitokset, Kansaneläkelaitos ja kunnat.
Tietoja luovutetaan tiedon käyttäjille 13 §:ssä säädettyihin tarkoituksiin. Ennen tietojen luovutuksen käynnistämistä Tulorekisteriyksikkö selvittää yhteistyössä tiedon käyttäjän kanssa, mitkä tulorekisteriin talletetuista tiedoista ovat sellaisia, jotka tiedon käyttäjällä on oikeus saada.
Lain 14 §:n mukaisesti tiedot välitetään ja luovutetaan tiedon käyttäjille sellaisina kuin ne on tulorekisteriin talletettu. Tietojen välitys toteutetaan koneellisesti tulotietojärjestelmään ennalta ohjelmoituja ja kutakin tulotietojärjestelmään talletettavaa tietoa koskevia käsittelysääntöjä noudattaen kullekin tiedon käyttäjälle laissa säädetyn tiedonsaantioikeuden mukaisesti.
2.1.3
Tulotietojen tarve ja käyttö Harmaan talouden selvitysyksikössä
Verohallinnossa olevasta Harmaan talouden selvitysyksiköstä, jäljempänä selvitysyksikkö, säädetään Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetussa laissa (1207/2010). Selvitysyksikön tehtävänä on lain 1 §:n mukaan edistää lain 2 §:ssä määritellyn harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta sekä laatia viranomaisille velvoitteidenhoitoselvityksiä eri viranomaisten tehtävien tueksi. Tiedon tuottamis- ja jakamistehtävän tueksi selvitysyksikkö laatii lain 3 §:ssä tarkoitettuja ilmiöselvityksiä, joissa kuvataan harmaan talouden ilmiöitä ja harmaan talouden torjuntaa sekä näiden vaikutuksia yksilöimättä organisaatioita tai organisaatiohenkilöitä.
Ilmiöselvitysten laatimisessa käytetään laajasti eri viranomaisten rekistereiden tietoja. Esimerkiksi palkkatulojen ja etuustulojen tietoja käytetään jossain laajuudessa lähes kaikissa selvitysyksikön laatimissa ilmiöselvityksissä.
Vuodesta 2016 lähtien selvitysyksikkö on laatinut yli 400 ilmiöselvitystä.
Selvitysyksikön oikeudesta saada tietoja ilmiöselvityksiä varten säädetään lain 4 §:ssä. Sen mukaan selvitysyksiköllä on oikeus saada pyynnöstä salassapitovelvollisuuden estämättä viranomaiselta ilmiöselvityksen laatimiseksi välttämättömät tiedot pykälässä säädetyistä henkilöstä ja organisaatiosta pykälässä säädetyssä laajuudessa. Selvitysyksikön oikeus saada tietoja ilmiöselvitysten laatimiseksi on laaja ja se kattaa esimerkiksi veroihin, lakisääteiseen eläke-, työtapaturma- ja työttömyysvakuuttamiseen sekä tullin perimiin maksuihin liittyviä velvoitteita ja niiden hoitamista kuvaavat tiedot.
Selvitysyksiköllä on lain 8 §:n nojalla oikeus käyttää Verohallinnon ja sen yksikön tietojärjestelmiä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien toteuttamiseksi.
2.1.4
Tulotietojen tarve ja käyttö Tullissa
Tullista säädetään Tullin hallinnosta annetussa laissa (960/2012). Sen 2 §:n mukaan Tullin tehtävänä on huolehtia tulliselvityksestä ja -verotuksesta, maahan tuotavien ja maasta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnasta, tullirikosten estämisestä ja paljastamisesta sekä muista tullitoimenpiteistä ja, sen mukaan kuin erikseen säädetään, toimittaa valmisteverotusta, arvonlisäverotusta ja muuta verotusta sekä suorittaa verovalvontaa ja tullirikosten esitutkintaa.
Tulli kantaa EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista tulliveron sekä muut tullin kaltaiset verot ja maksut, tavaroiden maahantuonnin yhteydessä myös maahantuonnin arvonlisäveron yksityisiltä maahantuojilta sekä valmisteverot esimerkiksi silloin, kun tullivelka syntyy tuontisäännösten noudattamatta jättämisestä.
Rikostorjunnasta Tullissa annettua lakia (623/2015) sovelletaan Tullin tehtävinä oleviin toimiin tullirikosten estämiseksi, paljastamiseksi, selvittämiseksi ja tullirikoksista epäiltyjen syytteeseen saamiseksi. Tullirikoksen selvittämisellä tarkoitetaan laissa tullirikoksen esitutkintaa. Esitutkintalain (805/2011) 2 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan tulliviranomaiset ovat esitutkintaviranomaisia. Niiden esitutkintatoimivallasta säädetään rikostorjunnasta tullissa annetussa laissa, jonka 1 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan tullirikostorjunnan tullimiehellä on sama oikeus ryhtyä esitutkintalain mukaisiin tutkintatoimenpiteisiin ja käyttää pakkokeinolain (806/2011) mukaisia pakkokeinoja kuin poliisimiehellä poliisiviranomaisen suorittamassa esitutkinnassa, jollei laissa toisin säädetä. Tässä ominaisuudessa Tullin tehtäviin kuuluu myös muun muassa selvittää mahdollisuudet rikoksen johdosta tuomittavan rikoslain (39/1889) 10 luvussa säädetyn menettämisseuraamuksen täytäntöön panemiseksi, mikä esitutkintalain mukaan kuuluu esitutkinnassa selvitettäviin asioihin, sekä menettämisseuraamuksen määrän määrittäminen osana esitutkintaa. Menettämisseuraamuksen selvittämisessä ja määrittämisessä selvitetään muun muassa rikoksella saatu hyöty ja ne henkilöt, jotka ovat rikoshyötyä saaneet.
Tullin suorittamasta tulliverotuksesta, tulliverovalvonnasta sekä perinnästä ja näihin liittyvistä toimenpiteistä säädetään unionin tullilainsäädännössä eli muun muassa Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 952/2013 unionin tullikoodeksista ja tullilaissa (304/2016). Tullin maahantuonnin arvonlisäverotukseen ja valmisteverotukseen liittyvistä tehtävistä säädetään tullilainsäädännön lisäksi arvonlisäverotusta ja valmisteverotusta koskevassa lainsäädännössä.
