1  Asian tausta ja valmistelu

2  Nykytila ja sen arviointi

Opiskelijan omien tulojen vaikutus opintorahaan ja asumislisään 

Opintotuki on tarkoitettu päätoimiseen opiskeluun tuen tarpeessa oleville opiskelijoille. Järjestelmä mahdollistaa myös sivutoimisen opiskelun ja työtulojen sekä työkokemuksen hankkimisen opintojen ohessa. 

Opintotukeen vaikuttavista opiskelijan tulorajoista säädetään opintotukilain (65/1994) 17 ja 17 a §:ssä sekä 18 §:ssä. Opiskelijan omiin tuloihin perustuvassa tarveharkinnassa käytetään tukikuukausien määriin suhteutettuja vuositulorajoja, jotka lasketaan tuettomien ja tuellisten kuukausien tulorajojen perusteella. Opiskelija voi ansaita nk. vapaan vuositulon milloin vain kalenterivuoden aikana. Tukea haettaessa ja maksettaessa ei tuloja tutkita, vaan tuloseuranta tehdään jälkikäteen verotuksen valmistuttua. 

Tuellisen kuukauden tuloraja oli vuonna 2021 696 euroa ja tuettoman kuukauden tuloraja 2 078 euroa. Vuoden 2022 aikana on tuellisen kuukauden tuloraja opintotukilain muuttamisesta annetun lain (1266/2021) perusteella määräaikaisesti 870 euroa ja tuettoman kuukauden 2 600 euroa. 

Opiskelijan omina tuloina otetaan huomioon tuloverolain (1535/1992) mukaiset veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä ulkomailta saadut tulot, jos vastaavanlaiset tulot Suomessa saatuina olisivat veronalaisia. Jos opiskelija on saanut opintotuen lisäksi muita tuloja vuodessa korkeintaan vuositulorajan verran, opintotukea ei peritä takaisin. Jos opiskelijan toteutuneet vuositulot ylittävät vuositulorajan, opintotukea peritään takaisin. 

Opintotukea ei kuitenkaan peritä takaisin, jos vuositulorajan ylitys johtuu kokonaan ennen opintojen aloittamiskuukautta tai opintojen päättymiskuukauden jälkeen saaduista tuloista. Opintotukilain 17 §:n 2 momentin mukaan opintojen aloittamisvuonna ennen opintojen aloittamiskuukautta tai opintojen päättymisvuonna tutkinnon suorittamiskuukauden tai opintotukeen oikeuttavien opintojen päättymisen jälkeen saatuja tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin vapaa tulo ylittyisi niiden perusteella. Opintotukeen oikeuttavat opinnot katsotaan päättyneiksi, kun korkeakouluopiskelija on saanut opintotukea kyseisiä opintoja varten myönnettävän 7 tai 7 a §:ssä säädetyn enimmäisajan tai muu kuin korkeakouluopiskelija on suorittanut tutkinnostaan niin suuren osan, etteivät jäljellä olevat opinnot enää oikeuta opintotukeen. Opiskelijan on esitettävä tulojen saantiajankohdasta selvitys. 

Lain 17 §:n 4 momentin mukaan opiskelijan tulee huolehtia siitä, että vuositulo ei ylitä vapaata tuloa. Opiskelija voi säädellä vapaata tuloaan hakemalla opintotukea vain osalle opiskelukuukausista, peruuttamalla jo myönnetyn opintotuen halutuilta kuukausilta tai palauttamalla jo maksettujen tukikuukausien opintorahan ja asumislisän. Opintoraha ja asumislisä on palautettava vapaan tulon korottamiseksi opintotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (869/2017) 6 §:n mukaan tukivuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. 

