4.2
Taloudelliset vaikutukset
4.2.1
Vaikutukset valtion talousarvioon
Ehdotetun alennetun arvonlisäverokannan alentamisen arvioidaan vähentävän valtion arvonlisäverotuottoja staattisesti laskien vuositasolla noin 159 miljoonaa euroa vuoden 2026 tasossa. Staattisessa arviossa oletetaan, että veronalennus siirtyy hintoihin täysimääräisesti. Muutoksen seurauksena valtion ja muiden vastaavien julkisyhteisöjen arvonlisäveromenot vähenevät. Kun tämä vaikutus huomioidaan, valtion nettomääräisen arvonlisäverotuoton arvioidaan staattisesti laskien vähenevän vuositasolla noin 149 miljoonaa euroa vuoden 2026 tasossa.
Lopullisen verotuoton menetyksen arvioidaan olevan pienempi kuin staattisen arvion mukainen menetys, koska hintojen aleneminen voi kasvattaa kotitalouksien ostovoimaa. Kotitalouksien arvioidaan osin sopeuttavan kysyntäänsä kasvattamalla kulutustaan. Kysyntävaikutus huomioiden arvonlisäverotuoton arvioidaan vähenevän vuositasolla noin 150 miljoonaa euroa vuoden 2026 tasossa.
Kun sekä valtion vähenevät arvonlisäveromenot että kysyntävaikutus huomioidaan, esitetyn muutoksen arvioidaan vähentävän valtion tosiasiallista arvonlisäverotuottoa vuositasolla noin 140 miljoonaa euroa vuoden 2026 tasossa.
Alla olevassa taulukossa on esitetty hyödykeryhmäkohtaisia arvioita esityksestä aiheutuvasta arvonlisäverotuoton muutoksesta ottaen huomioon kysyntävaikutus. Bruttomääräisessä arviossa ei huomioida valtion arvonlisäveromenojen muutosta, mutta nettomääräisessä arviossa myös tämä vaikutus huomioidaan. Taulukon luvuissa ei huomioida muutoksia muiden verolajien tuloihin eikä muihin valtion menoihin, kuten indeksisidonnaisiin etuuksiin.
| Arvioitu arvonlisäverotuoton muutos, milj. euroa |
Hyödykeryhmä | Brutto | Netto |
Elintarvikkeet ja rehut | -75 | -74 |
Ravintola- ja ateriapalvelut | -36 | -35 |
Lääkkeet | -15 | -10 |
Henkilökuljetuspalvelut | -8 | -7 |
Kulttuuri- ja viihdepalvelut | -5 | -5 |
Liikuntapalvelut | -2 | -2 |
Majoituspalvelut | -5 | -5 |
Yleisradiotoiminta | -2,5 | 0 |
Muut | -2,5 | -2 |
Yhteensä | -150 | -140 |
Pyöristysten takia taulukon luvut eivät välttämättä summaudu yhteen täsmälleen.
Kansaneläkelaitos arvioi, että esitetty arvonlisäverokannan alentaminen vähentää laskennallisesti lääkekorvauksia 8,7 miljoonaa euroa, matkakorvauksia 1,1 miljoonaa euroa ja kuntoutuspalveluita 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2026. Valtio rahoittaa korvausmenoista sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisesti 51,4 prosenttia eli noin 5,1 miljoonaa euroa. Loppuosa rahoitetaan vakuutettujen sairaanhoitomaksulla. Arviossa on huomioitu valmisteilla oleva apteekkitalouden kokonaisuudistus.
Yleisradiotoiminnan verokannan korotuksella 10 prosentista 14 prosenttiin (laki 921/2024) on talousarviossa arvioitu olevan 19 miljoonan euron arvonlisäverotuottoa kasvattava vaikutus vuoden 2026 tasossa. Ehdotettu muutos verokannan alentamisesta 13,5 prosenttiin alentaa edellä mainittua tuottoarviota noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Samalla veronkorotuksen Yleisradio Oy:n nettomääräistä rahoitustilannetta heikentävä vaikutus pienenee, koska esitys ei muuta yhtiön saamaa bruttomääräistä rahoitusta. Ålands Radio och Tv Ab:n rahoitustilanne sen sijaan ei muutu, jos Ahvenanmaan maakunta huomioi muutoksen ja antaa yhtiölle määrärahan, jolla nettorahoitus pysyy ennallaan. Esityksen kokonaisvaikutus Ahvenanmaan maakunnan rahoitusasemaan voidaan arvioida neutraaliksi, koska arvonlisäverotuottojen muutos johtaa vastaavaan itsehallintolain (1144/1991) 46 §:ssä tarkoitetun tasoitusmäärän muutokseen.