Tullirikosten selvittämisessä tulotietoja voidaan käyttää vertaamalla tutkinnan kohteena olevan henkilön tulotietoja hänen varojen käyttöönsä ja näin saada näyttöä tulojen ja varojen käytön välisestä ristiriidasta, mikä voi viitata varojen rikolliseen alkuperään. Tullirikosten estämisessä tulotietoja voidaan käyttää vastaavalla tavalla esimerkiksi tilanteissa, joissa on saatu yksilöityjä vihjetietoja kohdehenkilöstä. Tulotietojen ja henkilön varojen vertailu edesauttaa myös rikoshyödyn jäljittämistä ja poisottamista määräämällä menettämisseuraamus.
Tullin suorittamassa verovalvonnassa hyödynnetään työnantaja- ja palkkatietoja erityisesti silloin, kun tietyn luvan- tai tullimenettelynhaltijan osalta on syytä tarkastella unionin tullialueelle sijoittautumista. Tietyt tullimenettelyt edellyttävät asiakkaan sijoittautumista EU:n ulkopuolelle. Lukuisissa tarkastuksissa on kuitenkin tullut ilmi, että asiakas on sijoittautunut EU:n alueelle, jolloin sijoittautumisesta riippuvia veroetuja ei voida myöntää. Sijoittautumista voidaan valvoa muun muassa EU:ssa maksettuja palkkoja ja työnantajan sijaintipaikkaa koskevien tietojen perusteella. Näissä tapauksissa on yleensä kyse suurista verointresseistä. Yritystarkastuksissa tulotietojen perusteella voidaan selvittää myös henkilöiden verovastuita ja veronkantoedellytyksiä. Tulli tekee osittain myös valmisteverotarkastuksia, joissa tulee tarve selvittää etenkin pienyrityksessä toimivien henkilöiden mahdollisia kytköksiä Suomessa, missä voidaan hyödyntää palkkatuloja koskevia tietoja.
Perinnässä yksityishenkilöiden tulotietoja käytetään erityisesti yksityishenkilöiden velkajärjestelyissä mahdollisesti esitettäviin lisäsuoritusvaatimuksiin. Tällöin Tulli tutkii velkajärjestelyssä olevan henkilön vuositulot velkajärjestelyn voimassaoloaikana, ja mikäli vuositulot ovat nousseet, Tulli voi esittää lisäsuoritusvaatimuksen, jolla on mahdollista saada alun perin määrättyä suurempi suoritus.
Lisäksi yksityishenkilöiden tulotietoja käytetään perinnässä yksityishenkilön avoimen tulli- ja verovelan perintäkelvottomaksi toteamiseen. Tällöin Tulli tutkii henkilön vuositulot ja arvioi niiden perusteella sen, onko velalliselta mahdollisuutta saada tulevaisuudessakaan maksusuorituksia ja onko perinnän jatkaminen tuloksellista.
Tullin oikeudesta saada Verohallinnolta muun ohessa tulotietoja säädetään henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain (650/2019) 3 luvun 16 §:n 1 momentin 2 kohdassa. Sen mukaan Tullilla on sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, oikeus saada tehtäviensä suorittamista ja henkilörekisteriensä ylläpitämistä varten salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja rekistereistä siten kuin käytännön menettelyistä asianomaisen rekisterinpitäjän kanssa sovitaan, Verohallinnon tietojärjestelmien ja rekistereiden tiedot ja verovelvollista koskevat tunnistetiedot verotusta, verovalvontaa, perintää ja tullirikostorjuntaa varten, lupaharkintaa varten tiedot luvanhakijan tai tämän vastuuhenkilöiden veronmaksuvelvollisuuden täyttämisestä ja verojen maksuun liittyvästä maksujärjestelystä ja tullilainsäädännön tai verolainsäädännön rikkomista koskevat tiedot, jos ne ovat luvan myöntämisen edellytyksenä.
2.1.5
Tulotietojen tarve ja käyttö poliisitoimessa
Poliisin tehtävistä säädetään poliisilaissa (872/2011). Poliisin tehtävänä on muun muassa oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, kansallisen turvallisuuden suojaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen.
Poliisi suorittaa lisäksi muun muassa lupahallintoon liittyvät ja muut sille laissa erikseen säädetyt tehtävät sekä antaa jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua. Poliisin tehtävistä rikosten esitutkinnassa säädetään esitutkintalaissa, tehtävistä pakkokeinoja käytettäessä pakkokeinolaissa ja sakon ja rikesakon määräämiseen liittyvistä tehtävistä sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa (754/2010).
Keskusrikospoliisissa toimivan rahanpesun selvittelykeskuksen tehtävistä, joita ovat muun muassa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen, paljastaminen ja selvittäminen sekä tutkintaan saattaminen, säädetään rahanpesun selvittelykeskuksesta annetussa laissa (445/2017).
Poliisitoimessa tulotietoja käytetään eri tavoin ennen muuta rikosten estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä sekä sakko- ja rangaistusvaatimuksen antamisessa. Tietoja hankitaan käytettävissä olevista lähteistä tapauksesta riippuen tyypillisesti yksittäisiä tapauksia varten. Rahanpesun selvittelykeskus saa tietoja myös massaluonteisesti Verohallinnolta velvoitteidenhoitoselvityksillä sille tehtyihin ilmoituksiin liittyvien harmaan talouden tapausten selvittämiseen ja rikoshyödyn poisottamiseen. Selvittelykeskuksessa tulotietoja käytetään myös arvioitaessa sille ilmoitettujen liiketoimeen sisältyvien varojen mahdollista rikollista alkuperää liiketoimien suuruuden ja henkilön tulotason välisen epäsuhdan perusteella.
