7.1
Laki liikenteen palveluista
19 luku
Menettelysäännöt julkisen liikenteen palveluhankinnoissa
Tarkennetaan luvun otsikkoa sen muodostaman kokonaisuuden selkiyttämiseksi (entinen otsikko Hankintamenettelyt ja yksinoikeus).
162 §.Julkisen liikenteen palveluhankintoihin sovellettavat säännökset.
Voimassa olevan pykälän soveltamisalaa koskevia säännöksiä ehdotetaan selkiytettävän siten, että pykälän 1 momentin mukaan luvun 19 mukaisia hankintamenettelyjä sovellettaisiin silloin, kun tehdään linja-autoliikenteen ja raitiovaunuliikenteen käyttöoikeussopimuksia, sekä rautatie- ja metroliikenteen käyttöoikeussopimuksia tai julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia. Voimassa olevan pykälän 1 momentin suorahankintaa koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäväksi 168 §:n 1 momenttiin.
Muutokset tehtäisiin, jotta soveltamisala vastaa paremmin komission tiedonantoa palvelusopimusasetuksen tulkitsevista suuntaviivoista (2023/C 222/01)
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=OJ%3AJOC_2023_222_R_0001
. Tiedonanto selventää palvelusopimusasetuksen suhdetta hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskeviin direktiiveihin; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta, jäljempänä
direktiivi 2014/24/EU
, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta, jäljempänä
direktiivi 2014/25/EU
, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU käyttöoikeussopimusten tekemisestä, jäljempänä
direktiivi 2014/23/EU
. Komission tiedonannossa todetaan, että julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekeminen linja-autojen tai raitiovaunujen liikennepalvelujen osalta kuuluu direktiivin 2014/25/EU ja direktiivin 2014/24/EU soveltamisalaan, paitsi niissä tapauksissa, missä sopimukset ovat palveluja koskevia käyttöoikeussopimuksia. Linja-autojen ja raitiovaunujen liikennepalveluihin liittyviä julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten (ei käyttöoikeussopimusten) tekemistä säännellään näin ollen yksinomaan direktiiveillä 2014/24/EU ja 2014/25/EU. Tiedonannossa myös selvennetään, että linja-autoihin ja raitiovaunuihin liittyviin, julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sovelletaan kaikkia julkisia hankintoja koskevien direktiivien säännöksiä, ei pelkästään hankintamenettelyihin liittyviä säännöksiä. Rautateiden ja metrojen henkilöliikennepalvelujen osalta kaikkien julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekeminen kuuluu puolestaan yksinomaan palvelusopimusasetuksen soveltamisalaan. Tiedonannossa avataan tarkemmin myös julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten ja palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten välistä eroa.
Tiedonannossa todetaan, että jäsenvaltiot voivat halutessaan soveltaa julkisia hankintoja koskevassa unionin lainsäädännössä, kuten direktiivissä 2014/25/EU ja 2014/24/EU tai käyttöoikeussopimuksia koskevassa direktiivissä 2014/23/EU, vahvistettuja yksityiskohtaisempia menettelysääntöjä palvelusopimusasetuksessa tarkoitetun tarjouskilpailumenettelyn järjestämiseen, vaikkakaan sitä ei vaadita. Liikennepalvelulaissa on säädetty palvelusopimusasetuksen mukaisiin hankintoihin sovellettavista yksityiskohtaisemmista menettelysäännöistä pääasiassa viittaamalla hankintalakiin, joka perustuu direktiiviin 2014/24/EU.
Voimassa olevan pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Sen mukaan julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sovelletaan hankintalain tai vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain mukaisia hankintamenettelyjä. Lisäksi näihin sopimuksiin sovelletaan palvelusopimusasetusta lukuun ottamatta sen 5 artiklan 2–6 kohdan ja 8 artiklan 2–4 kohdan säännöksiä. Momenttia ei pidetä enää tarpeellisena, sillä siinä todetaan palvelusopimusasetuksen soveltamisala. Liikennepalvelulaissa säädettyjä hankintamenettelyjä sovelletaan vain ehdotetussa 1 momentissa mainittuihin sopimuksiin.
Voimassa olevan pykälän 3 momentin säännökset hankintamenettelyistä ehdotetaan siirrettäväksi 164 §:n 1 momentiksi.
Pykälän otsikkoa tarkennettaisiin kuvaamaan sen sisältöä.
163 §.Päätös palvelusopimusasetuksen mukaisesta julkisen palvelun velvoitteesta.
Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen siirrettäisiin voimassa olevan 171 §:n 1 momentin säännökset henkilöliikenteen palveluiden järjestämisestä palvelusopimusasetuksen mukaisesti.
Palvelusopimusasetusta sovelletaan myös julkisen henkilöliikenteen kansainväliseen harjoittamiseen. Asetuksen mukaan niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella, joiden alueella palveluja tarjotaan, julkisen palvelun velvoitteet voivat koskea rajat ylittäviä palveluja, mukaan lukien kyseiset palvelut paikallisten ja alueellisten liikennetarpeiden kattamiseksi. Komission tiedonannossa rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista annettua asetusta (EY) N:o 1370/2007 koskevista tulkitsevista suuntaviivoista (2023/C 222/01) todetaan, että kansainvälisen julkisen palvelun perustaminen edellyttää sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten suostumusta, jonka alueella palveluja tarjotaan. Tiedonannon mukaan rajat ylittävää yhteistyötä voidaan toteuttaa eri tavoin, sopimukset voivat olla muodoltaan erilaisia ja toimivaltaisilla viranomaisilla on laaja harkintavalta sopimuksen sisällöstä.
Voimassa olevan 163 §:n 1–3 sekä 5–6 momentin hankinnasta ilmoittamista koskevat säännökset siirrettäisiin 164 §:ään siten, että samassa pykälässä säädettäisiin julkisen palvelun velvoitteesta ja hankinnan ilmoittamisesta. Muutos tehtäisiin, koska ennen julkisen liikenteen palveluhankintoja toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä päätös palveluiden järjestämisestä palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Säännökset on pyritty järjestämään luvun sisällä siten, että ne vastaavat hankintaprosessin eri vaiheita. Voimassa olevan 163 §:n pykälän 4 momentin säännökset vähimmäismääräajan lyhentämisestä niissä tapauksissa, kun hyväksytään tarjousten jättäminen sähköisesti, ehdotetaan kuitenkin kumottavaksi. Nykyisin tarjousten vastaanottaminen sähköisesti on pääsääntöinen toimintatapa, joten erillisiä määräaikoja muille kuin sähköisesti jätetyille tarjouksille ei pidetä enää tarpeellisena, eikä muutos käytännössä ole merkittävä nykytilaan.
Pykälän otsikkoa tarkennettaisiin kuvaamaan sen sisältöä. Voimassa olevan 171 §:n otsikossa viitataan päätökseen palvelusopimusasetuksen soveltamisesta, vaikka palvelusopimusasetus on EU-asetuksena sellaisenaan suoraan sovellettava, joten nykyinen otsikko on epätarkka. Palvelusopimusasetuksen mukaisesti järjestetyssä liikenteessä toimivaltainen viranomainen asettaa liikenteen harjoittajalle julkisen palvelun velvoitteen. Palvelusopimusasetuksen 2 artiklan e-kohdan mukaan julkisen palvelun velvoitteella tarkoitetaan vaatimusta, jonka toimivaltainen viranomainen asettaa tai määrittelee sellaisten yleishyödyllisten julkisten henkilöliikennepalvelujen varmistamiseksi, joita liikenteenharjoittaja ei omien taloudellisten etujensa kannalta katsoen ottaisi hoitaakseen, tai ei hoitaisi samassa määrin tai samoilla ehdoilla ilman korvausta. Velvoite voi olla esimerkiksi hintavelvoite tai velvollisuus hoitaa sovittua liikennekokonaisuutta sovitulla palvelutasolla.
Julkisen palvelun velvoitteiden alaisten palveluiden hankinnasta tehdään julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus. Kun julkista palveluvelvoitetta asetetaan, toimivaltainen viranomainen arvioi hankinnan ennakoidun arvon. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa todettaisiin, että hankinnan ennakoidun arvon laskemiseen sovelletaan hankintalain 27–28 pykäliä. Lisäksi momentissa kiellettäisiin hankinnan pilkkominen tai keinotekoinen yhdistely. Lisäksi 2 momentissa viitattaisiin toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuuteen tehdä markkinakartoitus hankintalain 65 §:n mukaisesti ennen hankintamenettelyn aloittamista. Markkinakartoituksen tekeminen on hankinnoista saatujen kokemusten perusteella tärkeää, jotta saadaan tietoja esimerkiksi suunniteltujen liikennöintiaikataulujen toimivuudesta. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee uudistusta, jonka yhtenä tavoitteena on markkinavuoropuhelun lisääminen. Hankintalain muuttamista käsittelevän työryhmän muistiossa esitetään, että markkinakartoitusta ja hankinnan valmisteluun osallistumista koskevia sääntöjä tarkennettaisiin ja kannustettaisiin hankintayksiköitä markkinakartoituksen nykyistä laajempaan käyttöön hankinnan valmistelussa. Liikennepalvelulain mukaisissa hankinnoissa markkinakartoitus olisi vapaaehtoista, mutta toimivaltaiset viranomaiset voisivat harkintansa perusteella tehdä markkinakartoituksen.
