1.1
Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta
2 §.Sotilaallinen koulutus ja sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus. Voimassa olevan pykälän sotilaallista ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta koskevia määritelmiä esitetään tarkennettavaksi. Sotilaallisella koulutuksella tarkoitetaan voimassa olevassa säännöksessä sellaista sotilaallisten taitojen koulusta, joka annetaan Puolustusvoimien aseilla, ampumatarvikkeilla tai räjähteillä. Edelleen sotilaallisella koulutuksella tarkoitetaan joukon yhteistoiminnan kehittämistä sodassa tai muissa aseellisissa selkkauksissa toimimista varten.
Puolustusvoimien tehtäviin kuuluu Puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 §:n 1 kohdan c alakohdan mukaan sotilaskoulutuksen antaminen. Kyseisen säännöksen perusteella kaikenlaisen sotilaallisen koulutuksen antaminen kuuluu Puolustusvoimille. Voimassa olevassa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetussa laissa sotilaallinen koulutus jakautuu sotilaalliseen koulutukseen, jota Puolustusvoimat voi tilata Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä ja sotilaalliseen koulutukseen, jota ainoastaan Puolustusvoimat voi antaa. Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 17 §:n mukaan perusyksikköä suurempien joukkokonaisuuksien sotilaallinen koulutus, joukkojen operaatioihin valmentaminen ja taisteluammuntojen järjestäminen kuuluvat yksin Puolustusvoimille. Muuta sotilaallista koulutusta Puolustusvoimat voi voimassa olevan lain mukaan tilata Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä.
Sotilaallisen koulutuksen käsitteen osalta voimassa olevassa laissa on ollut haastavaa määritellä, mitä joukon yhteistoiminnalla tarkoitetaan. Käytännössä aina harjoiteltaessa useamman henkilön muodostamalla joukolla, on jonkinlaista huomiota kiinnitettävä joukon yhteistoimintaan, vaikka pääasiallisesti koulutettaisiin yksilön taitoja. Näin yksilön taitojen harjaannuttaminen edellyttää käytännössä yksilöiden muodostaman joukon yhteistoiminnan kehittämistä, vaikka se ei olisikaan harjoituksen pääasiallinen tavoite. Voimassa oleva säännös sotilaallisesta koulutuksesta ei myöskään sisällä määritelmää joukolle. Käytännössä joukon yhteistoimintaa koskevan säännöksen on kuitenkin katsottu tarkoittavan Puolustusvoimien joukkojen kouluttamista. Näin niin sanotut harjoituskokoonpanot, jotka eivät ole Puolustusvoimien joukkoja, on katsottu jäävän sotilaallisen koulutuksen käsitteen ulkopuolelle, kunhan harjoitusjoukon koko ei ole ylittänyt laissa olevaa komppanian suuruutta koskevaa rajaa. Sotilaallisen koulutuksen esitetty uusi muotoilu sisältäisi edellä mainitun käytännössä hyväksi havaitun tulkinnan muotoiltuna lakiin. Näin ollen sotilaallista koulutusta olisi Puolustusvoimiin kuuluville joukoille annettava koulutus.
Joukon kokoa koskevalla rajoituksella viitattaisiin tosiasiallisesti miehitettyjen ja yhtenäisenä joukkona johdettujen harjoituskokoonpanojen suuruuteen. Näin ollen esimerkiksi 20 hengen esikuntaharjoitus, jossa harjoitellaan virtuaaliympäristössä pataljoonan suuruisen joukon johtamista esikuntana, olisi sallittua. Toisaalta olisi myös sallittua järjestää kurssiviikonloppu, jossa samalla alueella harjoittelisi useampi kurssi, jotka yhteenlaskettuna kokonaisuutena muodostaisivat yli perusyksikön rakenteen menevän joukon. Tällöin edellytyksenä kuitenkin olisi, etteivät kurssit harjoittelisi johdettuna joukkona yhteisessä harjoitusviitekehyksessä.
Sotilaallista koulutusta olisi voimassa olevan lain tavoin myös Puolustusvoimien ampumatarvikkeilla ja räjähteillä tapahtuvan koulutuksen järjestäminen. Voimassa olevasta laista poiketen Puolustusvoimien aseilla tapahtuva koulutuksen antamista ei sellaisenaan pidettäisi sotilaallisena koulutuksena. Esityksen tarkoituksena on mahdollistaa Puolustusvoimien aseiden käsittely Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa Puolustusvoimien valvonnassa.
Sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta olisi ehdotuksen mukaan kaikki sellainen Puolustusvoimien menetelmiä tai välineitä koskeva yksilön sotilaallista osaamista ja toimintakykyä sodassa tai muissa aseellisissa selkkauksissa toimimista varten annettava vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus, jossa ei olisi kyse sotilaallisesta koulutuksesta. Tällöin kyse olisi siten muiden kuin Puolustusvoimien joukkojen kouluttamisesta tai koulutuksesta, jossa ei käytettäisi Puolustusvoimien ampumatarvikkeita tai räjähteitä.
Jatkossa sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta kehitettäisiin vahvemmin Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ohjauksessa nousujohteiseksi kokonaisuudeksi, joka tukisi selkeämmin kyseisten viranomaisten antaman sotilaallisen koulutuksen tarpeita. Sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen suunniteltaisiin kaikille vapaaehtoisille yhteisiä koulutuskokonaisuuksia. Yhteisen koulutuksen lisäksi sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen kuuluisi nousujohteisia koulutushaarakohtaisia koulutusohjelmia, jotka suorittamalla vapaaehtoisen reserviläisen voisi olla mahdollista saada uusi sodanajan sijoitus. Tällaisia koulutushaarakohtaisia koulutusohjelmia voisi olla esimerkiksi sotilaspoliisikoulutushaaran koulutusohjelma. Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen painopisteenä olisivat pai-kallisjoukkojen osaamistarpeita tukevien koulutusohjelmien laatiminen. Sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta voitaisiin kuitenkin hyödyntää myös operatiivisten ja alueellisten joukkojen koulutustarpeita tukevalla tavalla. Henkilöiden sijoittaminen olisi edelleen Puolustusvoimien tehtävä, eikä koulutusohjelmien suorittaminen takaisi kenellekään oikeutta sodanajansijoitukseen. Tästä huolimatta vapaaehtoisille asevelvollisille tarjottaisiin mahdollisuus kouluttautua uudelleen reservissä uusiin tehtäviin, mistä voisi seurata sodanajan sijoituksen saaminen. On ylipäänsä Puolustusvoimien edun mukaista sijoittaa aktiivisia ja hyvin tehtävään soveltuvia vapaaehtoisia sodanajan joukkoihin.
Sotilaallisia valmiuksia palvelevalla koulutuksella tarkoitettaisiin Puolustusvoimien mene-telmiä koskevaa yksilön sotilaallista osaamista ja toimintakykyä kehittävää koulutusta, jossa ei olisi kyse sotilaallisesta koulutuksesta. Sotilaallisessa koulutuksessa kyse olisi edellä mainitulla tavalla Puolustusvoimien joukoille annettavasta koulutuksesta, siinä missä sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa kyse olisi yksilön sotilaallista osaamista ja toimintakykyä kehittävästä koulutuksesta. Yksilön sotilaallinen osaaminen jakautuu varusmiespalveluksessa kaikille asevelvollisille annettavan yhteisellä koulutukseen ja eriytyvään tehtävä-kohtaiseen koulutukseen. Tässä yksilön sotilaallisen osaamisen osaamistason tulee vastata sen tehtävän osaamisvaatimuksia, johon hänet asevelvollisena tultaisiin sijoittamaan.
Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen kaikille yhteisellä koulutuksella koulutettaisiin osaamista, joka on tarpeen kaikille asevelvollisille. Kyse olisi kaikkia sotilaita koskevista sotilaan perustaidoista, joita ovat esimerkiksi perusampumataidon koulutus, suunnistuskoulutus, kaikille joukolle yhteisten välineiden käytön koulutus ja ensiapukoulutus. Myös taistelukoulutuksen perusteet, kuten toimiminen vartiomiehenä kuuluisivat kaikille yhteiseen koulutukseen.
Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen eriytyvässä tehtäväkohtaisessa koulutuksessa erikoistuttaisiin siihen tehtävään, johon yksilö voitaisiin sijoittaa koulutuksen jälkeen. Koulutuksessa syvennettäisiin aiemmin opittua ja siinä keskityttäisiin sellaisten taitojen sekä asejärjestelmien ja välineiden käytön harjoitteluun, jotka yksilön olisi hallittava saavuttaakseen kyseisen sijoituksen edellyttämät osaamisvaatimukset. Tällaista koulutusta voisi olla esimerkiksi sotilaspoliisiksi kouluttautuvalle tarjottava voimankäyttövälineiden käsittelykurssi ja kohteensuojauskurssi. Muita esimerkkejä ovat erilaiset tarkka-ampujakurssit, mittaus-kurssit ja tulenjohtokurssit.
Sotilaallisia valmiuksia palvelevilla kursseilla ei koulutettaisi kaikkea sijoituksen vaatimaa sotilaallista osaamista, mutta koulutuksella luotaisiin riittävä perusosaaminen sijoittamista varten. Mahdollisen sijoittamisen jälkeen asevelvollisen kouluttaminen jatkuisi Puolustus-voimien ja Rajavartiolaitoksen kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa. Osaamisen ylläpitäminen edellyttää harjoittelua sekä yhteisen koulutuksen että tehtäväkohtaisen koulutuksen osalta, mikä otettaisiin huomioon kurssien suunnittelussa.
Sotilaallisen osaamisen lisäksi sotilaallisia valmiuksia palvelevalla koulutuksella kehitettäisiin koulutettavien sotilaallista toimintakykyä. Sotilaallisen toimintakykykoulutuksen osa-alueita olisivat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen osa-alue. Toimintakykykoulutus ei muodostaisi välttämättä omaa koulutustyyppiään erotuksena säännöksessä mainitulle sotilaallisen osaamisen kouluttamiselle. Toimintakykykoulutus olisi paremminkin otettava sotilaallisen osaamisen koulutuksien laadinnassa huomioon.
Fyysisen toimintakyvyn koulutuksella kehitettäisiin yksilön fyysistä kuntoa taistelukentän vaatimusten mukaiseksi. Tämä toimintakyvyn osa-alue voitaisiin huomioida koulutuksessa esimerkiksi käyttämällä luotisuojaelementeillä varustettuja suojaliivejä koulutuksessa tai lisäämällä muita koulutuksen aiheeseen sopivia fyysisesti rasittavia osuuksia. Psyykkisen toimintakyvyn koulutuksella luotaisiin yksilölle valmiuksia toimia taistelustressin alaisena. Tämä toimintakyvyn osa-alue voisi pitää sisällään esimerkiksi koulutusta taistelustressin oireista, niiden tunnistamisesta ja niitä koskevasta ensiavusta. Sosiaalisen toimintakyvyn koulutuksella kehitettäisiin yksilön kykyä toimia osana ryhmää. Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen tarkoituksena ei olisi ainoastaan koulutettavien teknisen osaamisen lisääminen vaan myös heidän sosiaalisten taitojen kehittäminen. Sotilaan tulee pystyä toimimaan osana sitä joukkoa, johon hän kuuluu. Sosiaalisen toimintakyvyn huomioiminen koulutuksessa liittyisi muiden huomioimiseen, erilaisiin yhteistoiminta- ja johtamismallien kouluttamiseen sekä erilaisuuden kohtaamiseen ja hyväksymiseen. Eettisen toimintakyvyn koulutuksella kehitettäisiin yksilön kykyä tehdä eettisesti kestäviä päätöksiä taistelutilanteessa. Tämä toimintakyvyn osa-alue liittyisi sotilaallisen toiminnan oikeuttamiseen. Koulutuksessa eettistä toimintakykyä pidetään yllä ja kehitetään muun muassa sodanoikeussääntöjen kouluttamisella ja sisäistämisellä.
Vaikka sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen painopiste olisi edellä mainitulla tavalla sijoitettujen ja sijoitukseen tähtäävien asevelvollisten harjoittelussa, mahdollistaa sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus myös varusmiespalvelusta käymättömien naisten ja miesten osallistumisen koulutukseen. Osa koulutuksesta edellyttänee kuitenkin aikaisempaa osaamista. Erityisesti naisille ja nuorille tarkoitetut varusmiespalvelukseen tutustumiseen tähtäävät kurssit järjestettäisiin tutustumistoimintana, jonka järjestämisestä ja sisällöstä säädettäisiin erikseen.
3 §.Puolustusministeriön, Puolustusvoimien ja pääesikunnan vapaaehtoista maanpuolustusta koskevat tehtävät. Pykälän otsikkoa muutettaisiin kuvaamaan paremmin sen sisältöä. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan lain tavoin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta vastaavista puolustushallinnon viranomaisista, niiden tehtävistä ja vapaaehtoista maanpuolustusta koskevasta viranomaisten ohjauksesta ja valvonnasta. Rajavartiolaitosta koskevat säännökset esitetään koottavaksi uuteen 3 a §:ään. Esityksen tavoitteena on tarkentaa ohjauksen ja valvonnan jakautumista koskevia säännöksiä eri viranomaisten kesken. Myös 2 §:ssä tarkoitetun sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen määritelmän täsmentäminen edistäisi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisten hallintotehtävien ohjausta ja valvontaa.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin puolustusministeriön vapaaehtoista maanpuolustusta koskevasta yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta. Yleisellä ohjauksella ja valvonnalla viitattaisiin perustuslain 68 §:n 1 momentissa tarkoitettuun ministeriön tehtävään vastata toimialallaan hallinnon asianmukaisesta toiminnasta, eli kyseessä olisi informatiivinen säännös. Kyseistä momenttia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 1/1998 vp., s.119) todetaan, että hallinnon asianmukaisesta toiminnasta vastaaminen kattaa myös ministeriön alaistaan hallintoa koskevan ohjauksen ja valvonnan, jota kautta ministeriöhallinnolle tyypillinen parlamentaarinen luonne ulottuu myös alemmille hallinnon tasoille. Perustuslakivaliokunta on lausuntokäytännössään katsonut, että tästä seuraa ministeriöille muun muassa mahdollisuus antaa hallinnon sisäisiä määräyksiä ilman erillistä laissa säädettyä toimivaltaa (PeV 42/2006 vp). Näin ollen puolustusministeriö voisi ohjata Maanpuolustuskoulutusyhdistystä esimerkiksi velvoittavia hallinnon sisäisiä määräyksiä antamalla. Näitä määräyksiä voitaisiin antaa kuitenkin ainoastaan yhdistyksen julkisten hallintotehtävien hoitamiseen liittyvistä asioista.
Laki sisältää myös muita puolustusministeriön ohjausta ja valvontaa koskevia säännöksiä. Puolustusministeriö toimii voimassa olevan 11 §:n mukaan Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle myönnettävän valtionavustuksen osalta valtionapuviranomaisena, jota koskevista tehtävistä säädetään valtionavustuslaissa (688/2001). Tämän lisäksi voimassa olevan lain 16 §:n mukaan puolustusministeriö ohjaa ja valvoo Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen taloudellista toimintaa. Kyseisen pykälän mukaan Maanpuolustuskoulutusyhdistys on myös julkisten hallintotehtäviensä osalta valtiontalouden valvonnasta ja tarkastuksesta yleisesti vastaavien toimielinten valvonnan ja tarkastuksen alainen. Näitä säännöksiä ei ole tarkoitus esittää muutettavaksi.
Pykälän 3 momenttia muutettaisiin siten, että pääesikunnan ohjauksesta ja valvonnasta säädettäisiin kyseisessä momentissa ja koko Puolustusvoimia koskevasta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tukemisesta sekä vapaaehtoisten käyttämisestä virka-avussa säädettäisiin uudessa 4 momentissa.