Poliisin oikeudesta saada tietoja viranomaisilta säädetään poliisilain 4 luvun 2 §:n 1 momentissa, jonka mukaan poliisilla on päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä oikeus saada viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat maksutta ja salassapitovelvollisuuden estämättä, jollei sellaisen tiedon tai asiakirjan antamista poliisille tai tietojen käyttöä todisteena ole laissa nimenomaisesti kielletty tai rajoitettu.
Poliisilain 4 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan poliisilla on päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä oikeus saada rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi tarvittavia tietoja yhteisön jäsentä, tilintarkastajaa, toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä tai työntekijää velvoittavan yritys-, pankki- tai vakuutussalaisuuden estämättä. Poliisilla on vastaava oikeus saada myös poliisilain 6 luvussa tarkoitetussa poliisitutkinnassa tarvittavia tietoja, jos tärkeä yleinen tai yksityinen etu sitä vaatii. Poliisitutkinnalla tarkoitetaan muuta poliisin toimitettavaksi laissa säädettyä tutkintaa kuin rikoksen johdosta toimitettavaa esitutkintaa.
Rahanpesun selvittelykeskuksen oikeudesta saada rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen ja selvittämisen kannalta välttämättömät tiedot viranomaiselta, julkista tehtävää hoitavalta yhteisöltä ja ilmoitusvelvollisilta sen estämättä, mitä liikesalaisuutta tai yksilön, yhteisön tai säätiön taloudellisia olosuhteita, taloudellista asemaa tai verotustietoja koskevien tietojen salassapidosta säädetään rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain 4 §:ssä.
Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (616/2019) 16 §:ssä on säädetty poliisin oikeudesta saada tietoja eräistä rekistereistä ja tietojärjestelmistä. Poliisilla on säännöksen mukaan oikeus saada sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, tehtäviensä suorittamista ja henkilörekisteriensä ylläpitämistä varten salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja säännöksessä mainituista rekistereistä siten kuin käytännön menettelyistä asianomaisen rekisterinpitäjän kanssa sovitaan.
2.1.6
Tulotietojen tarve ja käyttö maahanmuuttohallinnossa
Maahanmuuttovirastosta säädetään Maahanmuuttovirastosta annetussa laissa (156/1995). Sen 2 §:n mukaan maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ne ulkomaalaisia ja Suomen kansalaisuutta koskevat asiat, jotka sen tehtäviksi säädetään. Maahanmuuttoviraston tehtävistä säädetään muun muassa ulkomaalaislaissa (301/2004), kansalaisuuslaissa (359/2003), kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetussa laissa (907/2017), jäljempänä kausityölaki, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annetussa laissa (908/2017), jäljempänä ICT-laki tai kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetussa laissa (719/2018), jäljempänä tutkija- ja opiskelijalaki.
Mainittujen lakien mukaisiin Maahanmuuttoviraston tehtäviin kuuluu keskeisesti ulkomaalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja maassa oleskelua koskeva päätöksenteko ja valvonta. Tässä toiminnassaan Maahanmuuttovirasto käyttää monin tavoin tulo- ja työsuhdetietoja. Ulkomaalaislain mukaisessa päätöksenteossa tulotietoja käytetään esimerkiksi arvioitaessa perheenyhdistämishakemuksen yhteydessä hakijan perheenjäsenen tulojen riittävyyttä sekä arvioitaessa edellytyksiä oleskelukortin myöntämiseen ja unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintiin sekä maasta poistamista koskevan kokonaisharkinnan yhteydessä arvioitaessa henkilön taloudellista tilannetta ja yritystoimintaa tai työntekoa koskevia siteitä Suomeen. Kausityölain, ICT-lain sekä tutkija- ja opiskelijalain mukaisessa lupamenettelyssä, luvan uusimisessa tai jatkoluvan tai pysyvän luvan myöntämisen edellytysten täyttymistä arvioitaessa tarvitaan tulotietoja ja niiden ohella myös työsuhdetietoja, kun selvitetään esimerkiksi työnantajaa, työsuhteen olemassaoloa tai työsuhteessa noudatettuja ehtoja. Luvan myöntämisestä säädetään ulkomaalaislaissa. Maahanmuuttovirasto käyttää tulo- ja työsuhdetietoja myös ulkomaalaislain säännösten noudattamisen valvonnassa ulkomaalaislain 212 §:n mukaisesti.
Kansalaisuuslain nojalla Maahanmuuttovirasto päättää Suomen kansalaisuuden saamisesta, säilyttämisestä ja menettämisestä sekä kansalaisuusaseman määrittämisestä. Tulotietoja tarvitaan arvioitaessa kansalaisuushakemuksen yhteydessä tulojen laillisuutta kansalaisuuslain 13 §:n mukaisesti.
Työ- ja elinkeinotoimiston (jäljempänä TE-toimisto) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) maahanmuuttohallintoon liittyvistä tehtävistä säädetään ulkomaalaislaissa. TE-toimisto tekee työntekijän oleskelulupahakemukseen lain 73 §:n mukaisen osapäätöksen, joka perustuu harkintaan, jossa tulee suorittaa lainkohdassa säädetyt toimet. ELY-keskus puolestaan tekee lain 76 §:n mukaisen osapäätöksen yrittäjän oleskelulupahakemukseen, jossa tulee varmistaa, että yritystoiminnalla on kannattavan toiminnan edellytykset. Kummassakin tapauksessa ulkomaalaisen toimeentulon on oltava turvattu ansiotyöllä, yritystoiminnalla tai muulla tavalla oleskeluluvan voimassaolon ajan. Osapäätöksiä tehtäessä tarvitaan tulo- ja työsuhdetietoja. Myönteisen osapäätöksen jälkeen Maahanmuuttovirasto myöntää oleskeluluvan sen yleisten edellytysten täyttyessä.
