7.1
Laki brexit-mukautusvarauksen kansallisesta toimeenpanosta
1 §.Lain soveltamisala. Pykälään ehdotetaan otettavaksi lain soveltamisalaa koskeva säännös. Pykälän 1 momentin mukaan lailla täydennettäisiin brexit-mukautusvarauksen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1755 säännöksiä, jäljempänä EU-asetus. Lakia sovellettaisiin varauksen kansalliseen toimeenpanoon, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä muuta johdu. EU-asetusta ei saateta voimaan, koska asetus on jo sellaisenaan voimassa olevaa oikeutta. Laki olisi varauksen varoista rahoitettavia avustuksia koskeva erityislaki.
Pykälän 2 momentin mukaan lakia ei sovellettaisi Ahvenanmaan maakunnassa. EU-asetuksen 5 artiklan toimenpiteet koskevat aloja, jotka kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n nojalla Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Ahvenanmaan maakunnassa lainsäädäntövallan ja hallintotehtävien jako määräytyy Ahvenanmaan itsehallintolain mukaisesti. EU-asetuksen 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti jäsenvaltio voi nimetä useita hallinnosta vastaavia elimiä, jos jäsenvaltion perustuslaillinen kehys tätä edellyttää.
2 §.Suhde muuhun lainsäädäntöön. Pykälässä säädettäisiin varauksesta myönnettävään avustukseen sovellettavasta tukijärjestelmästä.
Pykälän mukaan brexit-mukautusvarauksesta rahoitettavan tuen myöntämiseen, maksamiseen, seurantaan, tarkastukseen ja takaisinperintään sovellettaisiin, mitä yrityksen kehittämisavustuksesta laissa valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021−2028 ja muualla laissa säädetään, ellei brexit-mukautusvarauksen kansallisesta toimeenpanosta annetusta laista muuta johdu. Muualla laissa olevia yrityksen kehittämisavustuksiin sovellettavia säännöksiä sisältyy erityisesti taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annettuun lakiin (429/2016). Tukea myöntävät viranomaiset soveltaisivat yrityksen kehittämisavustuksesta annettuja säännöksiä laissa valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 (758/2021), jäljempänä tukilaki. Tukilaissa on 3 §:n 1 momentin soveltamisalasäännöksen perustelujen mukaan varauduttu siihen, että sen nojalla myönnettyihin avustuksiin käytettäisiin myös valmistelussa olevien tai ohjelmakauden aikana mahdollisesti perustettavien uusien EU:n rahoitusvälineiden kautta kanavoitavia varoja. Esimerkiksi varauksesta tuettujen kustannusten tukikelpoisuuteen sovellettaisiin tukilain nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen 895/2021 1 §:n 2 momentin soveltamisalasäännöksen nojalla mitä valtioneuvoston asetuksessa Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoista rahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksen 866/2021 18 §:ssä hankintojen kustannusten tukikelpoisuudesta. Tukilain 1 §:n 3 momentin mukaan laissa tarkoitettuihin avustuksiin sovelletaan lisäksi mitä valtionavustuslaissa (688/2021) säädetään, ellei laissa muuta säädetä. Kyseisten lakien nojalla annetuissa valtioneuvoston asetuksissa annettuja tarkempia säännöksiä ovat erityisesti tukilain nojalla annettu asetus (895/2021) ja yritystukiin toissijaisesti sovellettavan valtionavustuslain nojalla annettujen asetusten säännökset.
3 §.Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävät. Pykälässä säädettäisiin työ- ja elinkeinoministeriön tehtävistä varauksen vastuuviranomaisena.
Pykälän 1 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriö toimisi varauksen kansallisena vastuuviranomaisena ja hoitaisi EU-asetuksen 14 artiklan mukaiset hallinnoinnista vastaavan elimen tehtävät, joita ei ole säädetty muun viranomaisen tehtäväksi. Hallinnoinnista vastaava elin voi hoitaa tehtävät itse tai delegoida niitä muulle viranomaiselle, vaikka nimenomaisia säännöksiä delegoinnista ei EU-asetuksessa ole annettu (EU-asetuksen liite II kohta 8). EU-asetus ei myöskään määrittele välittävää toimielintä ja sen tehtäviä, joten asiasta annettaisiin täydentävää sääntelyä kansallisesti. Ehdotus vastaa sisällöllisesti pääpiirteissään EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien hallintoviranomaisen ja välittävän toimielimen välistä tehtävänjakoa. Muun viranomaisen hoidettavaksi säädetyillä tehtävillä tarkoitetaan erityisesti varauksesta myönnettäviin avustuksiin liittyviä tukilain mukaisia valtionapuviranomaistehtäviä, joista otettaisiin informatiivinen viittaus lain 4 pykälään. Lisäksi muun viranomaisen hoidettavaksi säädetyillä tehtävillä tarkoitetaan EU-asetuksen 14 artiklan 4 kohdan mukaisia riippumattoman tarkastuselimen tehtäviä, joista säädettäisiin lain 5 pykälässä.
Työ- ja elinkeinoministeriö vastaisi EU-asetuksen säännösten mukaisesti komissiolle toimitettavaan varauksesta maksettavaa rahoitusosuutta koskevaan hakemukseen sisällytettävien tietojen oikeellisuudesta sekä hakemuksen toimittamisesta komissiolle. Työ- ja elinkeinoministeriön antama johdon vahvistuslausuma olisi EU-asetuksen 11 artiklan 1 kohdassa viitatun varainhoitoasetuksen 63 artiklassa tarkoitettu jäsenvaltion lausuma siitä, että varat on käytetty aiottuun tarkoitukseensa, että hakemuksen yhteydessä toimitetut tiedot ovat täydelliset, paikkansapitävät ja luotettavat ja että käytössä olevat valvontajärjestelmät antavat riittävät takeet siitä, että varoja on hallinnoitu kaikkien sovellettavien sääntöjen mukaisesti moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen. Moitteettoman varainhoidon periaatteet on määritelty EU:n yleisessä varainhoitoasetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046 unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä). Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti unionin talousarvion määrärahat tulee käyttää taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Työ- ja elinkeinoministeriön tulee erityisesti vahvistaa, että sovellettavia sääntöjä on noudatettu eturistiriitojen välttämisestä, petosten ja lahjonnan ehkäisemisestä sekä päällekkäisen sääntelyn estämisestä. EU-asetuksen tarkoittamana hallinnoinnista vastaavana elimenä työ- ja elinkeinoministeriö laatisi varauksesta komissiolle annettavan varauksesta maksettavaa rahoitusosuutta koskevan hakemuksen vuonna 2024. Työ- ja elinkeinoministeriö olisi myös varauksen ennakkomaksusuoritukset vastaanottava kansallinen elin. Tehtävästä säädetään EU-asetuksen 14 artiklan 1 kohdan d alakohdassa. Työ- ja elinkeinoministeriö hoitaa myös Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman EU-varojen maksuliikennettä osana kirjanpitotoimintoa. Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävänä julkisista yritystuista ja yrityspalveluista vastaavana ministeriönä olisi varauksesta myönnettävien avustusten yhteensovittaminen muiden EU:n ja kansallisten tukijärjestelmien kanssa. Ministeriön tehtävänä hallinnoinnista vastaavana elimenä on vahvistaa varauksen varoista rahoitettavien hankkeiden EU-asetusta täydentävät tarkemmat valintaperusteet ja -menettelyt.