Pääesikunnan ohjaustehtävään kuuluisi 7 §:n 1 momentissa määritellyn Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisten hallintotehtävien koulutuksen aiheiden ja painopisteiden määrittäminen siten, että ne tukisivat Puolustusvoimien järjestämää sotilaallista koulutusta. Tästä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaa koskevasta ohjaustehtävästä johtuen pääesikunnan tehtävänä olisi esimerkiksi osallistua Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen valtionavustusta koskevien tulostavoitteiden asettamiseen ja niiden toteutumisen seurantaan puolustusministeriön tukena. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen ohjaaminen on lisäksi säädetty Puolustusvoimien tehtäväksi Puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 §:n 1 kohdan c alakohdassa ja kyseisen lain 6 §:ssä.
Pääesikunnan valvontatehtävään kuuluisi sen valvominen, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä järjestettävässä toiminnassa noudatetaan tämän lain säännöksiä. Ehdotetulla säännöksellä korostettaisiin sitä, että Maanpuolustuskoulutusyhdistys kuuluisi sen julkisten hallintotehtävien osalta pääesikunnan välittömään valvontaa. Pääesikunnan valvonta koskisi sekä edellä mainitun ohjaustehtävän nojalla annetun ohjauksen käytännön toteuttamisen valvontaa, että mainittua toiminnan lainmukaisuuden valvontaa. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen talouden ohjaus ja valvonta kuuluvat voimassaolevan lain 16 §:n mukaan puolustusministeriölle, mihin ei esitetä muutosta. Valvontatehtävän toteuttamiseksi pääesikunta voisi hyödyntää alaisiaan puolustushaaroja ja laitoksia eli koko Puolustusvoimien organisaatiota. Valvonnassa voitaisiin käyttää erilaisia tarpeelliseksi arvioitavia menetelmiä kuten toimintaa koskevia auditointeja, keskusteluja, raportointeja tai tarkastuksia.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin Puolustusvoimien tehtävästä valvoa Puolustusvoimien aseiden käyttöä sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa ja johtaa vapaaehtoisia Puolustusvoimien antamassa virka-avussa ja pelastustoiminnassa. Esitetty Puolustusvoimien aseiden käyttämistä koskeva valvontatehtävä olisi uusi, sillä voimassa oleva laki ei ole mahdollistanut Puolustusvoimien aseiden antamista sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa käytettäväksi. Puolustusvoimien valvonnalla on tarkoitus varmistaa, että aseet pysyvät Puolustusvoimien hallussa. Aseiden valvonnan järjestämisessä olisi mahdollista ottaa huomioon esimerkiksi kulloiseenkin koulutukseen annettujen aseiden laatu ja määrä sekä koulutuksen järjestämispaikalla olevat muut valvonta- ja vartiointijärjestelyt. Puolustusvoimien johtotehtävä vastaa voimassa olevassa laissa olevaa 3 §:n 3 momentin mukaista säännöstä, jonka mukaan pääesikunnan tehtävänä on vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvien sotilaallisten tehtävien johto. Kyseiseen säännökseen on myös kuulunut Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilatun sotilaallisen koulutuksen johtaminen, jonka poistuessa jäljelle jäävien virka-apu- ja pelastustehtävien johtamisesta otettaisiin selvyyden vuoksi säännös kyseiseen momenttiin. Vapaaehtoisten käyttämisestä Puolustusvoimien antamassa virka-avussa säädetään voimassa olevan lain 23 §:ssä.
Puolustusvoimien tehtävänä olisi myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnan tukeminen. Puolustusvoimien antamasta tuesta säädettäisiin tarkemmin 22 g §:ssä. Puolustus-voimien antamasta tuesta säädetään myös Puolustusvoimista annetun lain 6 §:ssä. Säännöksen tarkoituksena olisi mahdollistaa tuen antaminen, mutta se ei miltään osin velvoittaisi Puolustusvoimia tuen antamiseen. Puolustusvoimat arvioisi aina tapauskohtaisesti antaako se tukipyynnön mukaiseen toimintaan tukea, mitä tukea se antaa ja missä laajuudessa.
3 a §.Lain soveltaminen Rajavartiolaitoksessa. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä lain soveltamisesta Rajavartiolaitoksessa. Pykälään koottaisiin kaikki voimassa olevassa laissa olevat Rajavartiolaitosta koskevat soveltamisalasäännökset. Pykälällä pyritään myös tarkentamaan Rajavartiolaitoksen ja Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeutta ja velvollisuutta ohja-a, valvoa ja tukea Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sitä toimintaa, joka suoraan tukee Rajavartiolaitoksen koulutustavoitteita.
Pykälän mukaan kaikki Puolustusvoimia koskevat tämän lain säännökset koskisivat Rajavartiolaitosta ja pääesikuntaa koskevat säännökset Rajavartiolaitoksen esikuntaa. Rajavartiolaitos voisi siten jatkossakin hyödyntää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta rajavartiolain (578/2005) 3 §:n 3 momentissa ja 25 §:ssä säädettyyn sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvässä koulutuksessa Puolustusvoimia vastaavalla tavalla. Rajavartiolaitos noudattaisi tämän lain soveltamisalaan kuuluvissa asioissa Puolustusvoimien tavoin puolustusministeriönohjausta, koska vapaaehtoinen maanpuolustus kuuluu 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla puolustusministeriön toimialaan.
Rajavartiolaitoksen esikunnan ohjaustehtävään kuuluisi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tuottaman sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen aiheiden ja painopisteiden määrittäminen siten, että ne tukisivat Rajavartiolaitoksen järjestämää sotilaallista koulutusta. Tästä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaa koskevasta ohjaustehtävästä johtuen Rajavartiolaitoksen esikunnan tehtävänä olisi osallistua Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen valtionavustusta koskevien tulostavoitteiden asettamiseen ja niiden toteutumisen seurantaan puolustusministeriön tukena. Tämä ohjaustehtävä koskisi Rajavartiolaitoksen esikuntaa vain siltä osin, kuin se hyödyntää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutuskykyä oman toimintansa tukena.
Rajavartiolaitoksen esikunnan valvontatehtävään kuuluisi sen valvominen, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnassa noudatetaan tämän lain säännöksiä. Ehdotetulla säännöksellä korostettaisiin sitä, että Maanpuolustuskoulutusyhdistys kuuluisi sen julkisten hallintotehtävien osalta Rajavartiolaitoksen välittömään valvontaa. Rajavartiolaitoksen valvonta koskisi sekä edellä mainitun ohjaustehtävän nojalla annetun ohjauksen käytännön toteuttamisen valvontaa, että toiminnan lainmukaisuuden valvontaa. Valvontatehtävän toteuttamiseksi Rajavartiolaitoksen esikunta voisi hyödyntää erilaisia tarpeelliseksi arvioimiaan menetelmiä kuten toimintaa koskevia auditointeja, keskusteluja, raportointeja tai tarkastuksia. Tämä ohjaustehtävä koskisi Rajavartiolaitoksen esikuntaa vain siltä osin, kuin se hyödyntää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutuskykyä oman toimintansa tukena.
Pääesikunta ei ohjaisi ja valvoisi sellaista toimintaa, jonka ohjaus- ja valvontavastuu kuuluisi Rajavartiolaitoksen esikunnalle.
Vapaaehtoisten käyttämistä Puolustusvoimien virka-aputehtävissä koskevaa 23 §:ää sovellettaisiin ainoastaan Puolustusvoimiin.