Kalenterikuukausimenettelyssä olevien verovelvollisten osalta arvonlisäverokannan alentaminen vaikuttaa valtion talousarvioon kahden kuukauden tilitysviiveen vuoksi kymmenen kuukauden ajan vuonna 2026. Alkutuottajat saavat liikevaihtonsa suuruudesta riippumatta käyttää verokautenaan kalenterivuotta, jonka takia he voivat ilmoittaa vuodelta 2026 tilitettävät verot vuonna 2027. Kun tilitykseen liittyvät tekijät huomioidaan, arvonlisäverotulojen arvioidaan vuonna 2026 vähenevän staattisesti laskien noin 131 miljoonaa euroa. Kysyntävaikutus ja valtion veromenojen väheneminen huomioon ottaen verotuotot heikkenevät tosiasiallisesti noin 116 miljoonaa euroa vuonna 2026. Luvuissa on huomioitu kaikki pidennetyt verokaudet. Selvästi suurin osa veroista kertyy kalenterikuukausimenettelyssä ja muilta verokausilta kertyvän veron vaikutus vuoden 2026 kertymään on pieni. Esitetyn muutoksen verotuottovaikutus toteutuu kokonaisuudessaan vuodesta 2027 alkaen.
Esitetyllä veronalennuksella arvioidaan olevan pieni kuluttajahintoja alentava vaikutus, jonka vuoksi kuluttajahintaindeksi pienenee esitetyn muutoksen seurauksena. Kuluttajahintaindeksin madaltuminen vähentää valtion indeksisidonnaisiin etuuksiin kohdistuvia menoja 1–2 vuoden viiveellä. Jos veronalennus siirtyy täysin hintoihin, indeksisidonnaisiin etuuksiin kohdistuvien valtion menojen arvioidaan vähenevän noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Arviossa on huomioitu eräiden etuuksien indeksijäädytys vuosina 2024–2027. Indeksisidonnaisten etuuksien vähenemistä ei ole laskettu mukaan arvonlisäverotuoton nettomääräiseen arvioon.
Esitetty muutos vaikuttaa myös ansio- ja pääomatuloveron tuottoon. Henkilökuljetuspalvelujen arvonlisäveron aleneminen voi alentaa julkisen liikenteen lippuhintoja. Julkisen liikenteen käyttöön perustuvien matkakuluvähennysten pienentyessä ansio- ja pääomatuloveron tuotto kasvaa. Jos esitetty veronalennus siirtyy joukkoliikenteen lippujen hintoihin kokonaan, ansio- ja pääomatuloveron tuoton arvioidaan kasvavan vuositasolla noin 0,4 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 0,3 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 0,1 miljoonaa euroa. Seurakuntien ja Kansaneläkelaitoksen osuus arvioidaan vähäiseksi. Vaikutus toteutuisi pääasiassa vuonna 2026.
4.2.2
Vaikutukset kunnille ja Ahvenanmaan maakuntaan
Kunnille veroperusteen muutoksesta aiheutuva verotulomuutos kompensoidaan nettomääräisesti. Tässä esityksessä ehdotetut muutokset kasvattavat vuositasolla kuntien verotuloja yhteensä noin 0,1 miljoonaa euroa. Verotulomuutos kompensoidaan valtion talousarvion määrärahamomentin kautta.
Ahvenanmaan maakuntaa koskeviin verotuksen piiriin kuuluviin toimiin sovelletaan samaa arvonlisäverolainsäädäntöä kuin muuta Suomea koskeviin toimiin, jollei laissa Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön toisin säädetä. Esityksellä ei arvioida olevan Ahvenanmaan maakunnassa vaikutuksia, jotka olennaisesti poikkeaisivat vaikutuksista muualla Suomessa.
4.2.3
Vaikutukset hintoihin
Jos esitetty veronalennus siirtyy täysimääräisesti hintoihin, muutoksen kohteena olevien hyödykkeiden kuluttajahinnat laskisivat 0,44 prosenttia. Täysimääräinen hintoihin siirtyminen madaltaisi kuluttajahintaindeksiä arviolta noin 0,11 prosenttiyksikköä.