Pykälän 2 momentin mukaan ministeriö päättäisi varauksen varojen osoittamisesta varoja välittäville toimielimille valtion talousarvioon otettujen määrärahojen puitteissa. Tarkoitus on, että Suomen käytettävissä olevaa varausta ei sidottaisi ennalta määriteltyihin alueellisiin kiintiöihin. Menettely vastaa kansallisesti rahoitettavissa yritysten kehittämisavustuksissa noudatettua käytäntöä. Pykälässä ei ehdoteta erikseen säädettäväksi ministeriön oikeudesta asettaa varojen osoittamispäätöksessä välittävien toimielinten noudatettaviksi Euroopan unionin tai kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia sitovia ehtoja. Perustuslakivaliokunta on korostanut, että vain viranomaisia velvoittavat määräykset eivät ole lainsäädäntövallan, vaan toimeenpanovallan alaan kuuluvia. Ministeriö voi perustuslain 65 §:n ja 68 §:n 1 momenttiin perustuvan yleistoimivallan nojalla ja perustuslain 3 §:n 2 momentissa säädetyn lainalaisuusperiaatteen puitteissa antaa tällaisia määräyksiä oman hallinnonalansa viranomaisille, vaikka määräystenantovallasta ei olisi laissa erikseen säädetty (PeVL 42/2006 vp, s.7/II). Työ- ja elinkeinoministeriö voisi siten asettaa varojen osoittamispäätöksessä 3 §:ssä tarkoitettujen välittävien toimielinten noudatettaviksi sellaisia sitovia ehtoja, jotka ovat välttämättömiä lain ja EU-asetuksen velvoitteiden täyttämiseksi. Eräiden EU-varojen käytön ehdoista säädetään alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain 756/2021 11 §:ssä, koska kyseisiä ohjelmavaroja osoitetaan myös kunnallisen itsehallinnon suojan piirissä oleville maakunnan liitoille. Lisäksi ministeriö voisi antaa suositusluonteisia ohjeita ilman eri valtuutusta (PeVL 6/2003 vp).
4 §.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät ja toimivalta. Pykälässä säädettäisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) tehtävistä ja toimivallasta brexit-mukautusvarauksen kansallisessa toimeenpanossa.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin ELY-keskusten tehtävistä brexit-mukautusvarauksen tukea välittävinä toimieliminä. ELY-keskukset hoitaisivat niille laissa annettuja tehtäviä hallinnoinnista vastaavan elimen lukuun ja sen vastuulla. ELY-keskukset vastaisivat varauksen varoista maksuun haettavan tuen myöntämisestä, maksamisesta, valvonnasta, seurannasta ja tarvittaessa takaisinperinnöistä ja muista jatkotoimenpiteistä siten kuin muualla laissa säädetään.
Pykälän 2 momentin mukaan mainitut viranomaiset toimivat tehtävässään valtionavustuslain 4 §:n 1 kohdassa tarkoitettuina valtionapuviranomaisina. Avustuksen myöntämisestä ja siihen liittyvistä tehtävistä säädetään tarkemmin tukilaissa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa. ELY-keskustenolisi noudatettava EU:n ja kansallista lainsäädäntöä sekä niihin perustuvia työ- ja elinkeinoministeriön varojen osoittamispäätöksessä asettamia varojen käytön ehtoja.
Pykälän 3 momentissa yksilöitäisiin ne muut kuin valtionapuviranomaisen tehtävät, jotka ELY-keskukset hoitavat 3 §:ssä tarkoitetun hallinnoinnista vastaavan elimen lukuun.
Pykälän 4 momentti sisältää viittaussäännöksen tehtävien sijoittumisesta ELY-keskuksiin. Toimivaltaisista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa (897/2009) ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Euroopan aluekehitysrahaston varoista, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoista sekä kokonaan kansallisista varoista rahoitettavia yritysten kehittämisavustuksia koskeva päätöksenteko on keskitetty Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Hämeen ELY-keskuksille. Nämä ELY-keskukset olisivat myös brexit-mukautusvarauksen tukea välittäviä toimielimiä.
5 §.Valtiovarainministeriön valtiovarain controller -toiminnon tehtävät. Pykälässä säädettäisiin varauksen kansallisesta tarkastuselimestä. Tehtävässä toimisi valtiovarainministeriön valtiovarain controller -toiminto (VVC), kuten ohjelmakauden 2021–2027 alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa. Valtiovarainministeriön valtiovarain controller -toiminto vastaa useiden muidenkin Euroopan unionin varoista rahoitettavien ohjelmien vastaavista tehtävistä.
Pykälän 1 momentin mukaan valtiovarainministeriö toimisi EU-asetuksen 14 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuna kansallisena elimenä, jota kutsutaan EU-asetuksessa riippumattomaksi tarkastuselimeksi ja hoitaisi kyseiselle viranomaiselle Euroopan unionin lainsäädännössä säädetyt tehtävät. Tarkastuselimen keskeisenä tehtävänä on suorittaa järjestelmätarkastuksia ja hanketarkastuksia, jotta se voi antaa Euroopan komissiolle riippumattoman varmuuden hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaasta toiminnasta ja komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Tarkastusten toteuttamisesta säädetään EU-asetuksen 14 artiklan 4 kohdan 2‒4 alakohdissa. Valtiovarain controller -toiminnon tehtävänä olisi sääntöjenmukaisuuden tarkastus hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaasta toiminnasta ja komissiolle toimitettavaan tilitykseen sisältyvien menojen laillisuudesta. EU-asetuksessa säädetään lisäksi tehtävässä noudatettavista tarkastusmenetelmistä ja -periaatteista. EU-asetuksen liitteessä II vahvistetaan malli kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien mukaisesti laadittavalle riippumattoman tarkastuselimen lausumalle, joka on osa jäsenvaltion varauksesta maksettavaa rahoitusosuutta koskevaa hakemusta.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin valtiovarainministeriön valtiovarain controller -toiminnon velvollisuudesta laatia hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus oman toimintansa osalta sekä ylläpitää sitä. Periaatteet, joiden mukaan tarkastuksesta vastaava elin järjestäisi tehtävänsä itsenäisesti ja toimisi tehtävässään riippumattomasti, ulottuisivat myös toiminnan kuvaukseen, jonka laatimisesta ja sisällöstä säädetään EU-asetuksen 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa. Säännökset edellyttävät yksityiskohtaista kuvausta tarkastuksesta vastaavan elimen työn organisoimisesta, valvonnasta ja käytettävistä resursseista. Tarkastuselimen olisi kuvattava ne tehtävät, joita se hoitaa sekä kuvattava, miten työ on sisäisesti organisoitu. Lisäksi tarkastuselimen olisi kuvattava soveltamansa tarkastusmenettelyt, aikataulut ja valvonta sekä annettava tiedot suunnitelluista resursseista, jotka on tarkoitus osoittaa eri tarkastustehtäviin.