6 §.Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja sen tarkoitus. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin maininta vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestäjänä toimimisesta. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tarkoituksena on voimassa olevan 1 momentin mukaan ollut ainoastaan valtakunnallisena vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistyöjärjestönä toimiminen. Maanpuolustuskoulutusyhdistys on julkisoikeudellinen yhdistys ja sille on lainsäädännössä annettu mahdollisuus antaa sellaista sotilaallista osaamista ja toimintakykyä kehittävää koulutusta, jota muut kuin tämän tehtävän saaneet julkisoikeudelliset toimijat eivät voi antaa. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutuksen järjestämisessä on suuri merkitys sen jäsenjärjestöillä ja näiden järjestöjen toimijoilla. Käytännön toiminnassa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että edellä mainittua julkisena hallintotehtävänä annettavaa koulutusta voi antaa ainoastaan Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja kaikki tällainen koulutus on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämää, vaikka koulutuksen järjestelyissä toimivat olisivat esimerkiksi myös jonkin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen jäsenjärjestöjen henkilöjäseniä tai koulutus on järjestetty erityisesti jonkin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen jäsenjärjestön aloitteesta. Ehdotettu 1 momenttiin tehtävä lisäys on tästä syystä tarpeellinen. Muutos olisi tekninen, eikä sillä ole tarkoitus muuttaa voimassa olevaa oikeustilaa.
Momentista poistettaisiin lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen suluissa oleva lyhenne, koska lyhennettä ei käytetä muualla laissa. Muutos olisi lainsäädäntötekninen.
Pykälän 2 momenttiin esitetään lisättäväksi, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä voisi olla alueellisen ja paikallisen tason yksiköiden lisäksi myös valtakunnallisia yksiköitä. Maan-puolustuskoulutusyhdistyksen keskustoimisto on toiminut valtakunnallisena yksikkönä. Alueellisina yksiköinä ovat toimineet Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen piiritoimistot ja paikallisina yksiköinä koulutuspaikat. Ehdotuksesta johtuen näitä toimielimiä koskeva nimenomainen säännös esitetään poistettavaksi 9 §:stä.
7 §.Tehtävät. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisia hallintotehtäviä koskevaa 1 momentti esitetään muutettavaksi sotilaallisen koulutuksen tuottamistehtävän poistamisen ja erinäisten lakia koskevien tarkennusten edellyttämien muutosten osalta.
Pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohdasta esitetään poistettavaksi maininta sotilaallisen koulutuksen järjestämisestä. Esityksen tarkoituksena on, että ainoastaan Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos voisivat jatkossa antaa sotilaallista koulutusta. Näin ollen kyseisten viranomaisten mahdollisuus tilata sotilaallisen koulutuksen koulutuskokonaisuuksia Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä esitetään poistettavaksi.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä olisi 1 kohdan mukaan järjestää 4 a luvussa tarkoitettua sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta, 4 b luvussa tarkoitettua tutustumistoimintaa ja 4 c luvussa tarkoitettua kansainvälistä koulutustoimin-taa.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys kouluttaisi edelleen reserviläisistä ajantasaiset tiedot ja korkean osaamistason omaavia vapaaehtoisia kouluttajia yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa. Kouluttajien kouluttaminen voitaisiin toteuttaa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevana koulutuksena sekä Puolustusvoimien vapaaehtoisina harjoituksina ja kertausharjoituksina kuten nykyäänkin. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kouluttajat vastaisivat nykyisellä tavalla sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen suunnittelusta ja toimeenpanosta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen työntekijöiden johdolla ja Puolustusvoimien ohjauksessa. Puolustusvoimat voisi kutsua kouluttajia kertausharjoituksiin ja vapaaehtoisiin harjoituksiin tukemaan sotilaallista koulutusta Puolustusvoimien määrittämällä tavalla. Koska lain 4 luku ja asevelvollisuuslaki (1438/2007) muodostavat riittävän säädöspohjan tällaiselle reserviläisten osaamisen hyödyntämiselle ja koska Maanpuolustuskoulutusyhdistys ei kouluttaisi kouluttajia pääasiallisesti Puolustusvoimien tarpeisiin vaan omaa koulutustoimintaansa varten, ei Puolustusvoimien koulutusta tukevien kouluttajien kouluttamisesta ole tarpeen säätää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen erillisenä tehtävänä.
Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 4 kohta. Kohdan perusteella Maanpuolustuskoulutus-yhdistyksen julkisena hallintotehtävänä olisi kehittää 4 b luvussa tarkoitetulla tutustumistoiminnalla nuorten mahdollisuuksia tutustua maanpuolustukseen. Kohdan tarkoituksena olisi korostaa nuorten huomioon ottamista Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutus-toiminnassa.
9 §.Toimielimet. Pykälän 3 momentti esitetään kumottavaksi, koska Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen valtakunnallisista, alueellisista ja paikallisen tason yksiköistä säädettäisiin 6 §:n 2 momentissa. Muutos olisi säädöstekninen.
11 §.Toiminnan rahoitus. Pykälän 1 momentista esitetään poistettavaksi valtionavustuksen käyttöä Puolustusvoimien tilaamaan koulutukseen koskeva kielto. Säännökselle ei olisi enää tarvetta, koska Puolustusvoimilla ei olisi jatkossa mahdollisuutta tilata sotilaallista koulutus-ta Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä.
12 §.Hallituksen jäsenen ja työntekijän vahingonkorvausvastuu. Pykälän 1 ja 2 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että niistä poistettaisiin toimihenkilön vahingonkorvausvelvollisuutta koskeva säännös. Voimassa olevassa laissa oleva toimihenkilön määritelmä on jäänyt avoimeksi, eikä ole selvyyttä siitä mihin henkilöihin, sillä käytännössä viitataan. Tästä johtuen kyseinen termi esitetään poistettavaksi. Tästä johtuen myös pykälän otsikkoon esitetään vastaavaa muutosta.
13 §.Menettely julkisia hallintotehtäviä hoidettaessa sekä rikosoikeudellinen virkavastuu. Pykälän 1 momentin lainsäädäntöluetteloon esitetään lisättäväksi sähköisestä asioinnista viran-omaistoiminnassa annettu laki (13/2003). Kyseisellä lailla on erityisesti merkitystä annetta-essa sähköisesti tiedoksi kursseille ilmoittautuneille henkilöille, onko heidän ilmoittautumisensa hyväksytty vai hylätty. Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain säätämisen yhteydessä katsottiin, että erillisen listauksen ottaminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan sovellettavista yleislaeista oli sääntelyn selkeyden vuoksi tarpeellista (HE 172/2006 vp., s. 29).
Pykälän 2 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin toimihenkilön rikosoikeudellista virkavastuuta koskeva säännös. Voimassa olevassa laissa oleva toimihenkilön määritelmä on jäänyt avoimeksi, eikä ole selvyyttä siitä mihin henkilöihin, sillä käytännössä viitataan. Tästä johtuen kyseinen termi esitetään poistettavaksi.
4 luku. Vapaaehtoinen sotilaallinen koulutus.
Luvussa säädettäisiin Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen vapaaehtoisesta sotilaallisesta koulutuksesta. Kyseinen koulutus olisi sellaista, jota jatkossa ainoastaan Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos voisivat antaa vapaaehtoisille. Osa tästä koulutuksesta on ollut aiemmin sellaista, jota Puolustusvoimat ja Rajavartio-laitos ovat voineet tilata Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä.
17 §.Vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen antaminen. Pykälän 1 momentista esitetään poistettavaksi Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilattavaa koulutusta koskevat säännökset. Momenttiin jäisi säännös, joka antaisi Puolustusvoimille mahdollisuuden järjestää vapaaehtoista sotilaallista koulutusta vapaaehtoisille. Momenttiin esitettäisiin lisättäväksi säännös, jonka perusteella Puolustusvoimat voisi järjestää kaikkea tarpeelliseksi katsomaansa koulutusta vapaaehtoisille. Puolustusvoimien oikeutta kouluttaa vapaaehtoisia ei ole tarkoituksenmukaista rajata koskemaan vain 2 §:ssä tarkoitettua sotilaallista koulutusta, mikäli Puolustusvoimat tapauskohtaisen harkinnan perusteella katsoisi muunkinlaisen vapaaehtoisen harjoituksen edesauttavan maanpuolustuksen järjestelyjä. Momenttiin lisättäisiin myös sotilaallisen koulutuksen 2 §:ssä tarkoitetusta sisällöstä tuleva rajaus Puolustusvoimien poikkeusolojen organisaatioon kuuluvien joukkojen ja varusmiesten kouluttamisesta.