164 §.Hankintamenettelyt ja hankinnasta ilmoittaminen.
Pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tarjouspyyntöä koskevat säännökset siirrettäisiin 165 §:ään.
Pykälän 1 momentiksi siirrettäisiin voimassa olevan 162 §:n 3 momentin säännökset hankintamenettelyistä.
Pykälään ehdotetaan uutta 2 momenttia yleisistä hankinnoista noudatettavista periaatteista. Momentti vastaa hankintalain 3 §:n säännöksiä.
Pykälään siirrettäisiin voimassa olevan 163 §:n 1–3 sekä 5–6 momentin hankinnasta ilmoittamista koskevat säännökset muutettuina alla olevan mukaisesti siten, että samassa pykälässä säädettäisiin hankintamenettelyistä ja hankinnan ilmoittamisesta.
Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin viittaus hankintalain 59 §:n vakiolomakkeisiin, joita voitaisiin tarvittaessa hyödyntää hankintailmoituksissa.
Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi kaksivaiheisessa menettelyssä ehdokkaille lähetettävää kutsua koskeva tarkennus, jossa viitattaisiin hankintalain 70 §:ään. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi myös tarkennus määräaikojen pidentämisestä hankintalain 56 §:n 5 momentin mukaisesti tilanteissa, missä tarjouspyyntöön tai muihin hankinta-asiakirjoihin tehdään merkittäviä muutoksia.
Pykälän 5 momentissa säädettyjä tarjousajan vähimmäismääräaikoja ehdotetaan lyhennettävän siten, että ne vastaavat voimassa olevia vähimmäismääräaikoja niissä tapauksissa, missä tarjoukset hyväksytään jätettäväksi sähköisinä. Vähimmäismääräajat tarjousten jättämiselle olisivat siten 30 päivää yksivaiheisessa menettelyssä ja 25 päivää kaksivaiheisessa menettelyssä. Nykyään tarjousten sähköinen vastaanottaminen on pääsääntöinen toimintatapa, joten muutos ei ole käytännössä merkittävä.
Pykälän 6 momenttiin ehdotetaan yhdistettäväksi poikkeustilanteet, jolloin 5 momentissa säädetyistä vähimmäismääräajoista voitaisiin poiketa. Poikkeuksiin ei ehdoteta asiallisia muutoksia, eikä tarkoituksena ole muuttaa oikeustilaa tältä osin.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 momentti, missä säädettäisiin hankintamenettelyn keskeyttämisestä. Mahdollisuudesta keskeyttää hankintamenettely ei ole säädetty liikennepalvelulain mukaisissa hankinnoissa, mikä on aiheuttanut epäselvyyttä siitä, voidaanko hankintamenettelyä ylipäätään keskeyttää.
Pykälän otsikointia muutettaisiin vastaamaan sen sisältöä. Pykälät on pyritty järjestämään luvun sisällä siten, että ne vastaavat hankintaprosessin eri vaiheita.
164 a §.Hankintasopimuksen jakaminen osiin.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä hankintasopimuksen jakamisesta osiin. Pykälä vastaisi hankintalain ja erityisalojen hankintalain säännöksiä hankintasopimusten jakamisesta. Käynnissä olevan hankintalain muuttamista käsittelevän työryhmän muistiossa ehdotetaan hankintalakia muutettavaksi siten, että EU-kynnysarvon ylittävä hankinta voitaisiin olla jakamatta osiin vain erityisistä syistä. Julkisen liikenteen palveluhankintoihin velvoite hankintojen jakamiseen soveltuisi huonosti, koska hankintojen lähtökohtana on yleensä kattava alueellinen liikennöintikokonaisuus ja sen toiminnallisuus. Toisaalta silloin, kun toimivaltaisella viranomaisella on edellytykset jakaa hankittava liikenne useampaan itsenäiseen sopimuskohteeseen, sillä tulisi olla mahdollisuus käyttää toimivan kilpailun edistämiseksi hankinnassa keinoja, jotka rajoittavat yhden tarjoajan mahdollisuutta voittaa useampia sopimuskohteita.
165 §.Tarjouspyyntö.
Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuutta koskevat säännökset siirretään 166 §:ään. Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi voimassa olevan 164 §:n tarjouspyyntöä koskevat säännökset. Pykälät on pyritty järjestämään luvun sisällä siten, että ne vastaavat hankintaprosessin eri vaiheita.
Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaukset hankintalain 76–77 §:ään, jotka koskevat hankintasopimusten jakamista, vaihtoehtoisia ja rinnakkaisia tarjouksia, sekä alihankintaa. Lisäyksellä tarkennettaisiin palvelusopimusasetuksen mukaisten hankintojen menettelysääntöjä näiltä osin. Voimassa olevassa laissa viitataan hankintalain 71–74 §:ien säännöksiin.
Sovellettaessa hankintalain 77 §:ä tämän luvun mukaisissa hankinnoissa tulee huomioida, että palvelusopimusasetuksen 4 artiklan 7 kohdan alihankkijoiden käyttöä rajoittava säännös soveltuu palvelusopimusasetuksen mukaisiin hankintoihin. Euroopan unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään vahvistanut, että sovellettaessa unionin yleisiä hankintasäädöksiä palvelusopimusasetuksen 4 artiklan 7 kohdassa vahvistetut alihankintaa koskevat säännöt ovat ensisijaiset julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä vahvistettuihin yleissäännöksiin nähden (tuomio 27.10.2016, Hörmann Reisen, C-292/15, EU:C:2016:817, kohdat 34–48). Komission palvelusopimusasetusta koskevista tulkitsevista suuntaviivoista (2023/C 222/01) todetaan, että asetuksen 4 artiklan 7 kohdan mukaisesti julkisen palvelun sopimuksessa on määrättävä, onko alihankinta mahdollinen ja jos on, missä laajuudessa. Komissio katsoo, että mikäli alihankinnat ovat mahdollisia, julkisen liikenteenharjoittajan on hoidettava itse suurin osa julkisista henkilöliikennepalveluista. Kohdan ilmausta ”suurin osa” on tulkittu niin, että julkisista liikennepalveluista yli kolmanneksen toteuttaminen alihankinnalla edellyttäisi vahvoja perusteita. Unionin tuomistuin on toisaalta vahvistanut, että julkista palveluhankintaa koskeva palveluiden hoitaminen voidaan poikkeuksellisesti järjestää täysimääräisesti alihankintana silloin, kun sopimus kattaa samanaikaisesti julkisten henkilöliikennepalvelujen suunnittelun, rakentamisen ja hoitamisen (tuomio 27.10.2016, Hörmann Reisen, C-292/15, EU:C:2016:817, 53 kohta).
166 §.Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta.
Ehdotetaan 1 ja 2 momentti kumottavaksi, koska niiden säännöksillä tarkennetaan palvelusopimusasetuksen mukaista menettelyä. Palvelusopimusasetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan tarjousten jättämisen ja mahdollisen esivalinnan jälkeen menettelyyn saattaa sisältyä neuvotteluja, joissa on noudatettava avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita ja joissa pyritään määrittämään, kuinka voitaisiin parhaiten täyttää erityiset tai monitahoiset vaatimukset. Pykälän 1 momentissa tarkennetaan neuvottelujen edellytyksiä ja 2 momentissa neuvottelujen tarkoitusta. Lisäksi 2 momentin mukaan neuvottelut voidaan käydä vaiheittain. Neuvottelumenettelyä ei ole laajasti käytetty liikennepalvelulain mukaisissa hankinnoissa. Säännösten kumoamisella ei olisi suurta vaikutusta hankintamenettelyihin, sillä palvelusopimusasetus jo mahdollistaa neuvotteluiden käymisen ja tarkemmille menettelytapanormeille on käytännössä ollut hyvin vähän tarvetta.
Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi voimassa olevan 165 §:n 1 ja 2 momentin säännökset ehdokkaiden ja tarjoajien valinnasta. Pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi, jotta se vastaisi muutetun pykälän sisältöä. Ehdokkaalla tarkoitetaan kaksivaiheiseen menettelyyn osallistuvaa palveluntarjoajaa.
Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin tarjoajan taloudellista ja rahoituksellista tilannetta koskeva tarkentava viittaus hankintalain 85 §:ään. Momenttiin lisättäisiin myös viittaus hankintalain 92 §:ään, jossa säädetään tarjouskilpailuun osallistumisesta ryhmittymänä.
Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin viittaus hankintalain 78 §:n säännöksiin, jotka koskevat alihankkijoiden vaihtamista. Voimassaolevan sääntelyn mukaan tarjouskilpailussa on suljettava pois liikenteenharjoittaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on syyllistynyt hankintalain 80 §:ssä mainittuihin rikoksiin. Liikenteenharjoittaja voidaan sulkea pois mainitun lain 81 §:n perusteella. Yrityksen tai yhteisön rikostausta voidaan tarkastaa tilaamalla rikosrekisteriote (yhteisösakko-ote). Yhteisösakkoja koskevien rikosrekisteriotteiden antaminen perustuu rikosrekisterilain 6 §:n 8 momenttiin, jonka mukaan sillä, jolla on oikeus kirjoittaa oikeushenkilön nimi, on rekisterin pitämismenetelmästä riippumatta tarkastus- ja tiedonsaantioikeus oikeushenkilön puolesta sekä oikeus saada sitä koskeva ote rekisteristä. Hankintalain muuttamista käsittelevän työryhmän muistiossa esitetään hankintalakia muutettavan siten, että hankintayksikkö voisi todentaa pakollisten poissulkemisperusteiden olemassaolon tarjoajien vakuutuksella. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin myös viittaus hankintalain 82 §:ssä säädettyihin korjaaviin toimenpiteisiin, joita tarjoaja voi ryhtyä siitä huolimatta, että siihen kohdistuu 80 tai 81 §:ssä tarkoitettu poissulkemisperuste. Lisäystä ehdotetaan, jotta tarjoajien olisi mahdollista tehdä korjaavia toimenpiteitä niissä tapauksissa, missä niihin kohdistuu peruste poissulkemiseen.
167 §.Tarjouksen valinta.
Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin viittaus hankintalain 76 §:ssä säädettyihin vaihtoehtoisiin ja rinnakkaisiin tarjouksiin sen selventämiseksi, miten toimivaltaisten viranomaisten tulee suhtautua tarjouspyyntöihin esitettäviin vaihtoehtoisiin tai rinnakkaisiin tarjouksiin. Lisäksi pykälän 1 momenttiin lisättäisiin viittaus hankintalain 96 §:n säännöksiin poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista, mihin toimivaltaiset viranomaiset ovat myös kaivanneet selvennystä.
168 §.Suorahankinnat ja yksinoikeuden antaminen.
Pykälää muutettaisiin siten, että säännökset lisätilauksesta ja sopimuksen voimassaoloajan pidentämisestä siirrettäisiin 171 §:ään.
Pykälän 1 momentiksi siirrettäisiin voimassa olevan 162 §:n suorahankintoja koskevat säännökset.
Voimassa olevan 171 §:n 2 ja 3 momentin säännökset palvelusopimusasetuksen mukaisen yksinoikeuden antamisesta siirrettäisiin pykälän 2 ja 3 momentiksi.
Pykälät on pyritty järjestämään luvun sisällä siten, että ne vastaavat hankintaprosessin eri vaiheita. Pykälän otsikointia muutettaisiin vastaamaan sen sisältöä.
171 §.Sopimusmuutokset.
Pykälää ehdotetaan uudistettavaksi siten, että siihen siirrettäisiin voimassa olevan 168 §:n säännökset lisätilauksesta ja sopimuksen voimassaoloajan pidentämisestä. Voimassa olevan pykälän 1 momentti toimivaltaisen viranomaisen päätöksestä järjestää henkilöliikenteen palvelut palvelusopimusasetuksen mukaisesti siirrettäisiin 163 §:ään ja voimassa olevan pykälän 2 ja 3 momentin yksinoikeutta koskevat säännökset siirrettäisiin 168 §:ään. Pykälät on pyritty järjestämään luvun sisällä siten, että ne vastaavat hankintaprosessin eri vaiheita. Pykälän otsikointia ehdotetaan muutettavaksi tehtyjen muutosten vuoksi.
Lisäksi pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, missä viitataan sopimuskauden aikana tehtäviä sopimusmuutoksia koskeviin hankintalain 136 §:n säännöksiin. Palvelusopimusasetuksen, kuten myös yleisesti hankintalainsäädännön lähtökohtana on, että hankintasopimus on voimassa sellaisenaan sopimuskauden ajan eikä sopimusehtoja lähtökohtaisesti voi muuttaa. Toisinaan voimassa olevaa sopimusta voi kuitenkin olla tarpeen muuttaa, kun esimerkiksi liikennepalvelujen volyymia ja vastaavaa korvausta on mukautettava liikennöinnin laajennuksen vuoksi. Erityisesti rautatieliikenteen sopimukset tehdään yleensä pitkäksi ajaksi, palvelusopimusasetuksen mukaan julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten on oltava määräaikaisia. Niiden voimassaoloaika saa olla enintään kymmenen vuotta, kun on kyse linja-autoliikenteen palveluista, ja enintään 15 vuotta, kun on kyse rautateiden henkilöliikenteen ja muiden raideliikennemuotojen palveluista. Toimivaltaiset viranomaiset eivät välttämättä kykene ennakoimaan palvelutarpeiden muutoksia ennakollisesti pitkien sopimuskausien aikana, eikä kaikissa tilanteissa ole tarkoituksenmukaista tehdä uutta sopimusta varsinkin, jos kyse on verrattain pienistä muutoksista.
Palvelusopimusasetukseen ei sisälly erityisiä säännöksiä sopimusten muuttamisesta. Komission palvelusopimusasetuksen tulkinnasta antamissa suuntaviivoissa käsitellään julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten muutoksia oikeuskäytännöstä ilmenevien periaatteiden avulla. Näitä oikeuskäytännön periaatteita sovelletaan kokonaisuudessaan asetuksen soveltamisalaan kuuluvien julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten muutoksiin. Jotta voidaan määrittää, ovatko muutokset olennaisia, niitä on arvioitava tapauskohtaisesti objektiivisin perustein. Oikeuskäytäntö, mihin komission palvelusopimusasetuksen tulkinnasta antamissa suuntaviivoissa viitataan, otettiin huomioon myös määritettäessä edellytyksiä, joiden täyttyessä hankintasopimuksen muuttaminen edellyttää uutta hankintamenettelyä direktiivin 2014/24/EU 72 artiklan ja direktiivin 2014/25/EU 89 artiklan mukaisesti. Kansallisesti kyseiset direktiivit on saatettu voimaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetulla lailla sekä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetulla lailla ottaen huomioon myös Euroopan unionin tuomioistuimen julkisia hankintoja koskeva oikeuskäytäntö. Molemmat edellä mainitut lait sisältävät asiallisesti toisiaan vastaavat säännökset sopimusten muuttamisesta sopimuskauden aikana.
Mikäli hankintasopimuksen ehtoja muutetaan olennaisesti ja sopimusmuutos ei ole sallittu olennainen sopimusmuutos, hankinta pitää kilpailuttaa uudelleen. Julkista hankintaa koskevaan sopimukseen sen voimassaoloaikana tehtyä muutosta voidaan pitää olennaisena, mikäli suunnitellut muutokset johtavat joko hankintasopimuksen merkittävään laajentamiseen aikaisemmin määrittelemättömiin tekijöihin tai sopimuksen taloudellisen tasapainon muuttamiseen sopimuspuoleksi valitun eduksi. Unionin tuomioistuimet katsovat myös, että sopimukseen tehtyä muutosta voidaan pitää merkittävänä, kun se sisältää ehtoja, jotka olisivat mahdollistaneet – mikäli ne olisivat sisältyneet alkuperäiseen sopimuksentekomenettelyyn – sen, että alun perin hyväksyttyjen tarjoajien lisäksi muutkin tarjoajat olisivat voineet tehdä tarjouksen tai että jokin muu kuin alun perin voittanut tarjous olisi voinut tulla valituksi.
181 §
.
Palvelusopimusasetuksessa tarkoitetut tieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset.
Pykälän 3 momentin 9 kohtaan lisättäisiin Hailuoto Oulun kaupungin toimivalta-alueeseen. Alueen kunnat ovat lähettäneet liikenne- ja viestintäministeriölle ehdotuksen toimivalta-alueen muutoksista keväällä 2025. Muutos tukee joukkoliikenteen seudullista kehittymistä Oulun seudulla ja luo edellytyksiä alueen tieliikenteen henkilökuljetusten tehokkaammalle järjestämiselle.
Pykälän 4 momentin viittaus 171 §:ään muutettaisiin, sillä pykälän säännökset ehdotetaan siirrettäväksi 163 §:ään.
182 §.Palvelusopimusasetuksessa tarkoitetut rautatieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset.
Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että rautatieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia olisivat Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä omalla toimivalta-alueellaan ja Liikenne- ja viestintävirasto HSL-toimialueen ulkopuolella. Selkeyden vuoksi HSL-toimialueen kunnat nimettäisiin pykälässä, kuten on tehty tieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia koskevassa 181 §:ssä. Liikenne- ja viestintävirasto voisi järjestää omalla toimivalta-alueellaan myös alueellisia tarpeita palvelevaa rautatieliikennettä, jolloin lähtökohtana on valtion ja alueen kuntien yhteistyö. Kuten voimassa olevassa laissa, pykälän 1 momenttiin sisältyisi edelleen säännös, jonka perusteella 181 §:n 2 ja 3 momentissa mainitut kunnalliset ja seudulliset viranomaiset omalla toimivalta-alueellaan olisivat toimivaltaisia viranomaisia muuta raideliikennettä, kuten metro- ja rautatieliikennettä koskevissa asioissa.
Viranomaisen yhteistyöstä kuntien ja muiden viranomaisten sekä sidosryhmien kanssa säädettäisiin edelleen tarkemmin pykälän 2 momentissa, kuten voimassa olevassa laissa. Viittaus 171 §:ään muutettaisiin, sillä pykälän säännökset ehdotetaan siirrettäväksi 163 §:ään.
182 a §.Rautatieliikenteen alueellista toimivaltaa koskevat muutokset.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, missä määriteltäisiin, millä tavoin ja millä perustein rautatieliikenteen toimivalta-alueita voidaan muuttaa. Ehdotetulla uudella pykälällä luotaisiin lainsäädännölliset puitteet muutoksille rautatieliikenteen toimivaltaisissa viranomaisissa.
Pykälän ehdotetussa 1 momentissa määriteltäisiin toimivaltamuutosten prosessi. Toimivaltamuutoksia tehtäisiin kunnallisten ja seudullisten viranomaisten aloitteesta. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelisi tarvittavat lainsäädäntömuutokset kunnallisten ja seudullisten viranomaisten kirjallisesti tekemien ehdotusten perusteella. Toimivaltamuutoksia ehdottavia viranomaisia voivat olla esimerkiksi kunnat, kuntayhtymät, maakuntaliitot tai 181 §:n seudullisia viranomaisia vastaavat yhteenliittymät, joissa yhdellä kunnalla on vastuu liikenteen järjestämisestä usean kunnan alueella. Muutokset voisivat koskea uutta rautatieliikenteen toimivaltaista viranomaista tai muutoksia nykyisiin rautatieliikenteen toimivaltaisten viranomaisten toimivalta-alueisiin.
Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin perusteet, jotka tulisi ottaa toimivalta-alueiden muutoksissa huomioon. Perusteita arvioimalla liikenne- ja viestintäministeriön tulisi varmistua siitä, että ehdotetulla toimivalta-alueella julkisesti tuettu junaliikenne on toteutettavissa ehdotuksen mukaisesti, koska toimivaltamuutosten tavoitteena on kehittää julkisesti tuettua junaliikennettä siten, että se palvelisi paremmin paikallisen ja alueellisen liikkumisen tarpeita. Perusteet tukevat myös toimivaltamuutosta koskevan säädösmuutoksen vaikutustenarviointia. Perusteiden tarkoitus on varmistaa ehdotusten tasapuolinen ja läpinäkyvä kohtelu. Ehdotuksen liitteenä tulisi toimittaa selvitykset rautatieliikenteen järjestämiseen liittyvistä perusteista osana toimivalta-alueen muutosta koskevaa ehdotusta, jotta liikenne- ja viestintäministeriö voisi arvioida toimivaltaisen viranomaisen järjestämän henkilöjunaliikenteen toteutettavuutta ja vaikutuksia.
Ehdotetun 2 momentin 1 kohdan mukaan uuden alueellisen henkilöjunaliikenteen palvelutason suunnittelu olisi sovitettava yhteen muuhun rautatieliikenteeseen ja liikenteen palveluihin. Rajallinen ratakapasiteetti asettaa alueelliselle henkilöjunaliikenteelle reunaehtoja, jotka vaikuttavat siihen, minkälaista palvelutasoa henkilöjunaliikenteessä on mahdollista tarjota. Nämä rajoitukset tulisi selvittää ja ottaa huomioon palvelutason suunnittelussa. Toimivaltaisen viranomaisen järjestämän junaliikenteen suunnittelussa tulisi myös määritellä sen rooli paikallisessa ja alueellisessa liikennejärjestelmässä. Linja-autoliikenteen ja julkisesti tuetun junaliikenteen keskinäiseen suhteeseen ml. yhtenäiset lippuratkaisut, sekä liityntäyhteyksiin olisi erityisesti huomioitava.