Maahanmuuttoviraston samoin kuin TE-toimiston sekä ELY-keskuksen maahanmuuttohallintoon liittyviä tehtäviä koskevasta tiedonsaantioikeudesta säädetään henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetussa laissa (615/2020). Sen 13 §:n mukaan Maahanmuuttovirastolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada lain 1 §:n 1 momentin 1–5 kohdassa säädettyihin käsittelytarkoituksiin muun muassa alussa mainittujen lakien mukaisten tehtävien hoitamiseksi välttämättömiä luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä koskevia tietoja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 4 §:ssä tarkoitetuilta tahoilta. Ensiksi mainitun lain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisia käsittelytarkoituksia ovat ulkomaalaisen maahantuloa ja maastalähtöä sekä oleskelua koskevien asioiden käsittely sekä niitä koskeva päätöksenteko ja valvonta ja 2 kohdan mukaisia käsittelytarkoituksia Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä, menettämistä ja kansalaisuudesta vapautumista sekä kansalaisuusaseman määrittämistä koskevien asioiden käsittely ja päätöksenteko.
TE-toimistolla ja ELY-keskuksella on mainitun 13 §:n mukaan vastaava oikeus saada tietoja ulkomaalaisen maahantuloa ja maastalähtöä sekä oleskelua koskevien asioiden käsittelyyn sekä niitä koskevaan päätöksentekoon sekä valvontaan. Tiedonsaantioikeus perustuu TE-toimiston ja ELY-keskuksen tehtäviin työntekijän tai yrittäjän oleskelulupahakemuksen osapäätöksen tekemisessä.
Mainitun 13 §:n 4 momentin 4 ja 5 kohdissa on lisäksi erikseen säädetty Maahanmuuttoviraston oikeudesta saada salassapitosäännösten estämättä Kansaneläkelaitokselta ja Verohallinnolta maksutta tehtäviensä suorittamista varten tarpeellisia tulo- ja etuustietoja ristiriitaisiksi epäiltyjen tietojen tai työ- ja perhesuhteiden aitouden selvittämiseksi.
2.1.7
Tulotietojen tarve ja käyttö oikeusaputoimistossa ja yleisen edunvalvojan toiminnassa
Oikeusapu- ja edunvalvontapalvelujen järjestämisestä säädetään valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetussa laissa (477/2016). Sen 1 §:n mukaan valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiirit, joita on kuusi, järjestävät oikeusapu- ja edunvalvontapalveluja, joita tuottavat piirien oikeusaputoimistot ja edunvalvontatoimistot, jollei 4 §:stä muuta johdu. Ahvenanmaalla mainitut palvelut tuottaa Ahvenanmaan oikeusapu- ja edunvalvontatoimisto, joka on valtion viranomainen. Lain 4 §:ssä on säädetty oikeusapu- ja edunvalvontapiireille mahdollisuudesta lainkohdassa säädetyin edellytyksin ostaa oikeusapu- ja edunvalvontapalveluita, jos se on palveluiden alueellisen saatavuuden tai muun syyn vuoksi tarpeen. Palveluita voidaan ostaa siltä, jolla on tehtävään riittävä taito ja voimavarat ja jonka muut tehtävät tai toiminnan luonne ja tarkoitus eivät vaaranna oikeusavun tai edunvalvonnan puolueettomuutta ja asianmukaista hoitamista.
Talous- ja velkaneuvonnasta säädetään talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa (813/2017), jossa tarkoitettua neuvontaa järjestetään niin ikään kuuden oikeusapu- ja edunvalvontapiirin oikeusaputoimistoissa sekä Ahvenanmaalla oikeusapu- ja edunvalvontatoimistossa, jolleivat nämä mainitun lain 5 §:n nojalla osta neuvontapalveluja.
Oikeusapu
Oikeusavun sisällöstä ja sen saamisen edellytyksistä säädetään oikeusapulaissa (257/2002). Oikeusapua annetaan valtion varoin henkilölle, joka tarvitsee asiantuntevaa apua oikeudellisessa asiassa ja joka taloudellisen asemansa vuoksi ei kykene itse suorittamaan sen hoitamisen vaatimia menoja. Oikeusapuun kuuluu oikeudellinen neuvonta, tarpeelliset toimenpiteet sekä avustaminen tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä vapautus eräistä asian käsittelyyn liittyvistä menoista siten kuin kyseisessä laissa säädetään.
Hakijan taloudellinen asema arvioidaan hänen kuukausittain käytettävissään olevien varojen (käyttövara) ja varallisuuden perusteella. Käyttövara lasketaan hakijan ja hänen aviopuolisonsa taikka hänen kanssaan avioliitonomaisissa olosuhteissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävän henkilön kuukausittaisten tulojen, välttämättömien menojen ja elatusvelvollisuuden perusteella. Eräissä tapauksissa oikeusapu määräytyy vain hakijan oman taloudellisen aseman perusteella. Oikeusapua annetaan henkilölle, jonka käyttövara ja varallisuus eivät ylitä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin vahvistettavaa määrää.
Oikeusaputoimistoissa tehdään vuosittain noin 50 000–60 000 oikeusapupäätöstä ja vahvistetaan noin 4 000–5 000 taloudellista selvitystä.
Oikeusaputoimiston tiedonsaantioikeudesta säädetään oikeusapulain 10 §:ssä. Valtion ja kunnan viranomainen sekä lainkohdassa tarkoitettu eläke- ja vakuutuslaitos ovat velvollisia antamaan oikeusaputoimistolle sen pyynnöstä ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat tiedot, jotka oikeusaputoimistolle säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä sen selvittämiseksi, onko hakija taloudellisen asemansa perusteella oikeutettu oikeusapuun.
Talous- ja velkaneuvonta
Talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain 1 §:n 2–4 kohtien nojalla neuvonnassa muun muassa avustetaan yksityishenkilöitä taloudenpidon suunnittelussa, selvitetään velallisen talouteen liittyvien ongelmien ratkaisumahdollisuudet ja avustetaan velallista tämän selvittäessä mahdollisuuksia tehdä velkojiensa kanssa sovinto sekä avustetaan velallista velkajärjestelyyn liittyvien asioiden hoitamisessa.
Mainittujen tehtävien hoitaminen edellyttää asiakkaan taloudellisen tilanteen selvittämistä ja varsin laajojen ja yksityiskohtaisten tietojen saamista asiakkaasta. Tarvittavia tietoja ovat muun muassa tiedot asiakkaan perhesuhteista, asumisolosuhteista, tuloista, menoista, varallisuudesta ja veloista. Tiedot hankkii käytännössä joko asiakas itse tai talous- ja velkaneuvoja. Tiedonkeräysvaihe on usein työläs sekä asiakkaalle että talous- ja velkaneuvojalle.