Pykälän 3 momentin mukaan valtiovarainministeriön valtiovarain controller -toiminnon tulisi ilmoittaa tarkastusten tuloksista työ- ja elinkeinoministeriölle ja toimivaltaiselle ELY-keskukselle. Ilmoitusvelvollisuudella varmistettaisiin epäkohtien saattaminen niiden korjaamisesta vastuussa olevien viranomaisten tietoon. Toimivaltaiset ELY-keskukset olisivat myöntämiensä avustusten osalta valtionapuviranomaisina vastuussa tarkastuksiin liittyvien sääntöjenvastaisuuksien havaitsemisesta ja korjaamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriön vastuu hallinnoinnista vastaavana elimenä olisi varmistaa, ettei komissiolta haeta maksuun sääntöjenvastaisia kustannuksia.
Tuensaajiin kohdistuvista tarkastuksiin liittyvistä tiedonantovelvoitteista säädettäisiin tämän lain 9 §:n 3 momentin viittaussäännöksin hallintolain 39 §:ään.
6 §. Varauksen hallinnointiin käytettävä tietojärjestelmä. Pykälässä säädettäisiin kansallisesta varauksen hallinnointiin käytettävästä sähköisestä järjestelmästä. EU-asetuksen 14 artiklan 2 kohdan f alakohdassa säädetään hallinnoinnista vastaavan elimen velvoitteesta käyttää varauksesta maksettavalla rahoitusosuudella katettavia aiheutuneita menoja koskevien tietojen kirjaamiseen ja tallentamiseen sähköistä kirjanpitojärjestelmä, joka tuottaa täsmällistä, täydellistä ja luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti. EU-asetuksen 14 artiklan 2 kohdan h alakohdassa säädetään tietojen muodosta ja sisällöstä. Varauksen varoista myönnettävien avustusten hallinnointiin käytettäisiin tukilain 28 §:n 1 momentissa tarkoitettua sähköistä tietojärjestelmää. Avustuksiin liittyviä asioita hallinnoitaisiin Tuki2014-järjestelmässä, jota käytetään tukilain nojalla myönnettävien kansallisista varoista ja eräistä EU-varoista rahoitettavien avustusten hallinnointiin. Tämä tietojärjestelmä olisi myös EU-asetuksen 14 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettu varauksen kansallinen sähköinen kirjanpitojärjestelmä.
Sähköistä kirjanpitojärjestelmää koskevat EU-asetuksen 14 artiklassa ja EU-asetuksen liitteen III 4 kohdassa asetetut vaatimukset. EU-asetuksen 14 artiklan 1 kohdan f alakohdassa edellytetään, että jäsenvaltio kerää tietoja rahoituksen saajien tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista sääntöjenvastaisuuksien, petosten ja eturistiriitojen ehkäisemiseksi, toteamiseksi ja korjaamiseksi. Tosiasiallisella omistajalla ja edunsaajalla tarkoitetaan rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (rahanpesudirektiivi) 3 artiklan 6 kohdassa määriteltyjä tahoja. Suomen lainsäädännössä tosiasiallinen edunsaaja määritellään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017) 1 luvun 5‒7 §:ssä. Edunsaajalla tarkoitetaan henkilöä, joka joko omistaa yrityksen tai muuten käyttää määräysvaltaa siinä. Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää edunsaajarekisteriä osana yhteisömuotoja koskevaa rekisteriä, johon kerätään yhteisöjen tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien tiedot. Yrityksen tosiasiallisen edunsaajan rekisteröinnistä säädetään kaupparekisterilaissa (129/1979). Koska tietoja rahoituksen saajien tosiasiallista omistajista ja edunsaajista kerätään sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi, toteamiseksi ja korjaamiseksi, on tietoja mahdollista käyttää myös rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun neuvoston asetuksen EU (833/2014) mukaisten sekä muiden unionin asettamien kolmansiin maihin kohdistuvien talouspakotteiden täytäntöönpanossa.
Yritysten kehittämisavustuksia hallinnoidaan tukilain 28 §:ssä säädetyssä sähköisessä tietojärjestelmässä. Tämän esityksen 1. lakiehdotuksessa ei ehdoteta muutoksia yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmään, siihen kuuluvaan yrityspalvelujen asiakastietovarantoon, asiakkuudenhallintajärjestelmään eikä asiakastietojen ja henkilötietojen käsittelyyn yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmässä. Tietojärjestelmän tietovarannosta säädetään yritystukien asiakastietovarannosta annetussa laissa (293/2017). Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa tietojärjestelmän käytettävyydestä sekä siihen sisältyvien tietojen eheydestä, suojaamisesta ja säilyttämisestä. Menettelyistä, joilla varmistetaan sähköisten järjestelmien turvallisuus, eheys ja luottamuksellisuus säädetään laissa julkisen hallinnon tietojärjestelmistä (906/2019). Tietojärjestelmään sisältyvien tietojen salassapidosta, tiedonsaantioikeudesta viranomaisten asiakirjoihin, tietojen julkaisemisesta sekä asiakirjojen arkistoinnista säädetään muualla laissa.
Eräiden viranomaisten tiedonsaantioikeudesta, tietojen luovuttamisesta ja eräiden tietojen julkaisemisesta säädetään lisäksi Euroopan unionin lainsäädännössä ja tämän esityksen 1. lakiehdotuksen 6 §:ssä. Vireillä olevan hallituksen esityksen HE 88/2022 vp mukaan valtionavustuslakiin lisättäisiin säännökset, jotka koskevat valtionavustustoiminnan tietovarantoa ja siihen liittyviä palveluja.
7 §. Viranomaisten oikeus tietojen saantiin ja luovuttamiseen. Pykälässä säädettäisiin varaukseen hallinnointiin osallistuvien kansallisten viranomaisten tiedonsaanti- ja luovuttamisoikeudesta. Ehdotetussa laissa tarkoitettujen viranomaisten tiedonsaantioikeus rajattaisiin koskemaan kyseisille viranomaisille laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten välttämättömiä tietoja. Vastaavasti tietojen luovuttamisoikeus toiselle viranomaiselle, julkista tehtävää hoitavalle taholle ja Euroopan unionin toimielimelle, elimelle ja laitokselle koskisi vain niiden lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi välttämättömiä tietoja. Viranomaisten tietojensaantioikeutta rajattaisiin myös viranomaisen sisällä, siten kuin EU-asetuksen 14 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa määrätään. Valtiovarainministeriön osalta oikeudet olisi rajattu valtiovarain controller -toiminnolle. Tiedonsaantioikeutta ei siten ehdoteta tarpeettomasti lavennettavaksi. Valtiovarain controller -toiminnon tietojensaantioikeudesta valtion virastoilta salassapitosäännösten estämättä Euroopan unionin varojenkäytön valvontaan ja tarkastuksiin liittyen säädetään lisäksi talousarviolain 24 g §:ssä. Valtiontalouden tarkastusviraston tiedonsaantioikeudesta säädetään perustuslain 90 §:n 3 momentissa, Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain (676/2000) 4 §:ssä ja valtiontalouden tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja annetun lain (353/1995) 3 §:ssä (599/2007).