Pykälän 2 momentin 2 kohdassa viitattaisiin selvityksiin suunnitellun julkisesti tuetun junaliikenteen vaatimista infrastruktuuritarpeista, kuten rata-, ratapiha- ja asemainvestoinneista, jotka toimivaltamuutoksia tehdessä olisi huomioitava. Infrastruktuuri on yksi rautatieliikenteen keskeisistä edellytyksistä. Monilla seuduilla on jo selvitetty infrastruktuuritarpeita. Julkisesti tuetun junaliikenteen vaatimaan infrastruktuuriin vaikuttaa keskeisesti sen suunniteltu palvelutaso.
Pykälän 2 momentin 3 kohta, jonka mukaan toimivaltamuutoksissa olisi huomioitava arvio toimenpiteistä, joilla varmistetaan tasapuolinen ja syrjimätön pääsy liikkuvaan kalustoon, perustuu palvelusopimusasetuksen 5 a artiklan 1 kohtaan, jonka mukaan tarjouskilpailumenettelyn järjestämiseksi toimivaltaisten viranomaisten tulee arvioida, tarvitaanko toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että sopivan liikkuvan kaluston käyttöön on todellinen ja syrjimätön pääsy. Arvioinnissa olisi otettava huomioon liikkuvaa kalustoa vuokraavien yritysten tai liikkuvan kaluston vuokrausta tarjoavien muiden markkinatoimijoiden olemassaolo asiaankuuluvilla markkinoilla. Liikkuvan kaluston saatavuus on rautatieliikenteen keskeinen edellytys ja pääsyn varmistaminen kalustoon on olennaista, jotta voidaan luoda EU-sääntelyn vaatimat syrjimättömät olosuhteet julkisesti tuetun ostoliikenteen tarjouskilpailuihin. Arvion tekeminen ei edellyttäisi, että esimerkiksi kalustoyhtiön kanssa tulisi tehdä vuokrasopimus kalustosta, vaan arviota siitä, miten palvelusopimusasetuksen mukainen pääsy kalustoon voitaisiin tarjota.
Pykälän 2 momentin 4 kohta mukaan toimivaltamuutoksissa olisi huomioitava myös viranomaisen valmistelemat päätökset junaliikenteen järjestämisestä, liikenteen palvelutasosta ja sen rahoituksesta. Kuntien, tai muiden mahdollisten tahojen, jotka haluaisivat rautatieliikenteen toimivallan, tulisi tehdä siitä tarvittavat päätökset, joissa otettaisiin huomioon myös järjestettävästä liikenteestä aiheutuvat kustannukset. Varsinaiset hankintapäätökset tekisi toimivaltainen viranomainen sen jälkeen, kun toimivaltamuutos on tullut voimaan. Toimivaltainen viranomainen vastaa sekä palvelun järjestämisestä, että sen rahoituksesta. Silloin, kun useampi taho järjestää liikennettä yhdessä, tulisi niiden keskenään sopia järjestämis- ja rahoitusvastuiden jakautumisesta, sekä hyväksyttävästä julkisen tuen tasosta. Rautatieliikennettä koskevat palvelusopimukset ovat tyypillisesti kestoltaan pitkiä, ja sopimuksissa tulee ottaa huomioon tehtävien sopimusten ajallinen kesto. Silloin, kun useampi kunta osallistuisi junaliikenteen järjestämiseen ja rahoittamiseen, jokaisen kunnan tulee tehdä päätös halukkuudesta junaliikenteen järjestämiseen ja sen rahoittamisesta kuntien keskenään sopimalla tavalla, sopimuskauden pituus huomioiden. Kunnat voivat hoitaa toimivaltaisen viranomaisen tehtävää sopimuksen nojalla yhteistoiminnassa, mihin sovellettaisiin kuntalain (410/2015) 8 luvun säännöksiä.
260 §.Muutoksenhaku hankinta-asioissa.
Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että siinä viitattaisiin lain 19 lukuun, missä säädetään hankintamenettelyissä ja hankinnoissa käytettävistä sopimustyypeistä, joihin sovellettaisiin momentissa mainittuja hankintalain säännöksiä.
Pykälän 4 momentin viittaus lain 162 §:ssä tarkoitettuihin hankintasopimuksiin päivitettäisiin, koska säännökset ehdotetaan siirrettäväksi 168 §: ään.
Selkeyden vuoksi koko pykälä muutettaisiin.