Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verotusmenettelystä annettua lakia siten, että sen sanamuotoja yhdenmukaistettaisiin hallinnollista yhteistyötä verotuksen alalla koskevan direktiivin pakollista automaattista tietojenvaihtoa koskevien säännösten sanamuotojen kanssa.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Euroopan neuvoston direktiivi 2016/881/EU koskee verohallinnolle tehtävää maakohtaista raporttia ja se on osa niin sanottua virka-apudirektiiviä (neuvoston direktiivi 2011/16/EU hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta). Direktiivi 2016/881/EU on pantu täytäntöön sisällyttämällä sitä koskevia säännöksiä verotusmenettelystä annettuun lakiin (lailla 1489/2016). Lisäksi direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvat säännökset ovat Suomessa lakina noudatettavia sen johdosta, että direktiivi sellaisenaan on pantu täytäntöön lailla hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamisesta (1488/2016). Molemmat lait ovat olleet voimassa 1.1.2017 alkaen.
Nyt ehdotetulla lakimuutoksella verotusmenettelystä annetun lain 14 d §:n 6 ja 7 momentissa voimassa olevat määräykset toistettaisiin samalla tarkkuustasolla kuin mitä lain 1488/2016 johdosta laintasoisena voimassa olevat direktiivin määräykset ovat. Kyse olisi siten verotusmenettelystä annetun lain 14 d §:n sanamuotojen yhdenmukaistamisesta direktiivin sanamuotojen kanssa eikä lakimuutoksella näin ollen muutettaisi voimassa olevan lain sisältöä. Verotuksen maakohtaista raporttia koskevan lainsäädännön soveltamiskäytäntöä ei vielä juurikaan ole, mutta lakimuutos tehtäisiin direktiivin täytäntöönpanoilmoituksesta saadun palautteen johdosta ja siten mahdollisten tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi.
Pykälän 6 momentti liittyy toissijaiseen selvitysvelvollisuuteen ja tilanteeseen, jossa toissijainen selvitysvelvollinen olisi velvollinen antamaan vain sen saamat tai hankkimat hallussa oleva tiedot sen jälkeen, kun se olisi pyytänyt 14 e §:ssä määriteltyjä verotuksen maakohtaisen raportin mukaisia tietoja 14 d §:ssä pykälässä määritellyltä ylimmältä emoyritykseltä ja jälkimmäinen olisi kieltäytynyt tietoja antamasta.
Pykälän 7 momentin mukaan toissijaista maakohtaisen raportin tietojen antamisvelvollisuutta poikkeustilanteessa ei kuitenkaan olisi, jos ulkomaisen konsernin ylin emoyritys on osoittanut konserniin kuuluvan osapuolen, jolla on verotuksellinen kotipaikka Euroopan unionissa, antamaan 14 e §:ssä säädettyjen vaatimusten mukaisen maakohtaisen raportin. Osoitusta ei siten voisi siten tehdä eikä toissijaisesta selvitysvelvollisuudesta voisi saada vapautusta, jos kyseinen konserniin kuuluva osapuoli ei voi saada tai hankkia kaikkia maakohtaisen raportin antamiseksi vaadittuja tietoja. Velvollisuus antaa ylimmän emoyrityksen kieltäytymisestä ilmoitus olisi pääsäännön mukaisesti edelleen olemassa.
Esityksellä ei ole valtiontaloudellisia tai organisatorisia vaikutuksia.
Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä.
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta annettaviin tietoihin.
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: