ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia ja arvonlisäverolain muuttamisesta annettua lakia. Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta hankintaneutraalisuuden parantamiseksi hyvinvointialueille myönnettäisiin oikeus saada palautuksena verollisiin hankintoihin sisältyvä vero jo niiden varsinaisen toiminnan valmisteluvaiheessa ennen vuotta 2023. Oikeus palautukseen koskisi myös kaikkia hyvinvointialueisiin arvonlisäverotuksessa rinnastettavia julkisyhteisöjä.
Arvonlisäverolakiin tehtäisiin lisäksi eräitä tarkistuksia.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Palautusoikeutta koskevia muutoksia sovellettaisiin taannehtivasti 1.7.2021 lukien.
PERUSTELUT
1
Asian tausta ja ehdotetut muutokset
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksesta, jäljempänä sote-uudistus, aiheutuvat muutokset arvonlisäverolakiin (1501/1993) hyväksyttiin 29.6.2021 lailla 623/2021. Tämän lain mukaan hyvinvointialueilla olisi hankintaneutraalisuuden parantamiseksi oikeus arvonlisäverolain 130 §:ssä tarkoitettuun palautukseen, kun niiden varsinainen toiminta käynnistyy vuoden 2023 alusta lukien.
Hyvinvointialueiden hallinnon järjestämisen, tehtävien siirtämisen sekä aluevaalien toimittamisen edellyttämän valmistelutyön vuoksi hyvinvointialueet perustettiin 1.7.2021 lukien. Aikaisemman arvion mukaan ei ole ollut selvää, että hyvinvointialueet tulevat tekemään sellaisia tavara- ja palveluhankintoja ennen niiden varsinaisen toiminnan alkamista, joiden osalta hankintaneutraliteetti voi vaarantua. Tällaisiin hyvinvointialueiden ennen niiden varsinaisen toiminnan alkamista tehtäviin hankintoihin sisältyvän veron määrä on vuositasolla arviolta noin 1,4 prosenttia hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa siirtyviin tehtäviin liittyviin hankintoihin arviolta sisältyvän arvonlisäveron 1,6 miljardin euron suuruisesta vuotuisesta kokonaismäärästä. Näihin hankintoihin arvioidaan sisältyvän myös palveluhankintoja, kuten taloushallintoon ja tietotekniikkaan liittyviä palveluita, joiden osalta hankintaneutraliteettiongelmat ovat suurempia. Käytännössä hyvinvointialueiden valmisteleva toiminta voidaan organisoida monella tavalla, esimerkiksi palkkaamalla hyvinvointialueille omaa henkilökuntaa, hankkimalla palveluita kunnallisilta toimijoilta tai ulkopuolisilta yksityisiltä yrityksiltä. Hankintaneutraalisuusongelman syntyminen toiminnan valmisteluvaiheessa on siten mahdollista.
Hyvinvointialueiden hankintaneutraalisuuden parantamiseksi jo varsinaisen toiminnan valmisteluvaiheessa ehdotetaan, että hyvinvointialueet olisivat oikeutettuja arvonlisäverolain 130 §:ssä tarkoitettuun palautukseen niiden perustamisesta lukien. Oikeus palautukseen koskisi myös hyvinvointialueeseen lain 623/2021 mukaan arvonlisäverotuksessa rinnastettavia tahoja eli hyvinvointiyhtymiä sekä Uudellamaalla sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta järjestämisvastuussa olevia Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää. Mainittua lakia koskevan hallituksen esityksen (241/2020 vp) perustelujen mukaan sote-uudistus ei aiheuta muutoksia kyseisen toiminnan järjestämiseen Ahvenanmaan maakunnassa eikä sen asemaa arvonlisäverotuksessa ole tarkoitus muuttaa. Tämän vuoksi arvonlisäverolakia muutettaisiin takautuvin vaikutuksin lisäksi siten, että palautusoikeus koskisi edelleen myös Ahvenanmaan maakuntaa, joka rinnastettaisiin arvonlisäverotuksessa uuden lain nojalla kuntaan eikä hyvinvointialueeseen. Palautukset olisi mahdollista saada takautuvasti ilman sanktioita.
Laissa 623/2021 säädetyn arvonlisäverolain 8 §:n 3 momentin mukaan, mitä arvonlisäverolaissa säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Helsingin kaupunkiin ja HUS-yhtymään niiden ollessa sosiaali- ja terveydenhuollosta tai pelastustoimesta järjestämisvastuussa. Lain 8 §:n sanamuotoa tarkistettaisiin siten, että siitä ilmenisi selkeästi, että Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä rinnastettaisiin hyvinvointialueisiin myös silloin, kun ne sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuullisina järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäpalveluita vapaaehtoisena toimintana.