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin välttämättömistä tiedoista, joita viranomaisilla olisi oikeus saada tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi. Momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriöllä, valtiovarainministeriön valtiovarain controller -toiminnolla ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla olisi oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta muulta viranomaiselta, julkista tehtävää hoitavalta taholta tuen hakijaa ja tuen saajaa, niiden taloudellista asemaa, liike- ja ammattitoimintaa ja niille julkisista varoista myönnettyä rahoitusta ja muuta tuen kannalta merkittävää olosuhdetta koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä tässä laissa ja Euroopan unionin lainsäädännössä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi. Säännös täydentäisi valtionavustuslain 31 §:ssä säädettyjä valtionapuviranomaisen tiedonsaantioikeuksia ja tukilaissa säädettyjä viranomaisten tiedonsaantioikeuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen tiedonsaantioikeudesta yritysten kehittämisavustuksien osalta säädetään tukilain 19 §:ssä.
Ehdotetun lain mukaisten avustusasioiden käsittelyssä ei HE 46/2021 vp perustelujen mukaan käsitellä luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679, jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus, 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja erityisiä henkilötietoja, joten tietojärjestelmään tallennettavien henkilötietojen käsittely voitaisiin toteuttaa yleisen tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain (1050/2018) nojalla. Yrityksen kehittämisavustuksen haku- ja myöntämis-, valvonta-, tarkastus- tai muun päätösprosessiin liittyvien asioiden käsittelyn yhteydessä tietojärjestelmiin ei tallenneta myöskään julkisuuslaissa tarkoitettuja valtiosääntöisesti arkaluonteisia henkilötietoja, koska tällaiset tiedot eivät ole tarpeellisia valtionavustuksiin liittyvässä päätöksenteossa.
Yrityksen kehittämisavustuksen tuen hakijoista ja tuen saajista säädetään tukilain 6 §:ssä. Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yritykselle ja luonnolliselle henkilölle, joka toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Pykälän 1 momentin toisen virkkeen mukaan edellä mainituilla kansallisilla viranomaisilla olisi oikeus saada momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuja välttämättömiä tietoja tuen käytöstä myös tuen saajalta.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tietojen luovuttamisesta. Momentin mukaan edellä 1 momentissa mainituilla viranomaisilla olisi oikeus salassapitosäännösten estämättä luovuttaa Euroopan unionin toimielimelle, elimelle ja laitokselle niiden lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi tietoja, jotka olisivat välttämättömiä säädettäväksi ehdotetussa laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi. Valtionapuviranomaisina toimivien välittävien toimielinten oikeudesta luovuttaa tietoja salassapitovelvollisuuden estämättä toimivaltaiselle Euroopan unionin toimielimelle tai unionin muulle elimelle, jos Euroopan yhteisön lainsäädännössä sitä edellytetään, säädetään lisäksi valtionavustuslain 32 §:ssä. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen oikeudesta luovuttaa tietoja muulle viranomaiselle ja ulkopuoliselle tilintarkastajalle, jos se on välttämätöntä tukilaissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi, säädetään lisäksi tukilain 20 §:ssä.
8 §.Euroopan unionin toimielinten, elinten ja laitosten tarkastusoikeus. Pykälä koskisi Euroopan unionin toimielinten, elinten ja laitosten tarkastusoikeutta ja olisi luonteeltaan informatiivinen.
Pykälä sisältäisi komission, Euroopan petostentorjuntaviraston, tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan syyttäjänviraston tarkastusoikeutta koskevan viittaussäännöksen, jonka mukaan mainituista seikoista säädetään Euroopan unionin lainsäädännössä.
Lisäksi varainhoitoasetuksen 129 artiklan 1 kohdassa säädetään tuensaajan yhteistyövelvoitteesta tarkastuksissa.
9 §.Kansallisten viranomaisten tarkastusoikeudet. Pykälässä säädettäisiin EU-asetuksen täytäntöönpanon edellyttämistä tukilakilain säännöksiä täydentävistä kansallisten viranomaisten tarkastusoikeuksista ja tarkastusten suorittamisesta.
Pykälän 1 momentin mukaan valtiovarain controller -toiminnolla olisi oikeus tehdä työ- ja elin-keinoministeriöön, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin sekä tuensaajiin ja -hakijoihin kohdistuvia tarkastuksia laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Säännös olisivat välttämätön EU-asetuksessa tarkoitetun varauksen tarkastuksista vastaavan elimen tehtävien hoitamiseksi.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin työ- ja elinkeinoministeriön oikeudesta tarkastaa välittävinä toimieliminä toimivia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Säännökset olisivat välttämättömiä EU-asetuksessa tarkoitetun hallinnoinnista vastaavan elimen tehtävien hoitamiseksi.
Pykälän 3 momenttiin otettaisiin myös informatiivinen viittaussäännös työ- ja elinkeinoministeriön ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä niiden käyttämän tarkastajan oikeudesta tarkastaa avustuksen hakijan ja avustuksen saajan liiketoimintaa tukilain (758/2021) 18 §:n nojalla.
Pykälän 4 momentin mukaan pykälässä tarkoitetut viranomaiset voisivat tehdä tarkastuksen itse tai valtuuttaa muun tarkastustyötä tekevän viranomaisen tai tilintarkastajan tekemään sen puolestaan. Tilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta annetussa laissa (1142/2015) tarkoitettu tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Valtuutetun tilintarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta päävastuussa oleva tilintarkastaja.
Pykälän 5 momentin mukaan ulkopuolinen asiantuntija voisi työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä avustaa tarkastuksessa. Tilintarkastajaan ja ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan valtion virkamieslain 14 ja 15 §:ää sekä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa.
10 §.Tarkastajan toimivalta. Pykälässä säädettäisiin kansallisten tarkastajien toimivallasta.
Pykälän 1 momentin mukaan valtiovarainministeriön valtiovarain controller -toiminnolla, työ- ja elinkeinoministeriöllä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla ja niiden valtuuttamalla 9 §:ssä tarkoitetulla viranomaisella ja tilintarkastajalla olisi oikeus päästä tuen käytön kannalta merkityksellisiin rakennuksiin, toimitiloihin ja paikkoihin. Ehdotetun sääntelyn tarkoitus on turvata hyvän hallinnon ja oikeusturvan toteutuminen myös silloin, kun tarkastustehtävä annetaan muulle kuin viranomaiselle. Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle on tarkoituksenmukaista silloin, kun tarkastusten toteuttaminen edellyttää teknistä tai muuta erityisasiantuntemusta, jota tarkastavalla viranomaisella ei ole. Tarkastusta saisi suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa vain, jos niissä harjoitetaan ammattitoimintaa.
