4.1
Keskeiset ehdotukset
Tiedustelutoiminnan valvonnasta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säänneltäisiin vastaisuudessa myös tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisesta. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 20 a §, jossa olisi säännökset tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisen toimivaltuuksista, sijaisen kelpoisuusvaatimuksista ja sijaisen määräämisestä tehtäväänsä.
Pykälän 1 momentin mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetulla olisi sijainen, joka tiedusteluvalvontavaltuutetun estyneenä ollessa hoitaisi hänen tästä laista johtuvia tehtäviään vastaavin toimivaltuuksin. Sijaisella olisi siis tiedusteluvalvontavaltuutettua sijaistaessaan 8 §:ssä tarkoitetut tiedonsaantioikeudet, 9 §:ssä tarkoitettu oikeus saada selvitys, 10 §:ssä tarkoitettu tarkastusoikeus, 11 §:ssä tarkoitettu oikeus ryhtyä kantelun johdosta toimenpiteisiin, 14 §:ssä tarkoitettu oikeus kannella ilman määräaikaa hovioikeudelle, 15 §:ssä tarkoitetut oikeudet tiedustelumenetelmän käytön keskeyttämiseen tai lopettamiseen sekä määrätä lainvastaisesti hankitut tiedot hävitettäviksi, sekä 17 §:ssä tarkoitettu oikeus antaa valvottavalle huomautus. Lisäksi sijainen voisi lain 16 §:ssä tarkoitetusti ilmoittaa asian esitutkinnan toimittamisesta päättävälle viranomaiselle, jos hän katsoisi, että valvottava on toiminut lainvastaisesti, sekä lain 18 §:n nojalla saattaa valvottavan tietoon käsityksensä lainmukaisesta menettelystä ja kiinnittää valvottavan huomiota lain tai hyvän hallintotavan mukaiseen menettelyyn tai perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista edistäviin näkökohtiin, jos asian laatu niin vaatii.
Ehdotetun 1 momentin säännös tarkoittaisi myös sitä, että tiedusteluvalvontavaltuutetun sijainen johtaisi tiedusteluvalvontavaltuutetun toimintoa tiedusteluvalvontavaltuutetun ollessa estyneenä.
Pykälän 2 momentin mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisen kelpoisuusvaatimukset olisivat soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan. Sijaisen osalta oikeustieteen ylempää korkeakoulututkintoa ei katsottaisi välttämättömäksi kelpoisuusvaatimukseksi kuten tiedusteluvalvontavaltuutetun osalta on säädetty lain 6 §:ssä, jolloin myös muunlainen, kuten esimerkiksi hallintotieteissä tai valtiotieteissä suoritettu ylempi korkeakoulututkinto voitaisiin katsoa soveltuvaksi tutkinnoksi. Sijaisen kelpoisuutta tehtävään tulisi kuitenkin arvioida siltä kannalta, että hänellä olisi valmiudet tarvittaessa käyttää edellä mainittuja tiedusteluvalvontavaltuutetulle laissa säädettyjä toimivaltuuksia. Tämä tarkoittaa käytännössä oikeudellista osaamista, johon liittyvät perusvalmiudet yleensä saavutetaan merkittävältä osalta opintojen kautta. Hyvää perehtyneisyyttä tehtäväalaan voidaan pitää sijaisenkin osalta tärkeänä kelpoisuusvaatimuksena, jolloin arvioitavaksi tulisi esimerkiksi hankittu kokemus tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon tehtävissä tai jokin muu vastaava laillisuusvalvontatehtäviin liittyvä perehtyneisyys, jolla myös mahdollisesti voitaisiin osoittaa henkilön oikeudellista osaamista soveltaa laissa olevia toimivaltasäännöksiä. Käytännössä osoitettua johtamistaitoa ei sijaisen tehtävän osalta ole katsottu välttämättömäksi kelpoisuusvaatimukseksi tehtävän luonteen ja tyypillisesti lyhyen jaksottaisen keston perusteella. Mahdollisen haasteen johtamistaitovaatimuksen näkökulmasta asettaisi lähinnä sellainen tilanne, jossa tiedusteluvalvontavaltuutettu olisi pitkään estynyt hoitamasta tehtäviään. On kuitenkin otettava huomioon, että valtuutetun toiminto on henkilömäärältään varsin pieni. Lisäksi käytännössä osoitetun johtamistaidon vaatiminen tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaiselta voisi epätarkoituksenmukaisella tavalla supistaa sijaiseksi määrättävissä olevien virkamiesten joukkoa.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan lisäksi säädettäväksi, että sijaisella ei saa olla sellaisia sidonnaisuuksia, jotka ovat omiaan vaarantamaan valvontatehtävän asianmukaista ja riippumatonta hoitamista. Sijaisen riippumattomuus voidaan nähdä yhtäläisesti tärkeänä, kuten tiedusteluvalvontavaltuutetun riippumattomuusvaatimuksesta säädetään lain 6 §:n 3 momentissa.
Pykälän 3 momentin mukaan sijaisen määräisi valtioneuvosto tiedusteluvalvontavaltuutettua ja eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokuntaa kuultuaan valtuutetun henkilöstöstä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tiedusteluvalvontavaltuutetun kuuleminen on perusteltua, jotta tiedusteluvalvontavaltuutettu voi tuoda valtioneuvoston tietoon sen näkemyksen, joka hänellä on toimintonsa henkilöstöstä ja sijaisen määräämisestä.