Talous- ja velkaneuvonnassa arvioidaan olevan vuosittain noin 20 000 uutta asiakasta.
Talous- ja velkaneuvojien tiedonsaantioikeudesta säädetään talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain 8 §:ssä. Heillä ja heitä avustavilla henkilöillä on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä Kansaneläkelaitokselta ja Verohallinnolta tiedot, jotka ovat välttämättömiä lain 1 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Tiedot on oikeus saada myös teknisen käyttöyhteyden välityksellä. Tietojensaantioikeudesta on etukäteen ilmoitettava asiakkaalle.
Lisäksi talous- ja velkaneuvojilla ja heitä avustavilla henkilöillä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada teknisen käyttöyhteyden avulla maksutta muilta viranomaisilta, yrityksiltä ja yhteisöiltä 1 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot, jos asiakas on antanut siihen suostumuksensa.
Yleinen edunvalvonta
Yleisen edunvalvojan tehtävistä säädetään holhoustoimilaissa (442/1999). Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan. Laissa tarkoitetun vajaavaltaisen taloudellisia ja muita laissa tarkoitettuja asioita hoitaa edunvalvoja. Edunvalvoja tarvitsee työssään kattavasti tietoja päämiehen taloudellisesta tilanteesta, kuten hänen tuloistaan.
Edunvalvontatoimistoissa hoidetaan vuosittain lähes 40 000 päämiehen taloudellisia asioita. Lisäksi yleisen edunvalvonnan ostopalveluntuottajat hoitavat noin 4 000 päämiehen asioita.
Edunvalvojan oikeus saada tehtäviensä edellyttämät tiedot perustuu holhoustoimilain 89 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan edunvalvojalla on tehtäviinsä kuuluvissa asioissa oikeus saada ne tiedot, joihin päämiehellä olisi itsellään oikeus, jollei erikseen toisin säädetä. Lainkohdan perustelujen (HE 146/1998) mukaan säännös on selkeyttävä. Edunvalvojalla on perustelujen mukaan katsottava olevan mainittu tiedonsaantioikeus ilman nimenomaista säännöstäkin sillä perusteella, että hän on päämiehensä laillinen edustaja tehtäviinsä kuuluvissa asioissa. Päämiehen oikeus tietojen saantiin itseään koskevien tietojen osalta puolestaan perustuu erityisesti viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain asianosaisjulkisuutta koskeviin säännöksiin. Tulonsaajan oikeudesta katsella itseään koskevia tulorekisteriin talletettuja tietoja tulotietojärjestelmän sähköisen asiointipalvelun kautta on erikseen säädetty tulotietojärjestelmästä annetun lain 15 §:ssä.
2.1.8
Tulotietojen tarve ja käyttö haastemieslain mukaisessa tiedonantotehtävässä
Haastemiesten tehtävistä säädetään haastemieslaissa (505/1986). Sen 1 §:n mukaan haastemiehiä ovat virkansa puolesta haastemiehen esimiehet ja haastemiehet, jotka ovat tuomioistuinlaitoksen palveluksessa, sekä ulosottolaitoksen palveluksessa olevat ulosottoylitarkastajat. Lain 3 §:n mukaan haastemiehen tehtävänä on antaa viranomaisen tai yksityisen pyynnöstä toimialueellaan tiedoksi tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätöksiä sekä haasteita, kutsuja, ilmoituksia ja muita asiakirjoja.
Haastemiehet tarvitsevat tiedonantotehtävänsä hoitamiseksi tietoja tiedoksiannon kohteena olevien henkilöiden tavoittamiseksi. Merkityksellisiä ovat erityisesti henkilön työnantajaa ja työsuhdetta koskevat tiedot, työnantajan yhteystiedot sekä tapauksesta riippuen myös muut tiedonannon suorittamiseksi tarvittavat tiedot. Tietopyyntöjä tarpeellisten tietojen saamiseksi tehdään muun muassa Eläketurvakeskukselle, vuosittain noin 5 500, milloin tiedoksisaajia ei ole tavoitettu virallisesta osoitteesta.
Muista tiedoksiantoon oikeutetuista on säädetty haastemieslain 6 §:ssä, jonka 1 momentin mukaan haastamisen ja tiedoksiannon ovat oikeutettuja suorittamaan niin kuin haastemies:
1) poliisimies, syyttäjä, kihlakunnanvouti, poliisi tai poliisilaitoksen määräämä virkamies, rajavartiomies, pidättämiseen oikeutettu tullimies, tehtävään määrätty muu tullimies sekä käräjänotaari;
2) tuomioistuimen tai poliisilaitoksen päällikön määräämä asianomaisen viranomaisen palveluksessa oleva virkamies;
3) vankilanjohtaja tai vankilanjohtajan määräämä vankilan virkamies, kun viranomainen sitä pyytää ja haastettava tai tiedoksiannon vastaanottaja on vanki;
4) puolustusvoimissa joukko-osaston komentajan tai häneen rinnastettavan esimiehen määräämä virkamies, kun viranomainen sitä pyytää ja haastettava tai tiedoksiannon vastaanottaja on rikoslain 45 luvussa tarkoitettu; sekä
5) Suomen edustustossa ulkoministeriön tehtävään valtuuttama kunniakonsuli tai edustuston palveluksessa toimiva henkilö.
Haastemiesten ja muiden tiedoksiantoon oikeutettujen tiedonsaantioikeudesta säädetään haastemieslain 4 a §:ssä. Sen 1 momentin mukaan näillä on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä viranomaiselta, julkista tehtävää hoitavalta yhteisöltä sekä teletoimintaa tai postitoimintaa harjoittavalta laitokselta tai yhteisöltä tiedoksiannon kohteena olevaa henkilöä tai yhteisöä koskevat osoite- ja puhelintiedot samoin kuin muut yhteydenottoon tarvittavat tiedot, jos tiedot ovat tarpeen tiedoksiannon suorittamiseksi.