Perustuslakivaliokunnan käytännössä kotirauhan piirin on katsottu lähtökohtaisesti kattavan kaikenlaiset pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyt tilat (ks. esim. PeVL 49/2005 vp, s. 3/II, PeVL 40/2010 vp, s. 4/I ja PeVL 43/2010 vp, s. 2/I) eli siten myös esimerkiksi sellaiset elinkeinonharjoittajan toimitilat, jotka sijaitsevat hänen asunnossaan. Perustuslakivaliokunta ei toisaalta ole edellyttänyt tällaisten tilojen sulkemista viranomaisten tarkastustoimivaltuuksien ulkopuolelle esimerkiksi tilanteissa, joissa tarkastukset koskevat julkisista varoista myönnettyjen tukien ja avustusten käytön valvontaa. Perustuslakivaliokunnan mukaan tarkastus asunnossa voidaan kuitenkin toimittaa vain, jos se on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi (ks. esim. PeVL 54/2014). Lisäksi perustuslakivaliokunta on käytännössään katsonut, että kotirauhan piiriin ulottuvan toimen tulee olla hyväksyttävä "rikosten selvittämiseksi", jos toimi sidotaan siihen, että on olemassa konkreettinen ja yksilöity syy epäillä lakia rikotun tai rikottavan. Sääntelyn oikeasuhtaisuuden näkökulmasta valiokunnan lähtökohtana on ollut, ettei kotirauhan suojaan tule puuttua enimmillään sakolla rangaistavien, moitittavuudeltaan vähäisten rikkomusten selvittämiseksi (ks. PeVL 40/2002 vp). Valiokunta on toisaalta pitänyt kotirauhan piiriin ulottuvaa tarkastusta julkisista varoista myönnettyjen tukien ja avustusten asianmukaisen käytön valvomiseksi hyväksyttävänä sellaisiakin rangaistavaksi säädettyjä rikkomuksia koskevien perusteltujen epäilyjen johdosta, joista voi enimmillään seurata sakkorangaistus (ks. PeVL 69/2002 vp).
Ehdotetun pykälän mukaan tarkastus voidaan tehdä avustuksen myöntämisen ja käytön edellyttämässä laajuudessa. Varauksesta voitaisiin myöntää avustuksia esitettyyn tukijärjestelmään sovellettavan sääntelyn nojalla yhteisöille ja elinkeinonharjoittajille. Jotta kansallisten tarkastajien tarkastusvaltuudet vastaisivat EU-sääntelyn mukaisia komission tarkastusvaltuuksia ja kansalliset viranomaiset voisivat täyttää ehdotetun lain 5 §:n mukaiset tehtävät, esitetään brexit-mukautusvarauksen osalta kansallisille tarkastajille valtuuksia, jotka ovat voimassaolevan tukilain 18 §:ssä säädettyjä tarkastusvaltuuksia laajemmat. Tarkastusvaltuuksien laajentaminen on välttämätöntä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1755 14 artiklan 4 kohdan mukaisten tehtävien täyttämiseksi. Riippumattoman tarkastuselimen on tarkastettava varauksen hallinto- ja valvontajärjestelmä ja tehtävä rahoitettujen toimenpiteiden tarkastuksia, jotta se voi tarjota komissiolle riippumattoman varmuuden kyseisen järjestelmän tehokkaasta toiminnasta ja komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Tarkastusoikeus olisi syytä rajoittaa vain ammatinharjoittamiseen käytettäviin tiloihin. Kotirauhan suojan varsinaisen ytimen ei ole katsottu vaarantuvan silloin kun tarkastetaan tiloja, joissa harjoitetaan ammattitoimintaa (PeVL 21/2010). Tarkastusta voitaisiin ulottaa kotirauhan piiriin kuuluviin pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin vain silloin, kun elinkeinonharjoittajan toimitilat sijaitsevat hänen asunnossaan. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan kohdistuvan tarkastuksen voisi toimittaa vain 9 §:ssä tarkoitettu viranomainen (PeVL 46/2001 vp, s. 4‒5). Perustuslakivaliokunta on katsonut, ettei estettä ole sille, että laissa säädetään viranomaiskoneiston ulkopuolelta määrätyn asiantuntijan oikeudesta avustaa tarkastuksen toimittamisessa silloinkaan, kun tarkastus kohdistuu pysyväisluontoiseen asumiseen käytettävään tilaan (PeVL 62/2010 vp, s. 6/II). Ulkopuolisen asiantuntijan oikeuteen avustaa tarkastuksen toimittamisessa myös pysyväisluontoiseen asumiseen käytettävissä tiloissa sovellettaisiin, mitä 9 §:n 5 momentissa säädetään.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tarkastusta suorittavan oikeudesta ottaa tarkastuksen kohteena oleva aineisto haltuunsa ja tässä noudatettavasta menettelystä sekä tarkastuksen kohteen tietojenantamisvelvoitteesta. Tarkastusta tekevällä olisi oikeus tarkastaa kaikki tarkastuksen kannalta välttämättömät tiedot, selvitykset, asiakirjat, tietojärjestelmät, tallenteet, muu aineisto ja olosuhteet. Tarkastaja voisi ottaa pykälän 3 momentin mukaan tarkastusoikeuden piirissä ole-van aineiston tilapäisesti haltuunsa, jos tarkastaminen sitä edellyttää. Haltuunotto voisi tulla kyseeseen silloin, kun asiaa ei voitaisi tarkastuksen vaatimalla tavalla selvittää tarkastuksen yhteydessä ja aineiston haltuunotto olisi välttämätöntä. Haltuunoton kohteena voisivat olla kaikki tarkastusoikeuden piirissä olevat asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi kirjanpito- ja tilinpäätösaineisto. Lisäksi momentissa säädettäisiin tarkastuksen kohteen velvollisuudesta antaa tarkastuksen toteuttamiseksi tarpeellisia tietoja. Tällä lain kohdalla halutaan korostaa sitä, että tarkastuksen kohteen olisi toimittava hyvässä yhteistyössä tarkastusta suorittavan kanssa ja edistettävä muutoinkin tarkastuksen asianmukaista toteuttamista. Tukilain 18 §:n 2 momentissa säädettyyn tuensaajan yhteistyövelvoitteeseen avustaa tarkastuksissa ei ehdoteta muutoksia.