Veronalennuksen siirtyminen hintoihin on yleisesti ottaen epävarmaa. Välittyminen hintoihin riippuu sekä kilpailuolosuhteista että alennuksen kohteena olevien hyödykkeiden kysynnän ja tarjonnan hintajoustosta. Perinteisessä kysynnän ja tarjonnan mallissa arvonlisäverokannan alentuminen voidaan esittää tarjontakäyrän siirtymisenä oikealle, jolloin hinta laskee ja määrä kasvaa. Hinta muuttuu suhteellisesti määrää enemmän, kun kysynnän hintajoustoa on vähän, ja suhteellisesti vähemmän, kun kysynnän hintajoustoa on enemmän. Veronmuutokset välittyvät kuluttajahintoihin yleensä tehokkaammin, kun hintajoustoa on vähän.
Etenkin matalan voittomarginaalin yritykset voivat hinnoittelussaan reagoida epäsymmetrisesti kulutusverojen korotuksiin ja alennuksiin. Tietyillä toimialoilla arvonlisäveron korotusten on arvioitu siirtyvän hintoihin jopa kaksi kertaa alennuksia tehokkaammin, mutta vaikutus voi vaihdella saman hyödykeryhmän sisällä voimakkaasti.
Benzarti ym. 2020. What Goes Up May Not Come Down: Asymmetric Incidence of Value-Added Taxes. Journal of Political Economy. 128:12, 4438-4474.
Esimerkiksi reseptilääkkeiden kohdalla muutosten arvioidaan siirtyvän hintoihin täysimääräisenä, koska niiden kuluttajahinnat määräytyvät lääkkeiden hintasääntelyn mukaisesti eivätkä riipu apteekista. Toisaalta esimerkiksi urheilu-, virkistys- ja kulttuuripalvelujen kysyntä voi olla joustavampaa, koska niiden käyttö ei ole kuluttajille yhtä välttämätöntä kuin esimerkiksi elintarvikkeiden.
Esityksen mahdollisten hintavaikutusten kannalta tärkeimmät tarkasteltavat hyödykeryhmät ovat elintarvikkeet ja rehut sekä ravintola- ja ateriapalvelut, koska näiden painoarvo kuluttajahintaindeksissä on suurempi kuin muiden muutoksen kohteena olevien hyödykeryhmien yhteensä. Samojen hyödykkeiden arvonlisäveroa on alennettu kerran aikaisemmin Suomessa. Vuoden 2009 lokakuussa elintarvikkeiden, rehujen ja ravintola- ja ateriapalvelujen arvonlisäveroa alennettiin 17 prosentista 12 prosenttiin. Verokannan alennuksen arvioitiin siirtyneen elintarvikkeiden hintoihin täysin.
Peltoniemi & Varjonen 2010. Elintarvikkeiden alv-alennus ja hintakehitys: Hintaseurannan tulokset ja katsaus kuluttajahintaa määrittäviin tekijöihin. Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja; 1/2010.
Tämä tukee päätelmää, että esitetty veronalennus siirtyy elintarvikkeiden kuluttajahintoihin. Aiempi muutos oli kuitenkin merkittävästi suurempi ja tapahtui erilaisessa taloudellisessa toimintaympäristössä, joten sen tulokset eivät välttämättä täysin sovellu nyt esitetyn muutoksen arviointiin.
Tutkimusten ja aiempien kokemusten perusteella arvioidaan, että veronalennus siirtyy kuluttajahintoihin osittain. Vaikutus voi poiketa eri hyödykeryhmien välillä merkittävästi. Arvioon liittyy epävarmuutta, koska yksityiskohtaista tietoa muutoksen kohteena olevien hyödykeryhmien hintajoustoista ei ole saatavilla. Hintoihin vaikuttavat muutkin taloudellisen toimintaympäristön tekijät, joten verokannan puolen prosenttiyksikön alennuksen aiheuttamaa muutosta voi olla vaikea havaita kuluttajahinnassa.