Pykälän 2 momentista esitetään muutettavaksi harjoitusalueita koskeva rajaus alueita koske-vaksi rajaukseksi. Puolustusvoimilla on hallinnassaan tai Puolustusvoimat on voinut ottaa käyttöönsä alueita, jotka eivät ole varsinaisia harjoitusalueita, mutta joilla harjoittelu on kuitenkin mahdollista. Alueiden käyttöönotosta harjoittelua varten säädetään Puolustusvoimista annetun lain 14 §:ssä. Edelleen momenttiin esitetään lisättäväksi harjoittelun mahdollistaminen Puolustusvoimien käytössä olevilla aluksilla. Näin vapaaehtoisten harjoitusten järjestäminen olisi mahdollista maa-alueiden lisäksi käytännössä Puolustusvoimien hallinnassa olevilla merivoimien aluksilla. Pykälän otsikkoa esitetään muutettavaksi siten, että se vastaa pykälän sisältöä.
18 §.Puolustusvoimien järjestämät vapaaehtoiset harjoitukset. Pykälän 3 momentti esitetään kumottavaksi, sillä se sisältää ainoastaan Rajavartiolaitosta koskevan soveltamisalaviittauksen. Lain soveltamisesta Rajavartiolaitokseen esitetään säädettäväksi uudessa 3 a §:ssä. Raja-vartiolaitosta koskeva viittaus esitetään poistettavaksi myös pykälän otsikosta, koska esitetyn 3 a §:n perusteella lakia sovellettaisiin myös Rajavartiolaitokseen ilman erillistä mainintaa pykälän otsikossa. Pykälää koskevat muutokset olisivat säädösteknisiä ja vapaaehtoisten harjoitusten järjestäminen Rajavartiolaitoksen toiminnassa olisi edelleen mahdollista.
19 §.Puolustusvoimien järjestämien vapaaehtoisten harjoitusten erityistehtävät. Pykälän otsikkoa esitetään muutettavaksi siten, ettei otsikosta syntyisi kuvaa henkilökohtaisesta oikeudesta osallistua Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen vapaaehtoisiin harjoituksiin. Vapaa-ehtoisiin harjoituksiin kutsutaan aina Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tarpeeseen ja arvioon perustuen. Muutos olisi tekninen eikä sillä muutettaisi voimassa olevaa oikeustilaa.
4 a luku. Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus.
Luvussa säädettäisiin Maanpuolustus-koulutusyhdistyksen järjestämän sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen sisällöstä. Lukuun olisi myös tarkoitus sijoittaa HE 179/2018 vp mukaiset säännökset Maanpuolustus-koulutusyhdistyksen ampumakoulutuksesta, ammunnan johtajien valinnasta ja tehtävistä.
20 §.Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen antaminen. Pykälästä esitetään poistettavaksi Puolustusvoimien tilaamaa sotilaallista koulutusta koskeva maininta. Puolustusvoimien aseiden käyttämistä koskeva säännös esitetään siirrettäväksi muutettuna uuteen 3 momenttiin. Pykälässä esitetään säädettäväksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen antamisesta. Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen sisällöstä säädettäisiin 2 §:n 2 momentissa. Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen järjestäminen on voimassa olevassa laissa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkinen hallintotehtävä, eivätkä yksityiset toimijat voi näin ollen järjestää kyseistä koulutusta. Tähän ei ole tarkoitus esittää muutoksia.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestäisi 1 momentin mukaan pykälässä tarkoitettua koulutusta 18 vuotta täyttäneille henkilöille. Ikäraja vastaisi voimassa olevassa laissa olevaa sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen osallistuvan ikärajaa. Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen käsite otettiin voimassa olevaan lakiin varsinaisesti vasta eduskuntakäsittelyn aikana, eikä ikärajaa ole tästä johtuen perusteltu voimassa olevaa lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 172/2006 vp) tai puolustusvaliokunnan mietinnössä. Sotilaallisen koulutuksen vastaavaa ikärajaa sen sijaan on perusteltu voimassa olevaa lakia koskevassa hallituksen esityksessä. Sotilaallisen koulutuksen osalta ikäraja sidottiin asevelvollisuuslaissa säädettyyn asevelvollisuuden alaikärajaan (HE 172/2006 vp, s. 31). Ikärajaa perusteltiin myös Suomea sitovan lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen lisäpöytä-kirjan lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin (SopS 31/2002) sisältämällä kiellolla käyttää alle 18-vuotiaita sotilastehtävissä. Vaikka lisäpöytäkirjassa kielletään ainoastaan alle 18-vuotiaiden käyttäminen suoranaisiin vihollisuuksiin (1 artikla) ja asetetaan rajoituksia alle 18-vuotiaiden värväämiselle asevoimiin (2 ja 3 artikla), sen on tulkittu myös estävän vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen antamisen alle 18-vuotiaille. Koska sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen esitetty sisältö lähestyy voimassa olevan lain sotilaallisen koulutuksen sisältöä, on 18-vuoden ikärajaa koskevan vaatimuksen pitäminen voimassa näin ollen perusteltua.
Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen sisältöjä rajoittaisi käytännössä voimassa olevan lain tavoin 17 §:ssä oleva yksin Puolustusvoimille kuuluvien koulutuskokonaisuuksien lista. Perusyksikköä suurempien joukkokokonaisuuksien koulutus, joukkojen operaatioihin valmentaminen ja taisteluammuntojen järjestäminen kuuluisivat myös jatkossa yksin Puolustusvoimille. Listaan on tässä esityksessä ehdotettu lisättäväksi Puolustusvoimien poikkeusolojen organisaatioon kuuluvien joukkojen ja varusmiesten koulutus. Selvyyden vuoksi 2 momenttiin esitetään otettavaksi 17 §:ää vastaava luettelo sellaisesta koulutuksesta, jonka antaminen sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksena ei olisi sallittua.
Sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa voitaisiin antaa koulutusta Puolustus-voimien ja Rajavartiolaitoksen aseilla ja muulla kalustolla. Puolustusvoimien aseilla ei kuitenkaan saisi ampua, mistä esitetään otettavaksi lakiin erillinen säännös. Säännöstä vastaisi esitettyä Puolustusvoimien tukea Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle koskevaa 22 g §:n 2 momenttia. Aseiden käsittelyn tulisi lisäksi tapahtua Puolustusvoimien alueella tai aluksessa. Sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta ei myöskään saisi antaa Puolustusvoimien ampumatarvikkeilla eikä räjähteillä. Kielto koskisi myös niin kutsuttujen paukkupatruunoiden käyttöä. Sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa voitaisiin nykyiseen tapaan hyödyntää Puolustusvoimien kalustoa Puolustusvoimien määrittämässä laajuudessa. Tällaista kalustoa on muun muassa Puolustusvoimien ajoneuvokalusto. Sotilaallisia valmiuksia palvelevasta ampumakoulutuksesta, joka tapahtuisi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja koulutukseen osallistuvien ampuma-aseilla, säädettäisiin erikseen.
Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen painopisteen muuttaminen kohti paremmin sotilaallista koulutusta tukevaa suuntaa edellyttää, että kyseisessä koulutuksessa voitaisiin kouluttaa erilaisten Puolustusvoimien ampuma-aseiden toimintaperiaatteita ja käyttöä. Tämä niin sanottu käsittely- tai käyttökoulutus koskisi muun muassa ilmatorjuntakonekiväärejä, kranaatinheittimiä ja tykkejä. Puolustusvoimien ampuma-aseita voitaisiin antaa ainoastaan Puolustusvoimien alueilla järjestettäviä kursseja varten. Tällaista koulutusta olisi sallittua antaa myös Puolustusvoimien Puolustusvoimista annetun lain 14 §:n perusteella käytössä olevilla alueilla. Kiinteistön käyttämisen edellytyksistä säädetään edellä mainitussa pykälässä. Säännös oli tarpeellinen ampuma-asemateriaalin luonteen vuoksi.