Valtioneuvoston toimivallasta määrätä tehtävään säädetään valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 13 §:ssä, jonka 2 momentin mukaan, jos virkaan nimittäminen tai siirtäminen taikka tehtävään määrääminen säädetään muualla laissa tai asetuksessa valtioneuvoston ratkaistavaksi, asia ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa. Ehdotettu sääntely, jossa valtioneuvosto määräisi sijaisen, on perusteltavissa tarpeella saada sijaisen käytettävänä olevat toimivaltuudet ja toimikauden pituus huomioon ottaen laillisuusvalvonnan järjestäminen kyseiseltäkin osin läpinäkyväksi ja samalla valtioneuvostoon kohdistuvan laillisuusvalvonnan piiriin. Voidaan myös todeta, että tiedusteluvalvontavaltuutetun keskeinen rooli ja käytettävissä olevat toimivaltuudet tiedustelutoiminnan valvontajärjestelmässä perustelevat osaltaan poikkeamista muiden erityisvaltuutettujen sijaisten määräämistä koskevista yleisistä lähtökohdista. Ennen asian ratkaisemista varattaisiin eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnalle tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta, vastaavasti mitä on säädetty tiedusteluvalvontavaltuutetun nimittämisen osalta.
Sijaisuuden keston osalta on arvioitu, että kolmen vuoden määräaika olisi tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon toiminnan näkökulmasta perusteltu, mahdollistaen kohtuullisin väliajoin sijaisjärjestelyn arvioinnin. Sijaisuuden kesto olisi perusteltua säätää täsmällisesti, koska sen voidaan katsoa vaikuttavan sijaisen riippumattomuuteen.
Määrättäessä tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon henkilöstöön kuuluva virkamies toimimaan tiedustelunvalvontavaltuutetun sijaisena, ei voida pitää tarkoituksenmukaisena sijaiseksi käytännössä kelpoisten virkamiesten määrä huomioon ottaen, että sijaisuus julistettaisiin haettavaksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että ottaen huomioon tiedusteluvalvontavaltuutetun asiassa lausuman, valtioneuvostolle tehtäisiin esitys sellaisesta virkamiehestä, jonka katsotaan täyttävän sijaiselta edellytetyt kelpoisuusvaatimukset ja joka parhaiten soveltuisi tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaiseksi. Arvioitaessa sijaiseksi parhaiten soveltuvaa virkamiestä, tulisi tarpeen vaatiessa suorittaa haastatteluja ja myös henkilön soveltuvuutta mittaavia tehtäviä.
Tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaistamisen varmistaminen edellyttää, että tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon henkilöstöstä ovat sijaiseksi käytettävissä ne virkamiehet, jotka ehdotetun sääntelyn mukaisesti voidaan katsoa kelpoisiksi tehtävään. Tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaiseksi määräämistä ilman asianomaisen virkamiehen suostumusta ei voida pitää virkamiehen aseman ja tehtävien kannalta kohtuuttomana. Sijaisena toimimisessa olisi tyypillisesti kyse virkamiehelle jo tämän normaalien työtehtävien kautta kuuluvien asioiden ratkaisemisesta.
Pykälän 3 momentissa olevalla säännöksellä, jonka mukaan sijaisuus päättyisi, kun sijainen ei enää kuulu valtuutetun henkilöstöön tai on muutoin estynyt hoitamasta valtuutetun henkilöstölle kuuluvia tehtäviä, varmistettaisiin oikeustilan selkeyttä sen osalta, ettei lain 20 §:ssä tarkoitetusta henkilöstöstä pois lähtenyt henkilö tai virkavapauden johdosta henkilöstön tehtävistä estynyt henkilö enää omaisi tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisen asemaa.
4.2
Pääasialliset vaikutukset
Esityksen pääasialliset vaikutukset kohdistuvat tiedusteluvalvontavaltuutetun viranomaistoiminnan keskeytymättömyyden ja toimivaltuuksien käyttömahdollisuuksien varmistamiseen tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnassa. Tiedusteluvalvontavaltuutetun estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimiva virkamies käyttäisi tarvittaessa laissa säädettyä toimivaltaa.
Ehdotetulla sääntelyllä olisi myös yhteiskunnallista vaikutusta tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnan toimiessa tiedusteluvalvontavaltuutetun toimivaltuuksien käytön osalta keskeytyksettä siitä huolimatta, että tiedusteluvalvontavaltuutettu olisi estynyt hoitamaan tehtäväänsä.
Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain 7 §:n mukaisesti toimia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvojana. Näin ollen toiminnon toiminnan keskeytymättömyyden turvaamisella toimivaltuuksien käytön osalta voidaan arvioida olevan vaikutuksia myös mahdollisuuksiin turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, eikä vaikutusta valtion talousarvioon. Ehdotetun mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetun sijainen määrättäisiin tiedusteluvalvontavaltuutetun henkilöstöstä, jolloin sijaisjärjestely ei edellyttäisi uuden viran perustamista. Tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisena toimiminen tulisi kuitenkin huomioida sijaiseksi määrättävän virkamiehen palkkauksessa tehtävälisänä.