Tulorajoja on ollut tarkoitus tarkistaa joka toinen vuosi ansiotasoindeksin muutoksen mukaisesti. Tulorajoja ei kuitenkaan alenneta, vaikka ansiotasoindeksi pienenisi. Tulorajojen tarkistamista koskeva säännös tuli voimaan vuoden 2018 alusta ja ensimmäinen tulorajojen tarkistus tehtiin tukivuoden 2018 ja 2019 tulorajoihin. Toinen tarkistus tehtiin tukivuoden 2020 ja 2021 tulorajoihin. 1.1.2022 tulorajoja korotettiin 25 prosentilla vuoden määräajaksi. 

Vuositulorajat vuosina 2020 ja 2021 ja vuonna 2022 (euroa/vuodessa) 

Liikaa maksetun etuuden takaisinperintä 

Tulovalvonta tehdään jälkikäteen verotuksen valmistuttua. Jos valvonnassa osoittautuu, että opiskelijan tulot ylittävät tukikuukausien määrään perustuvan vuositulorajan, peritään liikaa maksettu tuki takaisin. Tulovalvonnassa verrataan opiskelijan tuloja hänen vapaaseen tuloonsa eli vuositulorajaansa ja liikaa maksettu opintotuki peritään takaisin. 

Opintotukilain 27 §:ssä säädetään liikaa maksetun etuuden takaisinperinnästä. Pykälän 4 momentissa säädetään, että jos opiskelijan 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu vuositulo ylittää vapaan tulon, ylityksen jokaista alkavaa 1 310 euroa kohden peritään takaisin yhden tukikuukauden opintoraha ja asumislisä aikajärjestyksessä alkaen kalenterivuoden viimeisestä tukikuukaudesta. Jos vapaan tulon ylitys on ollut enintään 220 euroa, liikaa maksettua tukea ei kuitenkaan peritä takaisin. Tuensaajalle annetaan päätösehdotus liikaa maksetun tuen takaisinperimisestä. Ehdotuksen mukainen päätös tulee voimaan, jos tuensaaja ei valituksen tekemiseen varatussa määräajassa pyydä kirjallisesti asian käsittelemistä uudelleen. Pykälän 5 momentissa säädetään, että opiskelijan omien tulojen perusteella takaisinperittäväksi määrätyn opintorahan ja asumislisän määrää korotetaan 7,5 prosentilla, jollei valtioneuvoston asetuksella säädetä alemmasta korotuksesta. Korotuksen tarkoitus on ohjata opiskelijaa palauttamaan liikaa saamansa tuki määräajassa. Opintotuen takaisinperinnän korotus poikkeaa muista valtion saatavista siten, että korotus on kertaluonteinen. Yleensä valtion saatavissa on korkolain mukainen juokseva korko. 

Opintotukilain 17 a §:n mukaan myös 27 §:n 4 momentissa säädettyjä euromääriä tarkistetaan kahden vuoden välein ansiotasoindeksin muutoksen mukaisesti, mutta vain, jos tulorajat nousevat indeksimuutoksen johdosta. Vuonna 2020 ja 2021 27 §:n 4 momentissa tarkoitetut euromäärät ovat 1 382 euroa ja 232 euroa. Vuoden 2022 aikana poiketen siitä, mitä 27 §:n 4 momentissa säädetään takaisinperinnässä huomioitavista euromääristä, jos opiskelijan 18 §:ssä tarkoitettu vuositulo ylittää vuoden 2022 vapaan tulon, ylityksen jokaista alkavaa 1 730 euroa kohden peritään takaisin yhden tukikuukauden opintoraha ja asumislisä aikajärjestyksessä alkaen kalenterivuoden viimeisestä tukikuukaudesta. Jos vapaan tulon ylitys on ollut enintään 290 euroa, liikaa maksettua tukea ei kuitenkaan peritä takaisin. 