Puolustusvoimien aseita voitaisiin käsitellä sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa ainoastaan Puolustusvoimien valvonnassa. Tämä käytännössä tarkoittaisi Puolustusvoimien henkilökunnan läsnäoloa harjoituksessa, jossa aseita käytettäisiin. Valvonnan järjestelyissä voitaisiin kuitenkin ottaa huomioon esimerkiksi harjoituksessa olevien aseiden tyyppi ja määrä sekä alueella olevat muut valvonnan järjestelyt. Esimerkiksi varuskunnissa olevan Puolustusvoimien muun kuin kyseisen kurssin valvontaan osallistuvan henkilökunnan ja erilaisten valvontajärjestelmien hyväksi käyttäminen aseiden valvonnan riittävyyttä koskevan mitoituksen arvioinnissa olisi sallittua.
Voimassa oleva laki ei ole edellyttänyt Puolustusvoimien henkilökunnan läsnäoloa Maan-puolustuskoulutusyhdistykseltä tilatussa sotilaallisessa koulutuksessa, jossa on käsitelty Puolustusvoimien aseita. Tällaisen koulutuksen on kuitenkin tullut tapahtua Puolustusvoimien henkilökunnan johdolla. Voimassa olevan lain nojalla annetun vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan puolustusministeriön asetuksen (1212/2007) 1 §:n mukaan Puolustusvoimien ammattisotilaan tai rajavartiolaitoksen henkilökuntaan kuuluvan tulee olla henkilökohtaisesti paikalla voimassa olevan lain 20 §:n 1 momentin mukaisessa koulutuksessa, jossa ammutaan Puolustusvoimien aseilla taikka käytetään Puolustusvoimien ampumatarvikkeita tai räjähteitä.
21 §. Puolustusvoimat ei jatkossa voisi enää tilata sotilaallista koulutusta koskevaa koulutusta Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä. Koska pykälä koskee Puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilaaman ampumakoulutuksen kouluttajien ja ammunnan johtajien hyväksyntää, ei sille olisi enää tarvetta. Näin ollen se esitetään kumottavaksi.
22 §. Pykälä esitetään kumottavaksi ja siirrettäväksi vastaavan sisältöisenä uudeksi 22 f §:ksi.
4 b luku. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämä tutustumistoiminta.
Luvussa säädettäisiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen uudesta julkisena hallintotehtävänä järjestämästä toiminnasta. Tutustumistoiminta poikkeaisi tavoitteidensa ja sisältönsä osalta merkittävästi esitettävästä sotilaallisia valmiuksia palvelevasta koulutuksesta, mistä johtuen siitä esitetään säädettäväksi omassa luvussaan.
22 a §.Tutustumistoiminnan sisältö. Pykälässä esitetään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkiseksi hallintotehtäväksi uutta tutustumistoiminnan järjestämistä. Toiminnan tarkoituksena olisi perehdyttää koulutettavat varusmiespalveluksen sisältöön. Varusmiespalvelukseen tutustuttamiseksi osallistujille voitaisiin esimerkiksi pitää luentoja tai viedä heidät tutustu-maan kasarmeille. Tutustumistoiminta voitaisiin järjestää joko kokonaan tai osin sotilasalueilla. Toiminnan sisältöjen suunnittelussa olisi otettava huomioon 20 §:n yhteydessä todettu alaikäisille annettavaa sotilaskoulutusta ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta koskeva kielto. Tutustumistoimintaan saisivat osallistua 16 vuotta täyttäneet henkilöt. Varusmiespalvelus on mahdollista suorittaa 18-vuotiaana. Näin ollen 16 vuotta täyttäneillä olisi vielä aikaa valmistautua palvelusta varten ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista pohtivilla olisi mahdollisuus saada tietoa siitä, millaista varusmiespalveluksen suorittaminen olisi. Toisaalta alle 16-vuotiaille tutustumistoiminnasta ei välttämättä olisi samalla tavalla hyötyä. Näillä perusteilla tutustumistoiminnan ikärajaksi esitetään 16 vuoden ikää.
Käytännössä pykälässä esitettyä toimintaa vastaavaa koulutusta on voimassa olevan lain aikana järjestetty Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen niin kutsuttuna varautumis- ja turvallisuuskoulutuksena, joka on yhdistyksen vapaata yhdistystoimintaa. Kyse ei siten ole aiemmin ollut julkisesta hallintotehtävästä. Tutustumistoiminnan järjestämisen säätäminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkiseksi hallintotehtäväksi on perusteltua toiminnan yllä mainittu luonne ja sisältö huomioon ottaen. Valtionavustuksen käytön mahdollistaminen tutustumistoiminnan toimintamenoihin on perusteltua erityisten siksi, että kyseisen toiminnan pääkohderyhmä olisivat alaikäiset nuoret. Tällöin joillekin nuorille osallistumiskynnyksen madaltaminen siitä syntyvien rahallisten kustannusten vuoksi on perusteltua. Tutustumistoimintaa voidaan myös pitää hyvänä ja konkreettisena tiedonvälityskanavana, joka saattaa lisätä naisten vapaaehtoisen palveluksen näkyvyyttä ja toisaalta vähentää varusmiespalveluksen keskeytyksiä. Tutustumistoiminnan sisältöisiä kursseja koskeva koulutus on edellä todetulla tavalla annettu pääosin Maanpuolustuskoulutuskoulutusyhdistyksen varautumis- ja turvallisuuskoulutuksena, mistä johtuen koulutuksen järjestämiseen ei ole ollut mahdollista käyttää valtionavustusvaroja. Koulutukseen on erityisesti osallistunut naisia, joten esityksellä edistettäisiin käytännössä juuri naisten mahdollisuuksia tutustua varusmiespalvelukseen.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi tutustumistoimintaa koskevista rajoituksista. Tutustumistoiminnassa ei olisi sallittua käyttää Puolustusvoimien ampuma-aseita, am-muksia tai räjähteitä tai näiden harjoitusmalleja. Tutustumistoiminnassa ei olisi myöskään sallittua antaa sotilaallista osaamista tai toimintakykyä kehittävää koulutusta. Rajoitukset olisivat tarpeellisia erityisesti Suomea velvoittavan lasten oikeuksien yleissopimuksen lisäpöytäkirjan näkökulmasta.
22 b §.Huoltajan suostumus. Alle 18-vuotiaan osallistuessa tutustumistoimintaan, olisi osallistumisen edellytyksenä huoltajan antama kirjallinen suostumus Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen työntekijälle. Huoltajan tehtävistä ja huoltajien yhteistoiminnasta säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983). Huoltajien yhteistoimintaa koskevan 5 §:n mukaan lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Tämän pääsäännön mukaisesti tutustumistoimintaan osallistuminen edellyttäisi lapsen kaikkien huoltajien suostumusta.
4 c luku. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kansainvälinen koulutustoiminta.
Luvussa säädettäisiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen mahdollisuudesta antaa koulutusta ulkomailla ja ulkomaalaisten mahdollisuudesta osallistua Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutukseen Suomessa.
22 c §.Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen antama koulutus ulkomailla. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen oikeudesta antaa sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta ulkomailla. Pykälässä tarkoitettua koulutusta olisi esimerkiksi ulkomaisille sotilasjoukoille annettava koulutus ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen lähettämien henkilöiden osallistuminen sotilaallisia valmiuksia palveleviin sotilastaitokilpailuihin. Tällaisen koulutuksen tarkoitun tulisi olla koulutusta antavien reserviläisten osaamisen kehittäminen tai koulutuksen peustuminen Suomen kansallisen puolustuksen sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen edun mukaisuuteen. Vaikka edellä mainitut koulutuksen tarkoitusta koskevat kriteerit ovat rinnakkaisia, tulisi reserviläisten osaamista kehittävän koulutuksen olla aina Suomen kansallisen puolustuksen sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen edun mukaista. Muotoilu on laadittu lainsäädäntöteknisesti edellä mainitulla tavalla, jotta koulutuksen antaminen ainoastaan kansallisen puolustuksen sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen edun mukaisuuden vuoksi olisi mahdollista.