Pykälän 3 momentin viittaussäännöksen mukaan tarkastukseen sovellettaisiin lisäksi, mitä hallintolain 39 §:ssä säädetään. Mainitun pykälän mukaan viranomaisen on ilmoitettava toimivaltaansa kuuluvan tarkastuksen aloittamisajankohdasta asianosaiselle, jota asia välittömästi koskee, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksessa sekä esittää mielipiteensä ja kysymyksiä tarkastukseen liittyvistä seikoista. Tarkastuksen kuluessa asianosaiselle on, mikäli mahdollista, kerrottava tarkastuksen tavoitteista, sen suorittamisesta ja jatkotoimenpiteistä. Tarkastus on suoritettava aiheuttamatta tarkastuksen kohteelle tai sen haltijalle kohtuutonta haittaa. Edelleen mainitun pykälän mukaan tarkastajan on viipymättä laadittava tarkastuksesta kirjallinen tarkastuskertomus, josta tulee käydä ilmi tarkastuksen kulku ja tarkastajan tekemät keskeiset havainnot. Tarkastuskertomus on annettava tiedoksi tarkastuksessa läsnäoloon oikeutetulle asianosaiselle.
11 §.Virka-apu. Pykälässä säädettäisiin oikeudesta saada poliisi-, tulli-, vero- ja ulosottoviran-omaisilta virka-apua tarkastuksen tekemisessä. Virka-apua voitaisiin pyytää tilanteissa, joissa tarvitaan toisen viranomaisen erityisosaamista, välineistöä tai toimivaltuuksia sovellettavan lainsäädännön toimeenpanemiseksi. Pykälässä säädettäisiin niistä viranomaisista, joilla on velvollisuus tarvittaessa antaa virka-apua tarkastuksen suorittamiseksi. Säännös ei rajoittaisi muiden viranomaisten lakiin tai muihin säädöksiin perustuvia valvonta- ja tarkastusoikeuksia. Ehdotetulla sääntelyllä ei myöskään ole tarkoitus muuttaa muualla laissa säädettyjä virka-avun pyytämisen ja antamisen edellytyksiä. Yrityksen kehittämisavustuksen hakijoita ja saajia koskevien tarkastusten suorittamiseksi tarvittavasta virka-avusta säädetään tukilain 18 § :n 3 momentissa. Virka-avusta perittävän maksun perusteista säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992).
12 §. Kirjanpitoaineiston ja muun todentavan aineiston säilyttäminen. Pykälän säännöksillä pantaisiin täytäntöön EU-asetuksen 14 artiklan 3 kohdan g alakohdan hallinnoinnista vastaavan elimen velvoite varmistaa menoja koskevien tositteiden säilyttäminen.
Pykälän 1 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriön, välittävän toimielimen ja valtiovarain controller -toiminnon olisi säilytettävä varauksen toimeenpanoa koskevia asiakirjoja ja muu täytäntöönpanon sääntöjenmukaisuuden todentava aineisto vuoden 2029 loppuun saakka, jollei kansallisessa lainsäädännössä taikka vähämerkityksistä tukea tai valtiontukea koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetä pidempää säilyttämisaikaa.
Varauksesta maksettavaa tukea yrityksen kehittämisavustuksena saavan velvoitteesta avustuksia koskevan aineiston säilyttämiseen säädetään tukilain 21 §:ssä. 2. lakiehdotuksen 21 §:n 2 momentissa täsmennettäisiin velvoitetta varauksesta rahoitettavan tuen osalta, jotta sääntely täyttyisi EU-asetuksen 14 artiklan 3 kohdan g alakohdassa asetetut vaatimukset.
13 §.Voimaantulo. Pykälä sisältäisi voimaantulosäännöksen.
7.2
Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021−2028
3 §.Avustusten rahoittaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi brexit-mukautusvarauksen täytäntöön panemiseksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1755 pantaisiin täytäntöön kansallisen toimeenpanolain nojalla yrityksen kehittämisavustuksena myönnettävänä tukena, joita voitaisiin rahoittaa myös brexit-mukautusvarauksesta.
Pykälän muutetun 1 momentin mukaan lain mukaisiin avustuksiin voitaisiin käyttää kansallisia varoja ja Euroopan unionin varoja. Euroopan unionin varat voisivat täydentää kansallisista varoista myönnettyä avustusta tai avustukset voitaisiin kattaa täysimääräisesti Euroopan unionin varoista. Muutos on tarpeen siksi, että varauksen varoista myönnettävät avustukset eivät edellytä kansallista osarahoitusta ja avustukset myönnettäisiin kokonaisuudessaan Euroopan unionin varauksen varoista. Siksi on tarpeen selventää säännöstä korvaamalla käytetty aiempi termi osarahoitus sanalla rahoitus. Julkisen rahoituksen enimmäismäärää tai myönnettävän avustuksen määrää koskeviin säännöksiin muualla laissa ei esitetä muutoksia.
Pykälän voimassaolevan 2 momentin mukaan silloin, kun tässä laissa tarkoitettujen avustusten rahoittamiseen käytetään Euroopan unionin varoja, sovelletaan, mitä alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) 28, 30, 37–39, 42, 46–54 ja 75 §:ssä säädetään. Koska EU-asetuksen säännökset poikkeavat EU:n alue- ja rakennepolitiikan hankkeisiin sovellettavasta EU-lainsäädännöstä, on 2 momenttia tarpeen muuttaa varaukseen sovellettavien säännösten osalta.