Opintotuen tarkoitus on ensisijaisesti edistää päätoimista opiskelua. Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että opintotuen saaminen estää kohtuullista työssäkäyntiä, jos opinnot edistyvät työssäkäynnistä huolimatta. Tämän vuoksi tulorajoja olisi perusteltua tarkistaa siten, että opiskelijoiden työssäkäyntiä voitaisiin edistää ja taloudellista tilannetta helpottaa. Nykyisten tulorajojen korottamista tuntuvasti puoltaa myös se, että omien tulojen perusteella tehtävä tarveharkinta on kiristynyt nykymuotoisen tuloseurantamallin käyttöönotosta. Suomen opintotuen tulorajat ovat myös alemmat kuin muissa Pohjoismaissa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi vuonna 2018 Palkansaajien tutkimuslaitokselta selvityksen opintotuen tulorajoista. (Kosonen ja Järvinen 2019: Opintotuen tulorajat, Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportteja 37). Selvityksen mukaan tulorajoja voitaisiin korottaa tuntuvasti. Opintojen aikaista työssäkäyntiä ammattikorkeakouluopintojen yhteydessä tarkastellaan selvityksessä Opintojen aikainen työssäkäynti – ongelma vai mahdollisuus ammattikorkeakouluopinnoissa? (Vanhanen-Nuutinen, Saari, Kotila, Mäki ja Syrjänen: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:10). Selvityksen mukaan yli 15 työtuntia viikossa vaikuttaa opintojen etenemiseen eri tavoin riippuen työn laadusta, ja siitä, kuinka hyvin työ vastaa opiskeltavaa alaa. 

Opintotuen tulorajojen vaikutusta opintojen etenemiseen käsitellään vuonna 2016 valmistuneessa opintotukijärjestelmän uudistamista koskevassa tutkimuksessa (Karhunen, Määttänen, ja Uusitalo (2016): Opintotukijärjestelmän uudistaminen – rakenteelliseen malliin perustuvia vaikutuslaskelmia. ETLA Raportit No 59.) ja vuonna 2015 valmistuneessa opintotuen tulorajoja ja opiskelijoiden työssäkäyntiä koskevassa tutkimuksessa (Paasiniemi, Markus (2015): Opintotuen tulorajat ja opiskelijoiden työssäkäynti. VATT muistiot 49). Molempien tutkimusten mukaan työnteko hidastaa opintojen etenemistä. 

Valtiovarainministeriössä tehtyjen selvitysten mukaan tulorajojen nostaminen lisäisi työllisyyttä. Työssäkäynnin lisääntymisen vaikutukset julkiseen talouteen ovat opintotukimenojen kasvusta huolimatta myönteisiä kasvavien verotulojen vuoksi. Lisäksi tarve asumistukeen vähenisi. Opiskelijoiden työssäkäynnin vaikutuksia opintojen etenemiseen on tutkittu verrattain vähän. Vuoden 2022 aikana voimassa olevan määräaikaisen opiskelijoiden tulorajojen korotuksen vaikutuksia onkin tarkoitus tutkia tarkemmin, kun siitä on käytettävissä riittävästi tilastotietoa. 

Opintolainahyvitys 

Opintolainahyvityksen säännöksiä sovelletaan henkilöön, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ensimmäistä korkeakoulututkintoa varten 1.8.2014 tai sen jälkeen sekä myös henkilöön, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ennen 1.8.2014, mutta joka on ilmoittautunut läsnä olevaksi ensimmäisen kerran 1.8.2014 tai sen jälkeen.  

Opintolainahyvityksestä säädetään opintotukilain 15 b—15 g §:ssä. Määräajassa korkeakoulututkinnon suorittanut opintolainansaaja on tietyin edellytyksin oikeutettu opintolainahyvitykseen, jonka määrä on 40 prosenttia siitä osasta hyvitykseen oikeuttavaa opintolainaa, joka ylittää 2 500 euroa. Opintolainahyvitys myönnetään opintolainansaajalle, joka on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon, sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Suomessa tai vastaavan tutkinnon ulkomailla. Opintolainansaajalle voidaan myöntää opintolainahyvitys vain hänen ensimmäiseksi suorittamansa korkeakoulututkinnon perusteella. 