2.1.9
Tulotietojen tarve ja käyttö Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa
ARA:sta, säädetään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa (71/2007). Sen tehtävänä on lain 1 §:n mukaan muun muassa huolehtia asuntojen tuotantoon, hankintaan ja perusparantamiseen myönnettävän valtion tuen sekä asumiseen liittyvien avustusten ja takausten toimeenpanosta.
Asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016), jäljempänä korjausavustuslaki, 10 §:n mukaan ARA toimii valtionapuviranomaisena kyseisessä laissa tarkoitetuissa avustuksissa. Lain 2 §:n mukaan avustuksella voidaan tukea momentin 1 kohdan nojalla hissin jälkiasentamiseen olemassa olevaan kerrostaloon ja liikkumisesteen poistamiseksi asuinrakennuksesta, 2 kohdan nojalla iäkkään ja vammaisen henkilön asuntojen korjaamiseksi kotona asumisen edistämiseksi ja 3 kohdan nojalla asuinrakennusten tai asuntojen kuntotutkimuksista aiheutuneisiin ja perusparannusten suunnittelusta aiheutuneisiin kustannuksiin.
Korjausavustuslaissa tarkoitettuihin avustuksiin sovelletaan lisäksi valtionavustuslakia (688/2001), jollei korjausavustuslaissa laissa toisin säädetä. Valtionavustuslaissa säädetään muun muassa valtionapuviranomaisen valvontatehtävästä.
Korjausavustuslain tarveharkintaa koskevan 8 §:n mukaan myönnettäessä avustusta iäkkään ja vammaisten asuntojen korjaamiseen kotona asumisen edistämiseksi tulee hakijan ruokakunnan olla sosiaalisesti sekä tulojensa ja varallisuutensa vähäisyyden vuoksi kokonaisuutena arvioiden sellaisessa asemassa, että avustuksen myöntäminen on tarpeen korjaus- tai muiden avustettavien toimenpiteiden toteuttamiseksi.
Asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1373/2016) 4 §:ssä säädetään kuukausitulorajoista, joiden alittuessa ruokakunnan tuloja voidaan pitää vähäisinä myönnettäessä avustusta edellä mainittuun tarkoitukseen.
ARAn tulee siten korjausavustushakemusta käsitellessään selvittää hakijaruokakunnan pysyvät tulot kuukausitasolla avustuksen myöntämistä varten. ARA tarvitsee tulotietoja etenkin iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausavustusten käsittelyyn ja myöntämiseen.
Iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausavustushakemuksia tehtiin 1 113 vuonna 2019 ja 892 vuonna 2020.
ARAn tiedonsaantioikeus perustuu korjausavustuslain 11 §:ään ja valtionavustuslain 31 §:ään. Korjausavustuslain 11 §:n mukaan ARA:n oikeuteen saada tietoja toiselta viranomaiselta sovelletaan valtionavustuslain 31 §:ää, jonka 2 momentin nojalla ARAlla on valtionapuviranomaisena oikeus salassapitosäännösten estämättä oikeus saada muilta viranomaisilta, kuten Verohallinnolta, tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömiä tietoja muun muassa hakijan ja saajan taloudellisesta asemasta sekä hakijan ja saajan julkisista tuista.
2.1.10
Kunnan ja kuntayhtymän oikeus saada tietoja tulorekisteristä
Kunnalla ja kuntayhtymällä on tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n 1 momentin 18 ja 19 kohtien mukaan oikeus saada tulorekisteristä tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetussa laissa (1503/2016) tarkoitetun asiakasmaksun määräämistä varten, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetussa laissa (569/2009) ja varhaiskasvatuslaissa (540/2018) tarkoitetun palvelusetelin arvon määräämistä varten sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000) säädetyn tiedonsaantioikeuden toteuttamiseksi.
Kunta ja kuntayhtymä tarvitsevat asiakkaan tulotietoja, kun kyse on tulosidonnaisen asiakasmaksun ja palvelusetelin arvon määräämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 a §:ssä säädetään kunnallisen viranomaisen oikeudesta saada salassapitosäännösten estämättä asiakasmaksun suuruuden määräämistä varten välttämättömät tiedot lainkohdassa tarkoitetuilta viranomaisilta ja tahoilta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 7 §:n 3 momentin mukaan viranomaisten oikeuteen saada tulosidonnaisen palvelusetelin arvon määräämistä varten tarpeellisia tietoja ja selvityksiä sovelletaan, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 a §:ssä säädetään viranomaisten oikeudesta saada tietoja asiakasmaksuja määrättäessä.
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 21 §:n nojalla sosiaalihuollon viranomainen voi saada veroviranomaisilta ja Kansaneläkelaitokselta näiden henkilörekistereissä olevia lain 20 §:ssä tarkoitettuja sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten välttämättömiä tietoja, jollaisia voivat olla esimerkiksi asiakkaan tulotiedot.
2.1.11
Tulorekisteriyksikön yhteistyöryhmän jäsenmäärä ja tehtävät
Tulotietojärjestelmää ylläpitävän ja sen toimivuudesta ja tietoturvallisuudesta yhdessä Verohallinnon kanssa vastaavan Tulorekisteriyksikön toiminnan tukena olevasta yhteistyöryhmästä säädetään tulotietojärjestelmästä annetun lain 19 §:ssä. Sen 1 momentin mukaan yhteistyöryhmä käsittelee tulotietojärjestelmän kehittämissuuntia ja toimintalinjoja sekä suorituksen maksajien, tiedon käyttäjien ja Tulorekisteriyksikön välistä yhteistyötä tulotietojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvissä tehtävissä.
Pykälän 2 momentin mukaan yhteistyöryhmä käsittelee lisäksi tulorekisteriin ilmoitettavien tietojen ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella Verohallinnon toimivaltaan kuuluvien hallinnollisten seuraamusten ja niiden määräämiseen liittyvien menettelyjen toimivuutta sekä niiden kehittämistarpeita.