2
Valmistelu
Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä ja siitä on kuultu Verohallintoa. Asian kiireellisyyden vuoksi esityksestä ei ole pyydetty lausuntoja.
3
Esityksen vaikutukset
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021), jäljempänä voimaanpanolaki, 15 §:ssä säädetään hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen sekä hyvinvointialueen toiminnan rahoittamisesta ennen vuotta 2023. Toiminnan rahoitus vuosina 2021 ja 2022 perustuu valtion varoista maksettavaan valtionavustukseen. Lisäksi voimaanpanolain 15 §:n 3 momentin mukaisesti valtio vastaa väliaikaisen HUS-valmisteluryhmän sekä HUS-yhtymän toimielinten toiminnan rahoituksesta vuosina 2021 ja 2022.
Voimaanpanolain 15 §:n mukainen rahoitus on budjetoitu valtion talousarvion momentille 28.89.30 (Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus). Valtiovarainministeriö on tehnyt 1.7.2021 valtionavustuspäätöksen rahoituksesta hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle. Avustuksia on maksettu alueille sitä mukaa, kun alueiden väliaikaiset valmistelutoimielimet ovat järjestäytyneet. Myönnettyjen avustusten kokonaissumma vuodelle 2021 on noin 15 miljoonaa euroa.
Talousarvioesitykseen 2022 sisältyy 47,146 miljoonan euron määrärahaesitys momentille 28.89.30 hyvinvointialueille, HUS-yhtymän valmisteluun sekä Helsingin kaupungille.
Voimaanpanolain 15 §:n mukaisen rahoituksen lisäksi hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymän valmisteluun osoitetaan erillisrahoitusta valtionavustuksina tiedonhallinnan ja tietohallinnon muutosten toteuttamiseen. ICT-muutoskustannukset budjetoidaan valtion talousarvion momentille 28.70.05. Valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2022 momentille sisältyy 175,3 miljoonan euron tätä koskeva määrärahaesitys. Lisäksi eduskunta on kesäkuussa 2021 hyväksynyt vuoden 2021 kolmannen lisätalousarvion, jossa on päätetty 50 miljoonan euron määrärahasta uudistuksen ICT-muutoskustannuksiin. ICT-muutoskustannukset kompensoidaan hyvinvointialueille, HUS-yhtymän valmisteluun ja Helsingin kaupungille valtionavustuksilla hankesuunnitelmiin perustuen. Tiedonhallintaan ja tietohallintoon liittyviä valtionavustuksia on tarkoitus myöntää loppusyksystä 2021 alkaen. Koska määräraha on luonteeltaan hankesuunnitelmiin perustuvaa valtionavustusta, voitaisiin valtionavustuksia myönnettäessä ottaa lakiehdotuksen mukaiset muutokset huomioon pienentämällä avustusten määrää arvonlisäverokustannusten osalta.
Edellä mainituilla avustuksilla rahoitettaviin hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron arvioidaan olevan vuonna 2021 noin 7 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 noin 25 miljoonaa euroa.
Esityksen vaikutukset hyvinvointialueiden rahoituksen tasoon on tarkoitus ottaa huomioon vuoden 2022 lisätalousarvioesityksissä siten, että valtion rahoitus hyvinvointialueille pysyy kokonaisuutena arvioiden kustannusneutraalina. Vuoden 2021 arvonlisäveron palautuksista saatava tieto on käytettävissä alkuvuodesta 2022.
Ehdotetut muutokset aiheuttaisivat Verohallinnolle vain vähäisiä hallinnollisia kustannuksia. Muutosten ei arvioida aiheuttavan Verohallinnon lisärahoitustarvetta.
4
Voimaantulo
Ehdotetaan, että lait tulevat voimaan mahdollisimman pian.
Arvonlisäverolain muuttamista koskevaa lakia sovellettaisiin, siltä osin kuin se koskee muita julkisyhteisöjä kuin kuntia ja kuntayhtymiä, jos myyty tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu taikka yhteisöhankinta on tehty, tavara on siirretty varastointimenettelystä tai maahantuodusta tavarasta on arvonlisäverolain 87 §:n nojalla syntynyt veron suorittamisvelvollisuus 1.7.2021 tai sen jälkeen. Kuntia ja kuntayhtymiä koskee voimassaolevan lain perusteella palautusoikeus eikä takautuva soveltaminen siten ole tarpeen.