Opintotukilain 15 c §:ssä säädetään opintolainahyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamisaikavaatimuksesta ja 15 d §:ssä opintolainahyvityksestä opintojen viivästyessä. Opintolainansaajalla on 15 c §:n mukaan oikeus opintolainahyvitykseen, jos alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty aika ylittää tutkinnon säädetyn tavoitteellisen suorittamisajan enintään yhdellä lukukaudella tai jos sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty aika ylittää tutkintojen yhteenlasketun säädetyn tavoitteellisen suorittamisajan enintään yhdellä lukuvuodella taikka ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty aika ylittää tutkinnon säädetyn tavoitteellisen suorittamisajan enintään yhdellä lukuvuodella. Oikeus opintolainahyvitykseen on myös, jos ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty aika ylittää tutkinnon säädetyn laajuuden mukaisen ajan enintään yhdellä lukukaudella. Opintolainahyvitykseen oikeuttava tutkinnon suorittamisaikavaatimus koskee myös ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettua tutkintoa. Opintotukilain 15 c §:n 3 momentin mukaan tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lasketaan sen lukukauden alusta, jona opiskelija on ensimmäisen kerran ottanut vastaan opiskelupaikan suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa, 15 b §:ssä tarkoitetun tutkinnon suorittamislukukauden loppuun. 

Opintolainansaaja on oikeutettu opintolainahyvitykseen, vaikka tutkinnon suorittamiseen käytetty aika on 15 c §:ssä säädettyä pidempi, jos lainansaaja on mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettuna aikana ollut suorittamassa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelusta, saanut sairauden perusteella sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa eläkettä tai korvausta taikka kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä. Edellä mainittujen olosuhteiden perusteella opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidennetään enintään kahdella lukuvuodella. Jos olosuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää, opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidennetään yhdellä lukukaudella. Tutkinnon suorittamisen käytettyä aikaa voidaan myös pidentää, jos opintolainansaaja on saanut lapsen hoitamisen perusteella sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Pidennyksen riippuu tällöin jaksojen määrästä. Yhden lukukauden aikana huomioon voidaan ottaa vain yksi pidentämiseen oikeuttava jakso. 

Opintotukilain 15 d §:n 4 ja 5 momentissa on säännökset koronaepidemiasta johtuvista tutkinnonsuorittamisaikaa koskevista joustoista. Opintolainansaaja on oikeutettu opintolainahyvitykseen, vaikka hänen tutkinnon suorittamiseen käyttämänsä aika on 15 c §:ssä säädettyä pidempi, jos hän osoittaa opintojensa viivästyneen, koska hän ei ole pystynyt suorittamaan kaikkia tutkinnon suorittamiseksi vaadittavia opintoja 15 c §:ssä säädetyssä ajassa covid-19-epidemiaan liittyvästä syystä. Jos opintolainansaaja on suorittanut tutkinnon vuoden 2021 aikana tai sen jälkeen, voidaan suoritusaikavaatimusta pidentää yhdellä lukuvuodella. Syyslukukauden 2020 aikana tutkinnon suorittaneilla suoritusaikavaatimusta voidaan pidentää yhdellä lukukaudella. 

Opintolainansaajalla on voinut ollut lukukauden aikana useita opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentäviä perusteita, mutta lukukauden aikana voidaan ottaa huomioon kuitenkin vain yksi pidentämiseen oikeuttava peruste. 

Ulkomaisessa korkeakoulussa tutkinnon suorittaneen opintolainansaajan tulee toimittaa selvitys opintojen aloittamisesta ja tutkinnon suorittamisesta. Jos opintolainansaaja on tutkinnon suorittamisen perusteella oikeutettu opintolainahyvitykseen, Kela laskee rahalaitosten ilmoittamien tietojen perusteella opintotukilain 15 f §:ssä tarkoitetun opintolainahyvityksen määrän ja antaa asiassa päätöksen. Jos opintolainansaaja ei ole tutkinnon suorittamisaikaa koskevien tietojen tai rahalaitosten ilmoittamien tietojen perusteella oikeutettu opintolainahyvitykseen, Kela antaa asiassa päätösehdotuksen. Ehdotuksen mukainen päätös tulee voimaan, jos opintolainansaaja ei valituksen tekemiseen varatussa määräajassa pyydä kirjallisesti asian käsittelemistä uudelleen. 