Pykälän uuden 2 momentin mukaan sellaisiin Euroopan unionin varoista rahoitettaviin avustuksiin, jotka myönnetään brexit-mukautusvarauksesta, sovelletaan ainoastaan alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain 30 §:ää tuen maksamisen esteistä. Alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain, jäljempänä ALKE-rahoituslain 30 §:n säännöksillä täydennetään tukilain 14 §:ssä säädettyjä avustuksen maksamisen perusteita ja edellytyksiä varauksesta rahoitettavien avustusten osalta. Muutokset ovat tarpeen siksi, että ALKE-rahoituslain säännöksiä ei voida Euroopan unionin lainsäädännön rahoitusvälineitä koskevan sääntelyn erojen vuoksi sellaisenaan soveltaa varauksen varoista rahoitettaviin avustuksiin. ALKE-rahoituslain 28 §:n sijaan tuen viimeisen erän maksamisen hakemista koskevasta määräajasta säädettäisiin 2. lakiehdotuksen uudessa 14 a §:ssä. ALKE-rahoituslain 37 §:ää ei sovellettaisi varauksesta rahoitettaviin avustuksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoinnista vastaavana elimenä vahvistamista yleisistä valintaperusteista voidaan säätää tukilain 6–7 §:n mukaisten valtuuksien nojalla valtioneuvoston asetuksessa. ALKE-rahoituslain 38 §:ää ei sovellettaisi varauksesta rahoitettaviin avustuksiin. Tukilain 12 §:n avustuksen hakemista koskevien säännösten mukaan avustusta haetaan sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa. Tukilaki ei sisällä tarkempia säännöksiä haku- ja valintamenettelyistä. Tukilain 1 §:n 3 momentin soveltamisalasäännöksen mukaan yrityksen kehittämisavustuksiin sovellettavista menettelyistä säädetään lisäksi, mitä valtioavustuslaissa säädetään. Valtionavustuslain 9 §:n 2 momentti sisältää säännökset valtionapuviranomaisten tiedottamisvelvollisuuksista liittyen mahdollisuuteen hakea valtionavustusta sekä sovellettavasta hakemismenettelystä. ALKE-rahoituslain 39 §:ää ei sovellettaisi varauksesta rahoitettaviin avustuksiin. EU-asetus ei sisällä tuensaajalle osoitettuja tiedotus- ja viestintävelvollisuuksia, joten siltäkään osin varaukseen ei sovellettaisi ALKE-rahoituslakia. Toimien pysyvyyttä koskeviin EU-asetuksen velvoitteisiin sovellettaisiin tukilain 6 luvun säännöksiä avustuksen palauttamisesta ja takaisinperinnästä. ALKE-rahoituslain 42 §:ää ryhmähankkeista ei sovellettaisi varauksesta rahoitettaviin avustuksiin. ALKE-rahoituslain 46 §:ää EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoitettavan hankkeen tuen saajan velvollisuudesta säilyttää aineisto ei sovellettaisi varauksesta rahoitettaviin avustuksiin. Tuensaajan velvollisuudesta säilyttää varauksesta myönnettyä avustusta koskeva aineisto säädettäisiin tukilain 21 §:ssä. ALKE-rahoituslain 47−49 §:ää varojen käyttöä koskevista tarkastuksista, tarkastusvaltuuksista ja tarkastajan toimivallasta ei sovellettaisi varauksesta rahoitettaviin avustuksiin. Sovellettava sääntely sisältyy 1. lakiehdotuksen 9−10 §:ään. Lisäksi valvonnasta ja tarkastusoikeuksista säädetään tukilain 18 §:ssä. ALKE-rahoituslain 50–54 §:ää tietojärjestelmästä ei sovellettaisi brexit-varauksesta rahoitettaviin avustuksiin. Sovellettava sääntely sisältyisi 1. lakiehdotuksen 6 §:ään. ALKE-rahoituslain 75 §:ää viranomaisten oikeudesta saada ja luovuttaa tietoja ei sovellettaisi brexit-varauksesta rahoitettaviin avustuksiin. Sovellettava sääntely sisältyisi 1. lakiehdotuksen 7 §:ään.
12 a §. Brexit-mukautusvarauksesta myönnettävän avustuksen hakeminen. Pykälään lisättäisiin brexit-mukautusvarauksen rajoitetun tukikelpoisuusajan huomioimiseksi säännös avustuksen hakemisen määräajasta.
Pykälän mukaan hakemus yrityksen kehittämisavustuksen saamiseksi brexit-mukautusvarauksesta tulisi tehdä viimeistään 31.8.2023. EU-asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa säädetään varauksen tukikelpoisuusajasta. Varauksen täytäntöönpanoa koskeviin menoihin voidaan myöntää tukea varauksesta maksettavasta rahoitusosuudesta, jos ne ovat aiheutuneet ja maksettu tuen saajalle 3 artiklassa tarkoitetun viiteajanjakson aikana. Tukilain 12 §:n 1 momentin mukaan avustusta haetaan sähköisesti siihen varatussa verkkopalvelussa.
14 a §.Brexit-mukautusvarauksesta myönnettyjen avustusten maksaminen. Pykälässä säädettäisiin avustuksen maksamisesta. Pykälän mukaan avustus olisi maksettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023. Lisäksi säädettäisiin erityisestä syystä johtuvasta poikkeuksesta avustuksen maksamisen määräajan noudattamiseen. Avustuksen maksamisesta vastaava toimivaltainen viranomainen voisi päättää, että tuki maksetaan määräajan jälkeen tehdystä tuen maksamista koskevasta hakemuksesta, jos maksuunpanon viivästymiseen on olemassa erityinen syy. Erityisiä syitä, jonka vuoksi avustus voitaisiin maksaa määräajan jälkeen, tulisi tulkita suppeasti. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi tilanne, joissa rahoittaja pyytää tuensaajalta lisätietoja voidakseen vakuuttua maksuun haettujen kustannusten tukikelpoisuudesta, ja kohtuullisen ajan varaaminen lisäselvityksen antamiseen viivästyttää asian käsittelyä siten, että päätöksen nojalla maksettava avustus pannaan maksuun 31.12.2023 jälkeen. Tuen saajan esittämiä painaviakaan syitä hakemuksen viivästymiseen ei tulisi lähtökohtaisesti arvioida pykälässä tarkoitettuna erityisenä syynä. Tarkoitus ei ole, että tuensaajan menettelyä viivästystilanteissa arvioitaisiin niiden oikeusohjeiden mukaisesti, joita sovelletaan hallintolainkäytössä lailliseen esteeseen. Ylivoimaisen esteen tai muun poikkeuksellisen olosuhteen vaikutusta arvioitaisiin erikseen muutoksenhakuprosessissa. Muutoksenhausta säädetään tukilain 30 §:ssä.
21 §.Asiakirjojen säilyttäminen. Pykälässä säädetään avustuksen kohteena olevan hankkeen kirjanpitoaineiston ja muun aineiston säilyttämisestä.
Pykälän uudessa 2 momentissa säädettäisiin varauksen varoista myönnettyihin avustuksiin sovellettavista erityisistä tuensaajien noudatettavaksi asetettavista määräajoista. EU-asetuksen mukaan tositteet on säilytettävä saatavilla viiden vuoden ajan varauksesta maksettavaa rahoitusosuutta koskevan hakemuksen jättämisen määräajasta. Jäsenvaltiolle osoitettu määräaika hakemuksen jättämiselle päättyy 30.9.2024. Tuensaajalle asetettava säilytysaikavelvoite laskettaisiin selvyyden vuoksi täysinä kalenterivuosina. Avustuksen saaja olisi velvollinen säilyttämään kaiken brexit-mukautusvarauksen varoista rahoitettuun avustukseen liittyvän kirjanpitoaineiston ja muun aineiston vähintään 31 päivään joulukuuta 2029, jollei muualla laissa tai Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetä pidempää säilytysaikaa. Jos muualla laissa tai Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään pidempää säilytysaikaa, noudatetaan sitä. Euroopan unionin lainsäädännöstä johtuisi velvollisuus pidempään säilytysaikaan esimerkiksi silloin, jos käynnissä olisi varainhoitoasetuksen 132 artiklan 2 kohdan tarkoittama OLAF:n tutkimus sekä silloin kun EU:n valtiontukisääntelyn mukainen tukiohjelman sääntely sitä edellyttää. EU-asetuksen sääntely edellyttää, että säilytysaikavelvoite sisällytetään varauksen täytäntöönpanoon osallistuvien tahojen kanssa tehtyihin sopimuksiin. Koska avustuksia ei pantaisi täytäntöön kolmansien osapuolten kanssa solmittavilla sopimuksilla vaan tukilain mukaisina harkinnanvaraisina valtionavustuksina, olisi velvoite sopimusten sijaan asetettava avustuksen myöntämistä koskevan päätöksen tai sitä muuttavan päätöksen ehdoissa. Asiakirjojen ja muun aineiston säilyttämistä koskevat erityiset vaatimukset olisi syytä lisätä avustus- ja muutospäätöksen ehtoihin.