Kansainvälisellä puolustusyhteistyöllä parannetaan puolustuksen suorituskykyä ja yhteistoimintakykyä. Puolustusyhteistyö on välttämätöntä, sillä sotilaallisten suorituskykyjen kehittäminen ja ylläpitäminen on jatkossa kaikille maille yhä vaikeampaa. Puolustusyhteis-työ tukee myös kriisien ennaltaehkäisyä ja edesauttaa poliittisen tuen sekä sotilaallisen ja muun avun saantia tilanteessa, jossa Suomen voimavarat osoittautuisivat riittämättömiksi. Maanpuolustuskoulutusyhdistys on voimassa olevan lain aikana lähettänyt kouluttajia ja vapaaehtoisia osastoja ulkomaille harjoituksiin sekä kouluttajiksi että osallistujiksi. Edellä mainittua harjoitustoimintaa voidaan pitää hyödyllisenä kokemuksena reserviläisille nykyisessä puolustuspoliittisessa tilanteessa, jossa kyky yhteistoimintaan kansainvälisten joukkojen kanssa on korostunut. Kansainvälisen puolustusyhteistyön kautta saatavien kokemusten hankkimista vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentässä ei tästä johtuen tulisi perusteetta estää. Lisäksi ulko- ja turvallisuuspoliittiseen harkintaan perustuva vapaaehtoisten kouluttajien yhteistyö ulkomaisten asevoimien kanssa palvelee Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia sekä kansallisen puolustuksen tavoitteita.
Puolustusvoimien menetelmiin ja kalustoon saadun koulutuksen jakaminen ulkomaan asevoimiin kuuluvien joukkojen ja henkilöiden kanssa tulee kuitenkin olla säänneltyä ja valvottua, jo kyseisiin tietoihin liittyvän salassapitointressin vuoksi. Ilman lainsäädännöstä ilmenevää oikeutussäännöstä tapahtuva salassa pidettäväksi määritellyn tiedon paljastaminen voi tulla arvioitavaksi muun muassa rikoslain 12 luvun 7 §:ssä tarkoitettuna turvallisuussalaisuuden paljastamisena. Näin ollen tällaista toimintaa ei voitaisi harjoittaa Maanpuolustus-koulutusyhdistyksen vapaassa yhdistystoiminnassa tai rekisteröityjen yhdistysten toimesta.
Pykälän 2 momentin mukaan päätöksen 1 momentissa tarkoitetusta toiminnasta tekee puolustusministeriö. Mikäli koulutustoimintaa koskevan asian katsotaan olevan laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä tulisi asia siirtää valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 14 §:n mukaisesti valtioneuvoston yleisistunnon päätettäväksi. Tällaisina asioina voitaisiin pitää esimerkiksi tietyissä tilanteissa niistä valtioista päättämistä, joiden asevoimien kanssa ja alueella esitetyssä pykälässä tarkoitettua toimintaa harjoitettaisiin. Ennen päätöksentekoa asiaa käsiteltäisiin valmistelevasti tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisessä kokouksessa, jos asialla olisi valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 25 §:n 3 momentissa tarkoitettua merkitystä. Voikin olla, että koulutustoimintaa koskeva asia ei edellyttäisi valtioneuvoston yleisistunnon päätöstä, mutta asia tulisi kuitenkin käsitellä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa tai valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 24 §:ssä tarkoitetussa tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisessä kokouksessa.
Pykälässä tarkoitettua Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kansainvälistä koulutustoimintaa koskevat asiat tulisi aina käsitellä ennen valtioneuvostossa käsittelyä pääesikunnassa. Näin varmistettaisiin, että Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kansainväli-sen yhteistoiminta on yhteen sovitettu ennen päätöksentekoa.
22 d §.Ulkomaiset henkilöt Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Suomessa järjestämässä koulutuksessa. Pykälän 1 momentissa mahdollistettaisiin ulkomaan kansalaisten osallistuminen sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen ja tutustumistoimintaan.
4 d luku. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämää koulutusta koskevat yleiset säännökset.
Lukuun koottaisiin kaikki Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen 4 a - 4c lukuja koskevaa koulutusta ja toimintaa koskevat yhteiset yleiset säännökset. Luvussa olisivat säännökset osallistujien valinnasta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutukseen, koulutuksesta ilmoittamisesta ja Puolustusvoimien tuesta vapaaehtoiselle maanpuolustukselle.
22 e §.Osallistujien valinta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämään koulutukseen ja toimintaan. Lakiin ehdotetaan uutta säännöstä osallistujien valinnasta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämään koulutukseen ja toimintaan. Säännös koskisi 1 momentin mukaan 4 a - 4 c lukujen eli Maanpuolustusyhdistyksen 7 §:n 1 momentin nojalla julkisena hallintotehtävään antamaa koulutusta ja toimintaa. Ehdotetulla säännöksellä on tarkoitus korostaa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen mahdollisuutta tarkoituksenmukaisuusharkintaan osallistujien hyväksynnässä koulutukseen. Esimerkiksi sotilaallisia valmiuksia palvele-vaan koulutukseen saattaa yksittäisen kurssin sisällön perusteella olla tarkoituksenmukaista hyväksyä vain asepalveluksen suorittaneita henkilöitä tai tutustumistoimintaan asevelvollisuusikää lähestyviä nuoria, jos kurssille ei mahtuisi kaikki siihen ilmoittautuneet. Kenelläkään ei toisin sanoen olisi niin sanottua subjektiivista oikeutta päästä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä järjestämille kursseille. Toisaalta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä olisi jo yhdistysautonomiansa perusteella mahdollisuus valita 7 §:n 2 momentin perusteella järjestämänsä toiminnan osallistujat.
Puolustusvoimille esitetään 2 momenttiin oikeutta kieltää yksittäisen henkilön osallistuminen Maanpuolustuskoulutuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä järjestämään koulutukseen ja kursseille. Säännöksen tavoitteena on mahdollistaa koulutukseen ilmoittautuneista viranomaisyhteistyönä saatavan tiedon hyödyntäminen ilmoittautumisprosessin yhteydessä. Maanpuolustuskoulutusyhdistys voisi 8 luvun mukaisesti luovuttaa tiedot koulutukseen ilmoittautuneista Puolustusvoimille. Puolustusvoimat voisi itsenäisesti ja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa käytettävissä olevien resurssien rajoissa varmistaa koulutukseen ilmoittautuneiden sopivuus koulutukseen. Tämä mahdollistaisi myös muille viranomaisille kuten poliisille niitä koskevien tieto tietosuojasäännösten rajoissa mahdollisuuden jakaa tietoja Puolustusvoimille koulutukseen hakeutuvista henkilöistä. Näin voitaisiin estää esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen kuuluvien henkilöiden osallistuminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutukseen. Puolustusvoimien itsenäinen oikeus kieltää henkilön osallistuminen koulutukseen tarkoittaisin myös sitä, että Puolustusvoimilla ei olisi tarvetta jakaa henkilöä koskevia yksityiskohtaisia tietoja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tulisi toimittaa Puolustusvoimille tieto koulutukseen ilmoittautuneista neljä viikkoa ennen koulutuksen alkua. Ilmoitusvelvollisuutta koskevalla määräajalla pyritään varmistamaan Puolustusvoimille riittävä aika tehdä mahdolliset tarkastustoimenpiteet koulutukseen ilmoittautuneista henkilöistä. Puolustusvoimien tulisi huolehtia siitä, että sen päätös, jolla kielletään henkilön osallistuminen kulutukseen, olisi annettu tiedoksi päätöksen kohteelle vähintään viikkoa ennen koulutuksen alkamista.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Puolustusvoimien koulutukseen osallistumista koskevan päätöksen tiedoksiannosta säädetään hallintolain 9 ja 10 luvussa. Koulutusta koskevat päätökset voitaisiin antaa hallintolain 59 §:ssä tarkoitettuna tavallisena tiedoksiantona, koska koulutusta koskevissa päätöksissä ei olisi kyse hallintolain 60 §:ssä tarkoitetuista velvoittavista päätöksistä. Tiedoksianto voisi tapahtua myös sähköisenä tiedoksiantona sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa tarkoitetulla tavalla.