Kela tutkii ilman hakemusta korkeakoulun ilmoittaman opintojen aloittamispäivän ja tutkinnon suorittamispäivän perusteella, onko ylemmän korkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut opintolainansaaja tutkinnon suorittamisajan perusteella oikeutettu opintolainahyvitykseen. Jos opintolainansaaja on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon tai tutkinnon ulkomaisessa korkeakoulussa, Kela tutkii oikeuden opintolainahyvitykseen opintolainansaajan hakemuksesta. Hakemus on jätettävä Kelalle kahden vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. 

Opintotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 1 momentin mukaan opintolainansaajan on esitettävä pyyntö opintotukilain 15 d §:ssä säädetyn opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävän seikan huomioon ottamisesta. Pyyntö on esitettävä opintotukilain 15 e §:n 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen tai 4 momentissa tarkoitetun uudelleenkäsittelypyynnön yhteydessä. Pyynnössä on esitettävä selvitys pidentämiseen oikeuttavista seikoista. Opintolainansaajan pyynnöstä Kansaneläkelaitoksen tulee tarkistaa omista rekistereistään saatavilla olevat tiedot opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävistä seikoista. 

Opintolainahyvityksen ehtoja on viimeksi joustavoitettu vuosina 2020 ja 2021 voimaan tulleilla opintotukilain muutoksilla (laki 1045/2020 ja 681/2021) ottamalla covid-19-epidemia ja siitä aiheutuvat vaikutukset opiskeluedellytyksissä huomioon opintolainahyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamiseen käytetyn ajan laskennassa ja opintojen viivästyessä. Koronaepidemiasta johtuvien joustojen tai muidenkaan joustojen perusteella opintolainahyvityksen saaneista opintolainansaajista ei ole tilastotietoa. Joustojen merkitystä on mahdollista selvittää erikseen. 

3  Tavoitteet

Esityksen tavoitteena on parantaa opiskelijoiden toimeentuloedellytyksiä. Opiskelijan omien tulorajojen korottaminen ehdotetulla 50 prosentilla parantaisi opiskelijoiden mahdollisuuksia tehdä opintojen ohessa työtä ja täydentää opintotukea palkkatuloilla nykyistä enemmän. Tavoitteena on lieventää opintotuen taloudellista tarveharkintaa vaarantamatta kuitenkaan päätoimisen opiskelun edellytyksiä. Opiskelijoiden työskentelymahdollisuuksien parantaminen tukee työvoiman saatavuutta, ja sillä voi myös olla julkista taloutta vahvistavia vaikutuksia. 

Esityksen tavoitteena on myös ottaa huomioon uusia opintolainahyvityksen saamiseen vaikuttavia tekijöitä ja siten mahdollistaa opintolainahyvityksen saaminen nykyistä joustavammin tilanteissa, joissa opinnot ovat voineet viivästyä opintolainansaajasta riippumattomien äkillisesti ilmenneiden ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Hyvityksen ehdoissa esitetään huomioitavaksi opiskelumaan sotatila tai vakavuudeltaan vastaava poikkeuksellinen olosuhde, koska tällaisissa tilanteissa opiskeluolosuhteet voivat vaikeutua äkillisesti, eikä opiskelijalla ole välttämättä ollut mahdollisuuksia varautua kyseessä oleviin olosuhteiden muutoksiin. 

