1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Tausta
Esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön direktiivien (EU) 2022/2464 ja (EU) 2024/1760 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse päivämääristä, joista alkaen jäsenvaltioiden on määrä soveltaa tiettyjä yritysten kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitetta koskevia vaatimuksia annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2025/794, jäljempänä
lykkäysdirektiivi
, kestävyysraportointia koskevat säännökset. Mainittu direktiivi on osa komission 26.2.2025 julkistamaa ns. Omnibus I -pakettia, joka käsittää myös ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 2006/43/EY, 2013/34/EU, (EU) 2022/2464 ja (EU) 2024/1760 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietyistä yritysten kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitetta koskevista vaatimuksista, COM(2025) 81 final, jäljempänä
muutosdirektiiviehdotus
.
Parlamentti hyväksyi lykkäysdirektiivin osaltaan 3.4.2025 ilman muutoksia ja neuvosto äänesti hyväksymisen puolesta 14.4.2025. Direktiivi annettiin 14.4.2025 ja se on julkistettu virallisessa lehdessä 16.4.2025. Muutosdirektiiviehdotuksen käsittely EU:n lainsäädäntöelimissä on kesken, mutta odotuksena on, että neuvottelut ehdotuksesta saadaan päätökseen kuluvan kalenterivuoden aikana.
Komissio on korostanut tiedonannossaan ”EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky vuoden 2030 jälkeen” (COM(2023) 168 final) sellaisen sääntelyjärjestelmän tärkeyttä, jolla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen mahdollisimman vähin kustannuksin. Sen vuoksi komissio on sitoutunut järkeistämään ja yksinkertaistamaan EU-lainsäädännön sisältämiä raportointivaatimuksia. Niin ikään Mario Draghin kilpailukykyraportti 9.9.2024 kiinnitti huomiota siihen, että nykyiset säännökset ovat omiaan rasittamaan suhteettomasti etenkin pk-yrityksiä.
EU-valtiopäämiesten Budapestin julistuksessa (11/2024) pyydettiin komissiota tuomaan esityksiä sääntelyn keventämisestä. Tähän vastauksena komissio tähtää vuoden 2025 työohjelmassaan siihen, että ennen sen toimikauden loppua vuonna 2029 hallinnollista rasitetta saadaan vähennettyä yleisesti 25 prosenttia ja pienten ja keskisuurten yritysten osalta 35 prosenttia. Ehdotus on ensimmäinen osa sääntelyn keventämiseen tähtäävien lainsäädäntöehdotusten sarjaa.
1.2
Valmistelu
Yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi komissio julkisti 26.2.2025 niin sanotun Omnibus I -pakettinsa, joka käsitti ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien (EU) 2022/2464 ja (EU) 2024/1760 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse päivämääristä, joista alkaen jäsenvaltioiden on määrä soveltaa tiettyjä yritysten kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitetta koskevia vaatimuksia COM(2025) 80 final, sekä ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 2006/43/EY, 2013/34/EU, (EU) 2022/2464 ja (EU) 2024/1760 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietyistä yritysten kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitetta koskevista vaatimuksista, COM(2025) 81 final.
Lykkäysdirektiivi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 16.4.2025 ja se tuli voimaan 17.4.2025 eli direktiivin 4 artiklassa säädetyllä tavalla seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se oli julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Kansallisen täytäntöönpanon määräaikana on 31.12.2025 (3.1 art., ensimmäinen alakohta).
Direktiivin valmistelusta informoitiin Eduskuntaa 11.4.2025 E-kirjelmällä E 22/2025 vp, jossa valtioneuvosto kannattaa soveltamisen lykkäämistä koskevia ehdotuksia. Suuri valiokunta yhtyi valtioneuvoston kantaan (Pöytäkirja SuVP 21/2025 vp, kohta 4).
Hallituksen esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä, jossa 14.4.2025 perustetun hankkeen numero on TEM039:00/2025.
Asiassa järjestettiin lausuntokierros 15.4.–27.5.2025. Kooste lausuntopalautteesta esitetään jaksossa 7.
2
Direktiivimuutosten tavoitteet ja pääasiallinen sisältö
Tämä hallituksen esityksen mukaiset ehdotukset rajautuvat yksinomaan niihin säännöksiin, jotka perustuvat lykkäysdirektiiviin kestävyysraportoinnin osalta. Edesauttaakseen esityksen sisällön jäsentämistä komission Omnibus I -ehdotuksen kokonaisuuteen nähden, tässä jaksossa kuvataan myös ne muutosdirektiiviehdotuksen säännökset, jotka koskevat kestävyysraportoinnin sisältöä. Sen sijaan ne komission ehdotukset, jotka koskevat yritysvastuudirektiivin muuttamista rajautuvat tämän kuvauksen ulkopuolelle; yritysvastuudirektiivillä tarkoitetaan tässä esityksessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2024/1760, yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja direktiivin (EU) 2019/1937 ja asetuksen (EU) 2023/2859 muuttamisesta.
2.1
Direktiivien tavoitteet
Lykkäysdirektiivin tarkoituksena on antaa kestävyysraportointiin velvollisille yrityksille enemmän aikaa valmistautua raportoinnin aloittamiseen. Muutosdirektiiviehdotuksella puolestaan pyritään tekemään kestävyysraportoinnista nykyistä helpommin ymmärrettävämpää ja tehokkaampaa. Niin ikään muutosdirektiivin tavoitteena on vähentää myös pk-yritysten hallinnollista taakkaa rajoittamalla suuryritysten tietopyyntöjä niiden arvoketjuihin kuuluville pk-yrityksille.
2.2
Pääasiallinen sisältö
2.2.1
Kestävyysraportointivelvollisuuden rajoittaminen ja ajallinen lykkääminen
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2464, asetuksen (EU) N:o 537/2014, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta (jäljempänä
kestävyysraportointidirektiivi
) säätää ajallisen porrastuksen raportoinnin aloittamiselle. Raportoinnin aloittavat kuluvana vuonna sellaiset vähintään 500 henkilöä työllistävät yritykset, jotka kerryttävät liikevaihtoa ainakin 50 miljoonaa euroa, tai joiden taseen loppusumma ylittää 25 miljoonaa euroa; ensimmäiset raportit koskevat tilikautta 2024. Toisaalta lykkäysdirektiivin myötä muiden kestävyysraportointivelvollisten osalta raportointi siirtyy eteenpäin kahdella vuodella siitä, mitä aiemmin säädettiin. Niiden kestävyysraportit laaditaan ensimmäisen kerran vasta 1.1.2027 alkavalta tilikaudelta ja julkistetaan vuonna 2028.
Lykkääntymisen ohella raportointivelvollisten joukko supistuisi. Muutosdirektiiviehdotuksen mukaan raportointivelvollisuus koskee vastaisuudessa vain sellaisia yrityksiä ja konserneja, joiden palveluksessa on kumpanakin kahtena viimeksi päättyneenä tilikautena yli 1.000 työntekijää ja (i) liikevaihto suurempi kuin 50 miljoonaa euroa, tai (ii) taseen loppusumma suurempi kuin 25 miljoonaa euroa. Nämä liikevaihto- ja tasekriteerit olisivat samat kuin mitä voimassaolevassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 3/34/EU tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (jäljempänä
tilinpäätösdirektiivi
) suuryrityksen määrittelemiseksi, mutta työntekijäkriteeri korottuu nelinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Merkitystä vaille jäisi muutosdirektiiviehdotuksen myötä myös se, onko yritys pörssilistattu vai ei.
2.2.2
ESRS-standardien mukaisten raportointivaatimusten keventäminen
Tilinpäätösdirektiivissä – sellaisena kuin se on muutettuna kestävyysraportointidirektiivillä– asetetaan yrityksille kahdensuuntainen raportointivelvoite olennaisista ESG- eli kestävyysseikoista, jotka koskevat ympäristöä (engl. environment – E), ihmisoikeuksia ja sosiaalisia näkökohtia (engl. social – S) sekä yrityshallintoa (engl. governance – G). Raportoitaviksi tulevat tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan ymmärtää yhtäältä yrityksen vaikutukset kestävyysseikkoihin ja toisaalta kestävyysseikkojen vaikutukset yrityksen itsensä kehitykseen, tulokseen ja asemaan.
Kestävyystiedot on raportoitava noudattaen eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja (
ESRS-standardit
), jotka komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillään kestävyysraportointidirektiivin mukaisesti. Näissä ESRS-standardeissa täsmennetään kestävyystietojen sisältö ja tarvittaessa rakenne, jota on noudatettava raportoimisessa.
Komissio hyväksyi 31.7.2023 ensimmäiset ESRS-standardit, jotka ovat yleisiä eli toimialaneutraaleja. Niitä noudatetaan kestävyysraportoinnissa riippumatta siitä, millä toimialalla asianomainen raportointivelvollinen harjoittaa yritystoimintaa.
Tarkoituksena on yksinkertaistaa ja selventää nykyistä standardistoa hallinnollisen taakan keventämiseksi. Tämän toteuttamisen tarkemmasta sisällöstä ei kuitenkaan ole tietoa muutosdirektiiviehdotuksessa.
Aiemmin kestävyysraportointidirektiivi velvoitti komission laatimaan yleisten standardien ohella myös toimialakohtaiset ESRS-standardit raportoimiseksi erityisesti niistä seikoista, jotka ovat ominaisia yrityksen toimialalle. Näiden toimialakohtaisten ESRS-standardien laatimisesta kuitenkin nyt luovuttaisiin.
2.2.3
Pk-yritysten tiedonantovelvoitteiden rajoittaminen
Pörssilistatut pk-yritykset eivät enää kuuluisi kestävyysraportointivelvollisiin, kuten edellä jaksossa 2.2.1 todetaan. Muutosdirektiiviin sisältyy myös säännös, joka rajoittaa pk-yritysten – niin pörssilistattujen kuin listaamattomien – tiedonantovelvoitteita pankkeja ja muita finanssimarkkinatoimijoita samoin kuin kestävyysraportointiyrityksiä kohtaan. Pk-yrityksiltä ei saisi enää edellyttää muita kuin sellaisia tietoja, joista säädetään erikseen niitä koskevassa vapaaehtoisessa raportointistandardissa. Tiedonantovelvoite on siten huomattavasti varsinaisia ESRS-standardeja suppeampi.
2.2.4
Taksonomia-informaation supistuminen
Myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2020/852 kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (jäljempänä
taksonomia-asetus
) perustuvat informointivelvoitteet ovat muutosdirektiiviehdotukseen perustuen aikaisempaa vähäisemmät osalle raportointivelvollisista. Kevennettyjä velvoitteita voisivat hyödyntää yritykset, joiden kerryttämä liikevaihto on 450 miljoonaa euroa pienempi.
2.2.5
Vaikutukset luottolaitoksille ja vakuutusyhtiöille
Muutosdirektiiviehdotus vaikuttaa pörssiyritysten ohella myös muihin yleisen edun kannalta merkittäviin yrityksiin eli luottolaitoksiin ja vakuutusyhtiöihin. Soveltamisala ei enää huomioisi erikseen tällaisia toimijoita.
6
Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Lykkäysdirektiivillä muutetaan tilinpäätösdirektiiviä (2013/34/EU), joka käsittää tilinpäätössäännöstön ohella myös säännökset kestävyysraportoinnista. Tilinpäätösdirektiivi on minimidirektiivi, joka sallii jäsenvaltion asettavan kansallisesti direktiiviä tiukempia velvoitetta.
Poikkeuksena pienyrityksen tilinpäätösinformaatiota koskevat direktiivivelvoitteet, joista jäsenvaltiot eivät saa säätää ankarammin.
Siten periaatteessa Suomi voisi pysyttäytyä kestävyysraportointidirektiivin alkuperäisessä julkistamistahdissa eli edellyttäen pörssilistaamattomien suuriyritysten julkistavan kestävyysraporttinsa jo parhaillaan kuluvasta tilivuodesta 2025 ensi vuoden aikana. Tämä kuitenkin asettaisi suomalaisyritykset ETA-alueen kilpailijoitaan epäedullisempaan asemaan muita suuremman kustannusrasitteen myötä. Toisaalta, kuten jaksosta 5.2.1 ilmenee, muutosehdotus ei miltään osin rajoita raportointimahdollisuutta. Yritys saa vapaaehtoisesti raportoida kestävyystietonsa jo kuluvasta vuodesta 2025 ja jatkaa raportointia vuodesta 2026, vaikka oikeustila muuttuisi ehdotetulla tavalla siten, että ensimmäinen pakollinen raportointikausi olisi vasta vuosi 2027.
7
Lausuntopalaute
Luonnoksesta järjestettiin lausuntokierros 15.4.–27.5.2025, jossa annettiin kaikkiaan 20 lausuntoa, jotka ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa Lausuntopalvelu.fi (diaarinumero: VN/9109/2025). Lausuntojen määrän ja niiden sisällön selkeyden vuoksi erillisen yhteenvedon laatimista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Seuraavassa esitetään tiivistelmä kannanottojen keskeisestä sisällöstä. Tiivistelmä kohdentuu ensisijaisesti niihin seikkoihin, joihin lausunnoissa kiinnitettiin huomiota lykkäysdirektiivin kansallisen täytäntöönpanon osalta.
7.1
Ministeriö- ja viranomaiskannanotot
Sosiaali- ja terveysministeriön
mukaan laista ja sen perusteluista tulisi selkeästi käydä ilmi, että mahdollisuus lykätä kirjanpitolain 7 luvun soveltamista koskee myös eläkesäätiöitä ja eläkekassoja sekä Merimieseläkekassaa ja Maatalousyrittäjien eläkelaitosta.
Valtiovarainministeriöllä
ei ole huomautettavaa lakiehdotukseen, mutta kiinnittää huomiota siihen, että muutosdirektiiviehdotus vaikeuttaa rahoitusmarkkinatoimijoiden tiedonsaantia niiden omien velvoitteiden täyttämisessä.
Patentti ja rekisterihallitus
pitää lakiluonnosta asianmukaisena, mutta pitää tarpeellisena selventää, koskeeko lykkääminen myös kirjanpitolain 7 luvun 22-24 §:ssä tarkoitettujen kaupparekisteriin rekisteröitävien asiakirjojen digitaalisuutta.
Verohallinto
korostaa tarvetta edistää myös kestävyysraportoinnin ulkopuolisten yritysten tilinpäätösten saattamista digitaalisen rekisteröinnin piiriin; tietotekninen käytettävyys ja vertailtavuus lisäisi taloustietojen läpinäkyvyyttä, jolla on vaikutusta myös harmaan talouden torjuntaan.
7.2
Talouselämän etujärjestöjen lausunnot
Elinkeinoelämän keskusliitto ry
kannattaa ehdotusta ja pitää tärkeänä ripeää kansallista täytäntöönpanoa.
Energiateollisuus ry
katsoo tarpeelliseksi, että lainmuutoksessa tai sen perusteluissa selvennetään, että ajallinen lykkäysmahdollisuus koskee myös sellaista yritystä, jonka liikkeeseen laskemista arvopapereista on ainoastaan joukkolaina pörssilistattuna.
Finanssiala ry
huomauttaa, että lakiluonnoksesta ei ilmene, ulottuvatko helpotukset myös suurosuuskuntiin sekä eläkekassoihin ja -säätiöihin, jotka kuuluvat kestävyysraportoinnin soveltamisalaan. Sama epäselvyys koskee myös kirjanpitolain 7 luvun mukaisia digitalisointivelvoitteita. Yhdistyksen kantana on, että myös näiden seikkojen tulisi kuulua lykkäyksen piiriin.
Directors' Institute Finland – Hallitusammattilaiset ry
kannattaa ehdotusta todeten myös mm., että Yritys, joka vapaaehtoisesti raportoisi kestävyystietonsa jo kuluvasta vuodesta 2025, voisi jatkaa kestävyysraportointia myös vuodesta 2026 vaikka ensimmäinen pakollinen raportointikausi olisi vasta vuosi 2027. Yhdistys kuitenkin pitää tarpeellisena selventää, ettei se seikka, että tilivuodelle 2025 on jo valittu kestävyysraportoinnin varmentaja, tarkoita – jos olosuhteista ei muuta ilmene – raportoinnin aloittamista lakiehdotuksessa edellytettyä aikaisemmin.
Kaupan liitto ry
kannattaa lakiehdotusta, mutta toisaalta kiinnittää huomiota muutosdirektiiviehdotuksen rajausten ja muun EU-perusteisen vastuuregulaation mahdolliseen ristiriitaisuuteen. Liiton mukaan vastuullisuussääntelyn tulisi koskea mahdollisimman laajasti kaikkia yrityksiä kuitenkin yrityskoko samoin kuin kansainväliset periaatteet huomioiden.