Pykälän 3 momentin mukaan yhteistyöryhmä käsittelee myös muita sellaisia tiedon käyttäjien tehtäviä tai toimintoja, jotka voivat vaikuttaa tulorekisteriin talletettaviin tietoihin ja niiden hyödynnettävyyteen, sekä Tulorekisteriyksikön tehtäviin ja tulotietojärjestelmän toimintoihin liittyviä suunnitelmia.
Yhteistyöryhmän jäsenmäärästä ja kokoonpanosta säädetään pykälän 4 momentissa. Sen mukaan yhteistyöryhmässä on puheenjohtaja ja enintään kaksitoista muuta jäsentä, jotka valtiovarainministeriö nimeää Tulorekisteriyksikön esityksestä määräajaksi, kuitenkin enintään neljäksi vuodeksi. Jäsenistä yhden tulee olla Verohallinnon, yhden Kansaneläkelaitoksen ja yhden Eläketurvakeskuksen nimeämä. Sen lisäksi ainakin yksi jäsen edustaa suorituksen maksajatahoja ja ainakin yksi tulonsaajatahoja.
Lain 21 §:ssä säädetään tulorekisteriyksikön toimintaa koskevasta raportoinnista. Pykälän 1 momentin mukaan tulorekisteriyksikön on vuosittain laadittava toiminnastaan kertomus yhteistyöryhmälle ja 2 momentin mukaan seuraavaa vuotta käsittävä toiminta- ja taloussuunnitelma sekä seuraavia kolmea vuotta käsittävän kehittämissuunnitelman. Pykälän 3 momentin mukaan kertomuksesta ja suunnitelmista pyydetään lausunto tiedon käyttäjiltä.
2.2
Nykytilan arviointi
2.2.1
Tiedon käyttäjien piirin laajentaminen
Harmaan talouden selvitysyksikön oikeus käyttää harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 8 §:n mukaisesti Verohallinnon tietojärjestelmiä sille laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien toteuttamiseen kattaa vain osan selvitysyksikön tietotarpeista. Olennainen osa sosiaalivakuuttamista koskevista tiedoista, jotka ovat tarpeellisia harmaan talouden ilmiöitä selvitettäessä, joudutaan hankkimaan eri sosiaalivakuuttajilta tapauskohtaisin tietopyynnöin, mikä aiheuttaa merkittävää ylimääräistä työtä osapuolille. Tiedonsaanti nykymenetelmin on myös ongelmallisen hidasta. Tiedonsaantia on tarpeen kehittää hyödyntämällä tulotietojärjestelmän tarjoamaa tiedonvälitystä.
ARA saa korjausavustuslain mukaisten avustushakemusten ratkaisemiseksi tarpeelliset hakijaa ja samaan ruokakuntaan kuuluvia koskevat tulotiedot Verohallinnolta viimeksi toimitetusta verotuksesta tai hakijan toimittamista tulotodistuksista. Tulotodistuksia voivat olla palkkatositteet, eläkepäätökset tai tositteet Kelan maksamista etuuksista. Hyödyntäessään viimeksi toimitetun verotuksen tietoja vuositulojen perusteella joudutaan erikseen laskemaan kuukausitulot. Nykymenettely aiheuttaa ylimääräistä hallinnollista taakkaa ja viipeitä hakemusten käsittelyssä verrattuna siihen, että tiedot saataisiin keskitetysti tulorekisteristä sen tarjoamia tiedonsiirtomenetelmiä hyödyntäen.
Haastemiehet saavat haastetoimeksiannon toteuttamiseksi tarvitsemiaan tietoja muun muassa Eläketurvakeskukselta tapauskohtaisten tietopyyntöjen perusteella. Siihen ei ole käytettävissä määrämuotoista koneellista menettelyä vaan tietopyynnöt tehdään vapaamuotoisesti sähköpostilla. Menettely on työlästä ja hidasta, lisäksi siihen koetaan liittyvän henkilötietojen suojaan liittyviä riskejä. Tarkoituksenmukainen keino menettelyjen kehittämiseksi on mahdollistaa tietojen saanti suoraan tulorekisteristä.
Oikeusaputoimistot sekä Ahvenanmaan oikeusapu- ja edunvalvontatoimisto saavat oikeusaputoimintaansa varten tarvitsemansa oikeusavun antamisen edellytyksenä olevia taloudellista asemaa koskevia tietoja viranomaisten sekä eläke- ja vakuutuslaitosten ohella hakijalta itseltään. Talous- ja velkaneuvonnassa tarpeellisia tietoja asiakkaan taloudellisesta tilanteesta saadaan samoin viranomaisilta ja hakijalta, lisäksi tietoja voidaan saada yrityksiltä ja yhteisöiltä. Tiedonsaanti toteutetaan tapauskohtaisin tietopyynnöin. Nykymenettely aiheuttaa päätöksentekoon viipeitä, tarvetta pyytää tietoja hakijoilta ja heikentää päätöksenteon pohjana olevien tietojen luotettavuutta. Näitä toiminnallisia puutteita olisi vähennettävissä hyödyntämällä tiedonsaantia tulorekisteristä.
Yleiset edunvalvojat käyttävät laajasti holhoustoimilain mukaista oikeuttaan saada päämiehen asioiden hoitamiseen tarvittavia tietoja eri tahoilta. Tiedonsaanti toteutetaan tapauskohtaisin tietopyynnöin, mistä aiheutuu erityisesti edunvalvonnan alkaessa työtä sekä yleisille edunvalvojille että tietoja antaville tahoille.
Poliisilla on tehtäviensä hoitamiseksi laajat tiedonsaantioikeudet, mutta toimintaa olisi monin tavoin tehostettavissa tiedonsaantia nopeuttamalla ja automatisoimalla. Rahanpesun selvittelykeskukselle ajantasaiset tiedot ovat tarpeen, jotta suuresta määrästä epäilyttäviä liiketoimia koskevia ilmoituksia voidaan seuloa ja ottaa käsittelyyn ne, joissa henkilön tekemien liiketoimien suuruus on merkittävässä epäsuhdassa hänen lailliseen tulotasoonsa nähden, mikä voi viitata liiketoimeen sisältyvien varojen rikolliseen alkuperään. Nykymenetelmillä seulontatyö on hidasta ja osin sattumanvaraista ja on omiaan johtamaan siihen, että osa harmaan talouden tapauksista jää selvittelykeskuksessa tosiasiassa käsittelemättä. Poliisi kohtaa myös muissa erilaisissa rikosten estämiseen ja selvittämiseen liittyvissä tehtävissään yrityksissä tilanteita ja henkilöitä, joiden osalta tulisi kyetä nopeasti selvittämään, onko asiassa syytä epäillä esimerkiksi työperäistä hyväksikäyttöä tai ihmiskauppaa. Sakon ja rikesakon määräämismenettelyssä turhien valitusten määrää voitaisiin vähentää ja menettelyä nopeuttaa, jos epäillyn esiin tuomat muutokset tuloissaan olisivat viipymättä tarkistettavissa tulorekisteristä.
Maahanmuuttohallinnossa Maahanmuuttoviraston, TE-toimiston ja ELY-keskuksen ratkaistavien hakemusten määrä on kasvussa, ja kun tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti pyrkiä lisäämään työ- ja opiskeluperusteista maahanmuuttoa sekä Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta osaajien silmissä, on hakemusprosessia tarpeen nopeuttaa, tehostaa ja sujuvoittaa. Nykymenettelyssä Maahanmuuttoviraston myöntämien lupien reaaliaikainen jälkivalvonta on myös haasteellista. Käytännössä valvonta painottuu jatkoluvan hakemisvaiheeseen, mikä voi hidastaa väärinkäytösten havaitsemista. Tarkoituksenmukainen keino tavoitteiden edistämiseen olisi mahdollistaa ajantasaisten tietojen välittäminen maahanmuuttohallinnon tarpeisiin tulorekisteristä.
Tullin toiminnassa tietojen saaminen nykyistä nopeammin edistäisi muun muassa rikoshyödyn jäljittämistä samoin kuin rikosten estämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen liittyvässä rikostiedustelutoiminnassa erityisesti, kun toiminta kohdistuu yritystoimintaan. Yksityishenkilöihin kohdistuvassa perintätoiminnassa tulotietoja joudutaan nykymenettelyssä pyytämään Verohallinnolta yksittäisinä kyselyinä käytännössä sähköpostitse tarvittavien teknisten rajapintojen puuttuessa. Tarvittavien tietojen saaminen kattavasti ja reaaliaikaisesti tulorekisteristä tarjoaisi Tullille eri tavoin keinoja toiminnan tehostamiseen.
Hyvinvointialueille siirtyvät vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä kunnilta ja kuntayhtymiltä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaisen asiakasmaksun määrääminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetussa laissa tarkoitetun palvelusetelin arvon määrääminen. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaiset tehtävät siirtyvät samoin kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Tehtävät siirtoa koskevat mainittujen lakien muutokset on vahvistettu tulemaan voimaan 1.1.2023.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 a §:ää on samoin muutettu siten, että siinä säädetty kunnalliselle viranomaiselle nyt kuuluva tiedonsaantioikeus siirtyisi hyvinvointialueelle.
Tietosuojan näkökulmasta nykyisin vaihtelevin menetelmin tapahtuvaan tietojensaantiin koetaan useiden edellä mainittujen tietojen käyttäjätahojen piirissä liittyvän riskejä, kun tietojen käsittely on monesti manuaalista ja siten väistämättä myös virhealtista, saattaen myös aiheuttaa puutteita tietojen oikeellisuudessa ja ajantasaisuudessa.
2.2.2
Tulorekisteriyksikön yhteistyöryhmän tehtävät ja jäsenmäärä
Tulorekisteriyksikön yhteistyöryhmän tarkoituksena on toimia Tulorekisteriyksikön ja sen eri sidosryhmien välisenä yhteistyöfoorumina ja turvata tiedon käyttäjien sekä suorituksen maksajien ja tulonsaajien edustajien mahdollisuus osallistua Tulorekisteriyksikön toimintaa tukevaan sidosryhmäyhteistyöhön. Valtiontalouden tarkastusvirasto on tulotietojärjestelmää koskevassa tarkastuskertomuksessaan 3/2021, Tulorekisterin käyttöönotto ja vaikutukset, kiinnittänyt muun ohessa huomiota yhteistyöryhmään, sen kokoonpanoon ja vaikutusmahdollisuuksiin. Tarkastuskertomuksen havainnot siitä, että sosiaali- ja terveysministeriön osallistuminen yhteistyöryhmään olisi perusteltua, koska ryhmän tehtäviin kuuluu muun muassa tulorekisterin hyödynnettävyyden edistäminen, ja että palkkahallinnon ja tiedon ilmoittajien osallistaminen kehitys työhön on ollut huomattavan vähäistä, samoin kuin nyt ehdotettu tulorekisterin tietojen käyttäjien määrän kasvattaminen antavat aiheen tarkistaa yhteistyöryhmän kokoonpanoa ja jäsenmäärää koskevaa säännöstä.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan sisältyvän positiivisen luottotietorekisterin perustamisen valmistelussa rekisteri on päädytty perustamaan tulorekisterin yhteyteen. Rekisterinpitäjänä toimii Tulorekisteriyksikkö. Luottotietorekisteri on oikeudellisesti ja toiminnallisesti tulorekisteristä täysin erillinen rekisteri, joskin luottotietorekisteriin talletettaisiin positiivista luottotietorekisteriä koskevan lain 14 §:n mukaisesti tulorekisteriin talletettuja tietoja, jotka ovat välttämättömiä rekisteröidyn brutto- ja nettotulon laskennassa. Tulorekisteriyksikön toimintaan tulotietojärjestelmän ylläpitäjänä liittyvät sidosryhmät ovat kokonaan eri tahoja kuin Tulorekisteriyksikön positiiviseen tulorekisterin ylläpitäjänä liittyvät sidosryhmät. Tulotietojärjestelmästä annetussa laissa säädettyjä Tulorekisteriyksikön yhteistyöryhmän tehtäviä on tämän vuoksi aiheellista tarkentaa.