4  Ehdotukset ja niiden vaikutukset

5  Muut toteuttamisvaihtoehdot

Tulorajat 

Esityksen valmistelussa tarkasteltiin vaihtoehtoja kohdentaa 50 prosentin korotusta eri tavoin tuellisen ja tuettoman kuukauden tulorajaan. Valittavalla ratkaisulla olisi vaikutusta opintotukimenoihin ja työssäkäynnin ja opiskelun yhdistämisen mahdollisuuksiin. Jos tuellisen kuukauden tulorajaa korotettaisiin enemmän kuin tuettoman kuukauden tulorajaa, voisi se lisätä opintotukimenoja ehdotettua mallia enemmän vähentäen samalla opintopistekertymiä tarveharkinnan lievennyttyä samalla enemmän tukea käyttävillä. Tuettoman kuukauden tulorajaa voitaisiin puolestaan korottaa vähemmän kuin 50 prosenttia, jos katsotaan että tuloharkinnan lieventäminen ei ole yhtä perusteltua niiden näkökulmasta, jotka voivat nostaa opintotukea vain joitakin kuukausia vuodessa ja joilla on veronalaisia tuloja esimerkiksi yli 30 000 euroa. Opintojen aloittamisvuonna ennen opintojen aloittamista ja opintojen päättymisvuonna opintojen päättämisen jälkeen ansaittuja tuloja ei oteta huomioon siltä osin, kuin vapaa tulo ylittyisi niiden perusteella. Mahdollisimman korkea tuettoman kuukauden tuloraja on siten eduksi tilanteessa, jossa opiskelijan säännölliset palkkatulot jatkuvat myös opintojen aloittamisen jälkeen. Tuettoman kuukauden tulorajan korottaminen joustavoittaa puolestaan valmistumisvuonna työntekoa lisäten samalla työnteon kannusteita. Sen sijaan opiskeluaikana tehtävässä tuloseurannassa ei ole merkitystä, minä kuukausina työtulot on hankittu, koska tuloseurannassa tarkastelun kohteena on vuosituloraja. 

Tulorajojen korotuksen eri toteuttamisvaihtoehdoilla ei olisi vaikutusta tapaan, jolla opintotuen tuloseuranta toteutetaan. Tulorajojen pysyvä korottaminen muuttaisi kuitenkin käytännössä opintotuen toimeenpanoa ja opiskelijan käyttäytymistä ja omalla vastuulla olevaa tuloseurantaa erityisesti pitkällä aikavälillä. 

Opintolainahyvitys 

Opintojen viivästymisen huomioimista opiskelumaan sotatilan tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan poikkeuksellisen olosuhteen vuoksi tarkasteltiin vaihtoehtoja pidentää suoritusvaatimusta yhden sijasta enintään kahdella lukuvuodella. Suoritusaikavaatimuksen pidentämistä yhdellä lukuvuodella pidettiin kuitenkin perusteltuna, koska jousto on kaavamainen kaikille ja koska covid-19-epidemiaan liittyvässä suoritusaikavaatimusta koskevassa joustossakin pidennys on yksi lukuvuosi. Yhden lukuvuoden pituisen ajan arvioitiin riittävän, vaikka opiskelija joutuisi muuttamaan opintojensa suorittamistapaa. Korkeakouluopinnoissa etäopiskelu on yleensä mahdollista. Lisäksi on huomioitava se, että opiskelijalla on kaavamaista joustoa suoritusaikavaatimuksessa myös 15 c §:n perusteella. 

6  Lausuntopalaute

Lausunnon esitysluonnoksesta antoivat valtiovarainministeriö, Kansaneläkelaitos, Osku ry, SAMOK ry, Sakki ry, SLL ry, SYL ry, Arene ry ja Unifi ry sekä Valtiontalouden tarkastusvirasto. Sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ja oikeusministeriö eivät antaneet esityksestä lausuntoa. Esitys lähetettiin myös lainsäädännön arviointineuvostolle, mutta se ei ottanut esitystä arvioitavaksi. 