Pykälän uusi 3 momentti sisältäisi informatiivisen viittaussäännöksen, jonka mukaan viranomaisten todentavan aineiston säilyttämiseen liittyvistä velvoitteista säädetään 1.lakiehdotuksen 12 pykälässä.
28 §.Tietojärjestelmä. Voimassaolevan tukilain sääntelyä tietojärjestelmään tallennettavista tiedoista muutettaisiin vastaamaan EU-asetuksen vaatimuksia.
Pykälän 1 momentin säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi tukilaissa tarkoitettuun tietojärjestelmään tallennettavien tietosisältöjen osalta. Määrittelyä täydennettäisiin varauksen varoista myönnettävien yritysten kehittämisavustusten hallinnoinnin tiedoilla, jotka EU-asetuksen mukaan on tallennettava sähköiseen kirjanpitojärjestelmään. Uusia tallennettavia tietoja olisivat tosiasiallista omistajaa ja edunsaajaa koskevat tiedot. EU-asetuksen mukaisiin seurantavelvoitteisiin kuuluu myös indikaattoritietojen kerääminen myönnetystä tuesta. Yritysten kehittämisavustusten osalta sovellettavaksi tulisi EU-asetuksen liitteen II kohdan 18.1. tarkoitetut tiedot tuettujen yritysten lukumäärästä. Tietojärjestelmään tallennettaisiin myös muut varaukseen liittyvien lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tiedot tehdyistä varmennuksista ja tarkastuksista sekä niiden perusteella toteutetuista korjaavista toimenpiteistä. Tiedot olisivat tarpeen varauksen varojen valvontaa sekä komissiolle tehtävän varauksesta maksettavaa rahoitusosuutta koskevan hakemuksen laatimista varten. EU-asetuksen 11 artiklan mukaiseen hakemukseen on liitettävä muun ohella varainhoitoasetuksen 63 artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetut asiakirjat. Vaadittaviin tietoihin kuuluu yhteenveto suoritetuista tarkastuksista, mukaan lukien havaitut puutteet ja mahdolliset toteutetut korjaavat toimet. Avustuksia myöntävä viranomainen tallentaa tietojärjestelmään avustuksen hakemista, myöntämistä, maksamista, seuran-taa, maksatuksen lopettamista, palauttamista, tarkastuksia, takaisinperintää ja muita jälkitoimia koskevat tiedot, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen toteutumisen arviointia ja seurantaa koskevat tarvittavat tiedot. Lisäksi tietojärjestelmään tallennettaisiin EU-asetuksen 14 artiklan 3 kohdan h alakohdan edellyttämät tiedot, joiden avulla voidaan tunnistaa varauksesta maksettavan rahoitusosuuden saajat ja niiden tosiasialliset omistajat ja edunsaajat. Tosiasiallisella omistajalla ja edunsaajalla tarkoitetaan rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (rahanpesudirektiivi), 3 artiklan 6 kohdassa määriteltyjä tahoja. Suomen lainsäädännössä tosiasiallinen edunsaaja määritellään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017) 1 luvun 5‒7 §:ssä. Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää edunsaajarekisteriä osana yhteisömuotoja koskevaa rekisteriä, johon kerätään yhteisöjen tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien tiedot. Yrityksen tosiasiallisen edunsaajan rekisteröinnistä säädetään kaupparekisterilaissa (129/1979). Kaupparekisterilain 3 a §:n mukaan kaupparekisteriin merkittävistä luonnollisista henkilöistä rekisteriin merkitään henkilötietoina täydellinen nimi, henkilötunnus (syntymäaika, jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta), kansalaisuus ja kotikunta (kotiosoite, jos henkilö asuu ulkomailla). Edunsaajien tietoja voidaan antaa niille, joilla on tiedoille rahanpesulain mukainen käyttötarkoitus. Tiedot henkilötunnuksen tunnusosasta ja ulkomailla asuvan henkilön kotiosoitteesta luovutetaan kaupparekisteristä kuitenkin vain tietosuojalain (1050/2018) 29 §:n määritellyissä tilanteissa, siten kuin julkisuuslain (621/1999) 16 §:n 3 momentissa säädetään. Tukilain 28 §:n mukaiseen tietojärjestelmään tallennettavat tiedot koostuisivat tiedoista, jotka vastaavat patentti- ja rekisterihallituksen edunsaajaotteen tietoja: Y-tunnus, edunsaajan etu- ja sukunimi sekä syntymäaika. Henkilötunnusta ei olisi tarpeen tallentaa. Edellä mainittujen henkilötietojen tallentaminen olisi perusteltua, koska niitä tarvitaan EU-asetuksen 14 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetulla tavalla ehkäisemään, toteaman ja korjaamaan sääntelyjenvastaisuudet ja petokset sekä välttämään eturistiriidat, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan unionin lainsäädännössä. Henkilötietojen käsittely on tarpeen yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan alakohdan mukaisesti rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Ehdotettujen muutosten jälkeenkään avustusasioiden käsittelyssä ei käsiteltäisi yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja erityisiä henkilötietoja, tai valtiosääntöisesti arkaluontoisia tietoja, joten tietojärjestelmään tallennettavien henkilötietojen käsittely voitaisiin toteuttaa yleisen tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain (1050/2018) nojalla.
EU-asetuksen sähköisen tietojärjestelmän tietosisältöjä koskevan liitteen III 4 kohdan a alakohta velvoittaa keräämään ja asettamaan saataville tiedot toimeksisaajan ja alihankkijan nimestä, jos varojen lopullinen saaja on hankintaviranomainen julkisia hankintoja koskevan unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kohta koskee hankkeita, joissa varojen lopullinen saaja on julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016), jäljempänä hankintalaki, 5 §:ssä tarkoitettu hankintayksikkö. Hankintalain 5 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan hankintayksikkönä pidetään muun ohella mitä tahansa hankinnan tekijää silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 5 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä. Silloin kun varauksen varoista rahoitetulla avustuksella tuetaan hankintalaissa tarkoitetun hankintayksikön hankintoja, tietojärjestelmään tulisi tallentaa hankintamenettelyssä valittujen toimeksisaajien ja mahdollisten alihankkijoiden nimi. Yrityksen kehittämisavustusten toimenpiteisiin myönnettävän avustuksen enimmäismäärää koskevista säännöksistä johtuen yrityksen kehittämisavustuksen tuensaajat eivät lähtökohtaisesti täyttäisi hankintayksikön määritelmää edes silloin, kun avustus myönnetään vähämerkityksisenä tukena I ja II tukialueella. Korkeamman tukiprosentin toimintaympäristön kehittämisavustuksiin tukea ei varauksen varoista voitaisi myöntää.