Keskuskauppakamari
mukaan on perusteltua selventää, että ajallinen lykkäys koskee myös kirjanpitolain 7 lukuun sisältyvää velvollisuutta digitaalisen muodon käyttämiseen asiakirjojen rekisteröinnissä ja julkistamisessa.
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry
kannattaa ehdotusta.
Niin ikään
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
kannattaa ehdotusta. Järjestö kiinnittää erikseen huomiota siihen, että lykkäysdirektiivistä ja sen kansallisesta täytäntöönpanosta huolimatta yritykset voivat vapaaehtoisesti raportoida kestävyystietonsa myös kuluvalta ja kalenterivuotta 2026 koskevalta tilikaudelta.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos
esittää lakiehdotuksen sanamuodon tarkentamista viittauksella kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain (1249/2023) voimaantulosäännöksen 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin tahoihin, jolloin uusi laki kattaisi kaikki kohdassa mainitut raportointivelvolliset.
Mikro- ja yksinyrittäjät ry
ilmoittaa, ettei sillä ole lausuttavaa esitysluonnoksesta, mutta huomauttaa, että digitaalisen tilinpäätöksen raportointivelvollisuuden laajentaminen varsin pieniin yhteisöihin merkitsisi hallinnollisen taakan lisäämistä.
Teknologiateollisuus ry
kannattaa lykkäysehdotusta samalla esittäen eräitä huomiota muutosdirektiiviehdotuksen piiriin kuuluvista seikoista.
Suomen Yrittäjät ry
kannattaa kokonaisuudessaan ehdotusta lykkäysdirektiivin täytäntöönpanosta kiinnittäen huomiota myös siihen, ettei tämä direktiivi rajoita suomalaisyritysten vapaaehtoista raportointia vastaavalla tavalla kuin direktiivissä säädetään.
7.3
Tilintarkastajakunnan ja taloushallinnon palveluntuottajien lausunnot
Ammattitilintarkastajat ry – Yrkesrevisorer ry
esittää harkittavaksi kestävyysraportoinnin varmentamista koskevien säännösten kokoamista erilliseksi luvuksi tilintarkastuslakiin, koska raportointivelvollisten määrä tullee vähenemään merkittävästi nykyisestä.
Suomen Taloushallintoliitto
puoltaa ehdotettua lainsäädäntöä.
Suomen Tilintarkastajat ry
kannattaa ehdotusta, mutta pitää tarpeellisena selventää, miltä osin lykkäys koskee kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä muita kuin välittömästi kestävyysraportoinnin laatimista koskevia vaatimuksia
7.4
Lausuntopalautteen arviointiin perustuvat jatkotoimet
Esityksen viimeistelyssä on otettu huomioon saatu lausuntopalaute seuraavasti:
soveltamisalaa koskevan säännöksen tarkentaminen kohdistumaan kaikkiin oikeushenkilöihin, joita tarkoitetaan kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain (1249/2023) voimaantulosäännöksen 2 momentin 3 kohdassa, jotta ehdotettu sanamuoto kattaisi myös mm. Merimieseläkekassan ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen;
lakiehdotuksen sanamuodon selventäminen siten, että ehdotetun lain tarkoittava lykkäys käsittää kestävyysraportoinnin ohella kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuihin digitaalisiin rekisteröinti- ja julkistamismenettelyihin siirtymisen, joten mainittujen menettelyjen sijasta noudatetaan ovat kirjanpitolain 3 luvun säännöksiä;
perustelujen täydentäminen toteamuksella siitä, että pörssilistattu pk-yrityksenä pidetään myös yritystä, jonka liikkeeseen laskema joukkovelkakirja on pörssilistattu.
8
Säännöskohtaiset perustelut
Säännösehdotus käsittää lykkäysdirektiivillä muutetun kestävyysraportointidirektiivin 1.a.i ja 1.b.i artiklaa vastaavat säännökset, joilla myöhennetään kestävyysraportointivelvollisuuden alkamista siitä, mitä säädetään kirjanpitolain muuttamista koskevassa laissa 1249/2023 (voimaantulosäännös, 2 mom. 2 ja 3 kohta).