Opintolainahyvityksen ehtona olevaan tutkinnonsuoritusaikaan ehdotettua joustoa pidettiin tarpeellisena ja kannatettavana muutoksena. Tulorajojen korottamiseen suhtauduttiin lausunnoissa kaksijakoisesti. Sitä kannatettiin, mutta samalla esitettiin huolia työssäkäynnin vaikutuksesta opintoaikoihin ja opiskelijoiden jaksamiseen. Kela ja opiskelijajärjestöt esittivät lausunnoissaan valmisteltavaksi eräitä tarpeelliseksi katsomiaan lakimuutoksia. 

Valtionvarainministeriö korosti lausunnossaan, että tulorajojen noston vaikutusten arviointiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Jotta muutos ei johtaisi opintoaikojen pitenemiseen, opintotukeen liittyvä opintojen edistymisen seuranta on jatkossa entistä tärkeämpää. 

Kansaneläkelaitos esitti lausunnossaan opintotuen perintäjärjestyksen muuttamista takaisinperinnän kohtuullistamiseksi siten, että takaisinperintä aloitettaisiin kalenterivuoden ensimmäisestä tukikuukaudesta alkaen nykyisen viimeisen tukikuukauden sijaan. Muutos kohtuullistaisi takaisinperintää muun muassa tilanteissa, joissa opiskelija on ollut syyslukukauden aikana oikeutettu korkeampaan opintorahaan kuin kevätlukukauden aikana esimerkiksi iän perusteella tai muutettuaan asumaan itsenäisesti. 

Opiskelijajärjestöt pitävät tulorajojen korottamisen hyvänä keinona parantaa opiskelijoiden toimeentuloa, mutta esittävät lausunnoissaan myös muita tuen tason parannustarpeita. Opiskelijajärjestöjen mukaan opintotukea tulisi kehittää paremmin opiskelijan toimeentuloa turvaamaan korottamalla opintorahaa ja vanhempien tulorajoja sekä laajentamalla toisen asteen opiskelijoiden oikeutta opintolainahyvitykseen ja opintotukeen oppisopimuskoulutuksen aikana. Unifi ry huomautti, että tutkinto-opiskelijan on voitava halutessaan opiskella päätoimisesti, eivätkä työnteon kannusteet saa haitata opinnoissa etenemistä. Arene ry:n mukaan opiskelijoiden työnteon lisääntyminen tulee pidentämään opintoaikoja ja heikentämään opintojen läpäisyä. Valtiontalouden tarkastusvirasto huomautti lausunnossaan, että ilman rekisteripohjaista selvitystä opintojen aikaisen työssäkäynnin vaikutuksista tulevaan työllistymiseen on vaikea arvioida missä määrin opintojen aikaista työntekoa on valtiontaloudellisesta näkökulmasta perusteltua edistää opintotuen tulorajoja nostamalla. Jos opinnot viivästyvät opintojen aikaisen työnteon takia ilman, että työssäkäynti edistää tulevaa työllistymistä, on työhön kannustaminen tulorajoja nostamalla ongelmallista. 

7  Voimaantulo

Ehdotetaan, että laki tulee voimaan 1.1.2023. 

8  Suhde talousarvioesitykseen

Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

9  Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Perustuslain 16 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Opintotuella turvataan osaltaan perustuslain 16 §:ssä säädettyjä sivistyksellisiä oikeuksia. 

Perustuslain 18 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Perustuslain 18 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Ehdotetuilla säännöksillä parannettaisiin nuorten työllisyyden edellytyksiä ja parannettaisiin opiskelijan mahdollisuuksia hankkia opintotukea täydentävää toimeentuloa työstään saatavilla palkkatuloilla. 

Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Ehdotetuilla säännöksillä ei aseteta ketään eri asemaan, vaan niillä edistetään opintotuen riittävyyttä ja yhdenvertaisuutta parantamalla opiskelijoiden mahdollisuutta työskennellä opintojen ohessa nykyistä enemmän ilman, että se vaikuttaa opintotukeen vähentävästi. 

Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.