Ehdotetun 3 momentin mukaan 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun henkilön koulutukseen ja toimintaan hyväksymistä koskevaan päätökseen ei saisi hakea muutosta valittamalla. Valituskieltoa koskevat tarkemmat perustelut on säätämisjärjestystä koskevien perusteluiden yhteydessä.
22 f §.Koulutuksesta ilmoittaminen. Pykälässä säädettäisiin Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle velvollisuus ilmoittaa järjestämästään koulutuksesta ja tutustumistoiminnasta vuosit-tain puolustusministeriölle ja pääesikunnalle. Ilmoitus koskisi ainoastaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänään antamaa koulutusta. Pykälässä säädettäisiin myös puolustusministeriötä ja pääesikuntaa koskevasta oikeudesta saada koulutusta koskevia tietoja Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä. Ilmoittamisvelvollisuudesta on aiemmin säädetty voimassa olevassa lain 22 §:ssä. Pykälään lisättäisiin ilmoitusvelvollisuus ja oikeus tietojen saantiin pääesikunnan lisäksi puolustusministeriölle. Puolustusministeriöllä olisi oikeus saada tarvitsemansa tiedot perustuslain 68 §:n 1 momentin ja valtionavustuslain 14 §:n nojalla, mutta esitettyä säännöstä pidetään pykälän informatiivisuuden vuoksi tarpeellisena. Pykälässä ei enää jatkossa säädettäisi Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle velvollisuutta ilmoittaa sen jäsenjärjestöjen vastaavasta koulutustoiminnasta. Ilmoitusvelvollisuutta ei pidetä tarpeellisena, koska puolustushallinnon viranomaisilla ei ole lakiin perustuvaa toimivaltaa ohjata tai valvoa saatujen tietojen perusteella rekisteröityinä yhdistyksinä toimivia maanpuolustusjärjestöjä.
22 g §.Puolustusvoimien tuki Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle. Puolustusvoimien tehtävänä on Puolustusvoimista annetun lain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan c alakohdan mukaan edistää maanpuolustustahtoa. Edelleen kyseisen lain 6 §:n mukaan Puolustusvoimat tukee vapaaehtoista maanpuolustusta siten kuin siitä vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetussa laissa säädetään. Ehdotetun pykälän 1 ja 2 momentissa säädettäisiin Puolustusvoimille mahdollisuus antaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle asiantuntijatukea sekä lupa käyttää Puolustusvoimien alueita ja materiaalia. 7 §:n 1 momentin tehtävien osalta Puolustusvoimien tuki annettaisiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisten hallintotehtävien hoitamiseen. 7 §:n 2 momentissa säädetyn toiminnan osalta kyse olisi maanpuolustustahdon ylläpitoon liittyvän tuen antamisesta. Pykälässä mahdollistettaisiin tuen antaminen, muttei miltään osin velvoitettaisi Puolustusvoimia tuen antamiseen. Puolustusvoimat arvioisi tapauskohtaisesti antaako se tukipyynnön mukaiseen toimintaan tukea, mitä tukea se antaisi ja missä laajuudessa. Puolustusvoimien pykälässä kuvattu tuki on kuitenkin ollut Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnan näkökulmasta merkittävää. Pykälän sisältö vastaisi voimassa olevaa oikeustilaa tuen antamisen harkinnanvaraisuuden osalta.
Esitetyn 2 momentin mukaan Puolustusvoimat voisi antaa tukena Maanpuolustuskoulutus-yhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen omistamiaan aseita käsittelyä varten. Aseilla ampuminen olisi kiellettyä. Aseiden käsittelyn tulisi tapahtua Puolustusvoimien alueella tai aluksella. Tällaisina alueina pidettäisiin myös Puolustusvoimista annetun lain 14 §:n perusteella Puolustusvoimien käyttöönsä ottamia alueita. Momentti vastaisi sisällöllisesti esitettyä 20 §:n 3 momenttia.
Esitetyn 3 momentin mukaan tukena ei kuitenkaan saisi antaa Puolustusvoimien ampuma-tarvikkeita tai räjähteitä. Rajaus vastaisi 2 §:n 1 momentin sotilaallista koulutusta ja 17 §:n sotilaallisen koulutuksen antamista koskevia säännöksiä.
Esitetyn 4 momentin mukaan Puolustusvoimien antaman tuen käytössä olisi noudatettava voimassa olevia Puolustusvoimien ohjeita, varomääräyksiä ja muita määräyksiä. Tuensaajan tämän säännöksen vastainen menettely voitaisiin ottaa huomioon esimerkiksi ohjeiden ja määräysten vastaisesta menettelystä seuranneen Puolustusvoimien välineille aiheutuneen vahingon tuottamusarvioinnissa. Virkavastuulla toimivien Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimijoiden osalta arvioitavaksi voisi myös tulla virkavastuusäännökset.
Esitetyn 5 momentin mukaan Puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle antamaan tukeen ei sovellettaisi valtion maksuperustelakia. Säännöksen tavoitteena olisi varmistaa, että Puolustusvoimien antama tuki Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle olisi vastikkeetonta.
28 §.Sitoutuminen koulutukseen ja tehtäviin. Pykälästä poistettaisiin viittaus Puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilaamaan koulutukseen ja korjattaisiin Puolustusvoimien nimen iso alkukirjain. Muilta osin pykälää ei muutettaisi. Muutokset olisivat säädösteknisiä.
32 §.Sitoutuneiden henkilöiden velvollisuudet. Pykälän 3 momentin sisältämä sitoumuksen antaneen salassapitovelvollisuutta ja tiedon hyödyntämiskielto koskeva aineellinen säännös esitetään kumottavaksi. Toimintaan osallistuvien salassapitovelvollisuudesta ja hyödyntämiskielloista esitetään säädettäväksi uudessa 32 a §:ssä.
32 a §.Salassapitovelvollisuus ja hyödyntämiskielto. Hyväksytyn sitoumuksen antaneen henkilön salassapitovelvollisuudesta ja hyödyntämiskiellosta säädetään tällä hetkellä 32 §:n 3 momentissa. Kyseiset säännökset esitetään otettavaksi uuteen 32 a §:ään. Salassapitoa ja hyödyntämiskieltoa koskeva säännös on luonteeltaan informatiivinen, sillä asiasta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), joka on luonteeltaan yleislaki. Käytännössä viittaus kohdistuisi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 23 §:ään. Näin ollen salassapitoa ja hyödyntämiskieltoa koskeva aineellinen säännös esitetään kumottavaksi. Muutos olisi säädöstekninen, koska aineelliset säännökset ovat edellä todetulla tavalla voimassaolevan lain aikanakin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa.
34 §.Taloudelliset etuudet. Pykälästä poistettaisiin viittaukset Puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilaamaan koulutukseen. Muilta osin pykälää ei muutettaisi. Muutos olisi säädöstekninen.
35 §.Sosiaaliset etuudet. Pykälän 1 momentista poistettaisiin viittaus Puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilaamaan koulutukseen. Lisäksi pykälän 1 momentin 2 kohdasta päivitettäisiin viittaus sotilastapaturmalakiin (1211/1990) viittaukselle sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettuun lakiin (1521/2016). Muutokset olisivat säädösteknisiä.
37 §.Vahingonkorvaus koulutuksen ja eräiden muiden tässä laissa tarkoitettujen tehtävien yhteydessä aiheutuneesta vahingosta. Pykälästä poistettaisiin viittaus Puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilaamaan koulutukseen. Muilta osin pykälää ei muutettaisi. Muutos olisi säädöstekninen.
42 §.Toimintakertomus. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimintakertomuksessa käsiteltäisiin ainoastaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävään antamaa koulutusta ja toimintaa. Maanpuolustuskoulutusyhdistys toimii ainoastaan kyseisen koulutustoiminnan osalta puolustushallinnon ohjauksessa ja valvonnassa.