Ehdotetun
6 momentin
nojalla sellainen kirjanpitolain 1 luvun 4 c §:n mukainen suuryritys ja mainitun luvun 6a §:n mukaisen suurkonsernin emoyritys, joka ei vielä ole ollut velvollinen kestävyysraportointiin, voisi lykätä raportoinnin aloittamista kahdella vuodella eli 1.1.2027 ja sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Kirjanpitolain 7 luvun 1 §:n soveltamisalasäännöksen nojalla mahdollisuus koskisi myös osuuskuntia, luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun 7 §:ssä tarkoitettuja luottolaitoksia, vakuutusyhtiölain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja vakuutusyhtiöitä ja eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain (946/2021) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja eläkesäätiöitä ja eläkekassoja, jos ne ovat kooltaan suuyrityksiä tai suurkonsernin emoyrityksiä. Lykkäysdirektiivin mukaisesti säännöksen ulkopuolelle jäisivät sellaiset suuryritykset ja suurkonsernin emoyritykset, jotka ovat laatineet kestävyysraportointidirektiivin alkuperäisen säännöstön velvoittamina kestävyysraportin tilikaudelta 2024 ja julkistaneet sen kuluvana vuonna 2025. Tähän raportoinnin ”ensimmäiseen aaltoon” (ks. taulukko 3. jaksossa) kuuluivat pörssilistatut suuryritykset ja muut suuryrityksen kokoiset yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt (so. rahoituslaitokset ja vakuutusyhtiöt) edellyttäen, että niiden palveluksessa on yli 500 henkilöä.
Ehdotettu
7 momentti
kohdentuu raportoinnin kolmanteen aaltoon (ks. taulukko 3. jaksossa) käsittäen sellaiset pk-yritykset, joiden liikkeeseen laskema osake, joukkovelkakirja tai muu arvopaperi on pörssilistattu, vakavaraisuusasetuksessa tarkoitetut pienet tai rakenteeltaan yksinkertaiset laitokset, vakuutusyhtiölaissa tarkoitetut vakuutuskytkösyritykset tai jälleenvakuutuskytkösyritykset sekä Merimieseläkekassa ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos niiden sijoitustoiminnan osalta. Ehdotus sallisi tällaisen oikeushenkilön lykkäävän raportoinnin aloittamisen 1.1.2028 ja sen jälkeen alkaviin tilikausiin; raportointi myöhentyisi näin kahdella vuodella siitä, mitä säädettiin alkuperäisessä kestävyysraportointidirektiivissä. Säännös juontuu lykkäysdirektiivillä muutetun kestävyysraportointidirektiivin 1.a.ii ja 1.b.ii artiklasta. Tämä momentti jää kuitenkin vaille merkitystä pk-yrityksen osalta, jos komission ehdotus muutosdirektiiviksi hyväksytään; raportointivelvollisuus ei enää ulottuisi pk-yrityksiin, vaikka ne olisivat pörssilistattuja.
Ehdotettu 8
momentti
täydentää lykkäysmahdollisuutta selventävällä säännöksellä siitä, että mahdollisuutta hyödynnettäessä 1 momentin tarkoittama suuryritys ja suurkonsernin emoyritys sekä 2 momentin tarkoittamat oikeushenkilöt noudattavat kirjanpitolain 3 luvun säännöksiä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen rekisteröimisestä ja julkistamisesta sen sijasta, mitä säädetään 7 luvussa digitaalisista menettelytavoista näissä toimissa.
Voimaantulo
. Lainmuutosta voitaisiin soveltaa jo tilikaudella, joka on alkanut ennen lain voimaantuloa 1.1.2025 tai sen jälkeen alkaneella tilikaudella. Tämä on lykkäysdirektiivin tarkoituksen mukaista, vaikka direktiivissä ei vastaavasti säädetä, vaan edellytetään jäsenvaltioiden panevan direktiivivelvoitteet voimaan 31.12.2025 mennessä (3.1 art. ensimmäinen alakohta). Säännös on tarpeen, jotta vältettäisiin tilanne, jossa lykkäysdirektiivin tarkoittama oikeushenkilö olisi velvollinen laatimaan kestävyysraportin tilivuodelta 2025 direktiivin tavoitteen vastaisesti. Ehdotuksen sanamuodon nojalla tällainen takautuva soveltaminen olisi kuitenkin oikeushenkilön itsensä päätettävissä, jottei estettäisi tilivuotta 2025 koskevan raportin laatimista vapaaehtoisesti siihen halukkailta. Vastaavalla tavalla on säädetty muun muassa kirjanpitolain muuttamista koskevissa laeissa 991/2024, 605/2024 ja 1249/2023.