4.2.4
Vaikutukset yrityksiin
Verohallinnolta saatujen oma-aloitteisten verojen arvonlisäveroilmoitustietojen perusteella Suomessa oli vuonna 2024 noin 105 000 yritystä, joilla oli ainakin yhden alennetun verokannan alaista myyntiä. Vuonna 2026 13,5 prosentin alennettua verokantaa soveltavia yrityksiä arvioidaan olevan suunnilleen yhtä paljon kuin ainakin yhtä alennettua verokantaa vuonna 2024 soveltaneita yrityksiä, koska suurin osa vuonna 2024 10 prosentin verokantaan kuuluneista hyödykkeistä on siirtynyt 14 prosentin alennetun verokannan soveltamisalaan. Kuukautissuojien, inkontinenssisuojien ja lasten vaippojen myynnin siirtyminen yleisestä verokannasta 14 prosentin alennettuun verokantaan vuonna 2025 ei ole merkittävästi lisännyt alennettuja verokantoja soveltavien yritysten määrää. Kuukautissuojien, inkontinenssisuojien, lasten vaippojen, sanomalehtien ja aikakauslehtien huomioon ottaminen ei muuta kappaleen alussa esitettyä arviota, joten esitetyn muutoksen arvioidaan kohdistuvan noin 105 000 yritykseen.
Muutoksen kohteena olevista yrityksistä yli puolet on maa- ja metsätalouden, vähittäis- ja tukkukaupan tai majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla. Näiden toimialojen jälkeen muutoksen kohteena olevista toimialoista yritysmäärältään merkittävimmät ovat kuljetus ja varastointi ja taiteet, viihde ja virkistys. Suuruusluokaltaan lähes neljänneksellä kohdeyrityksistä oli alle 20 000 euron vuosittainen liikevaihto. Yli puolet kohdeyrityksistä asettuu vuosittaiselta liikevaihdoltaan 30 000 euron ja 500 000 euron väliin.
Arvonlisäverokannan alentaminen voi vahvistaa yritysten taloutta, jos yritykset eivät siirrä veronmuutosta kokonaisuudessaan hintoihin. Hintoihin siirtymätön osa voi kasvattaa verovelvollisten yritysten voittomarginaalia. Koska osa veronalennuksesta ei todennäköisesti välity hintoihin, esityksellä arvioidaan olevan pieni yritysten taloutta vahvistava vaikutus. Vaikutus riippuu muun muassa yrityksen toimialasta, koska kilpailutilanne vaihtelee toimialoittain ja koska verotaakan jakautuminen yritysten ja kuluttajien välillä riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustoista.
Esityksestä arvioidaan aiheutuvan muutosten kohteena olevia hyödykkeitä myyville yrityksille jonkin verran kertaluonteisia hallinnollisia kustannuksia. Yritysten tulee päivittää tieto-, kirjanpito- ja hintajärjestelmiään vastaamaan esitettyjä arvonlisäverokantoja. Tästä arvioidaan koituvan yrityksille yhteensä noin 4,0 miljoonaa euroa
TEM Sääntelytaakkalaskuri, . Oletetaan, että kertaluontoinen kustannus on 1 työtunti per verovelvollinen.
https://tem.fi/yksi-yhdesta-periaate
kertaluonteisia hallinnollisia kustannuksia. Muutos ei aiheuta uusia rajanveto-ongelmia eri verokantojen soveltamisen välillä.
4.2.5
Vaikutukset kotitalouksiin
Veronalennuksen kohteena olevat hyödykkeet muodostavat keskimäärin noin viidenneksen kotitalouksien kulutuksesta. Kotitalouksien arvioidaan staattisesti laskien hyötyvän nykytilaan verrattuna noin 138 miljoonaa euroa vuodessa, jos esitetty verokannan alennus siirtyy täysimääräisesti hintoihin. Niiltä osin kuin esitetty alennus siirtyy hintoihin, kotitalouksien ostovoima vahvistuu.
Esitetty veronalennus kohdistuu hyödykeryhmiin, joiden osuus kotitalouden kulutusmenoista vaihtelee kotitaloustyypin mukaan. Painoarvoltaan merkittävin hyödykeryhmä on elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat, joiden osuus on vajaat 13 prosenttia alle 65-vuotiaiden lapsettomien parien ja yhden hengen kotitalouksien menoista, mutta noin 15 prosenttia kahden huoltajan lapsiperheiden ja yli 64-vuotiaiden kotitalouksien kulutusmenoista. Ravintola- ja majoituspalvelut muodostavat lähes 5 prosentin osuuden alle 65-vuotiaiden yhden hengen talouksien ja lapsettomien parien kulutusmenoista, mutta noin 2 prosenttia yli 64-vuotiaiden kotitalouksien kulutusmenoista. Lääkkeiden osuus on noin 2 prosenttia yli 64-vuotiaiden kotitalouksien kulutusmenoista, kun kaikkien kotitaloustyyppien keskimääräinen osuus on noin yksi prosentti. Lapsiperheet kuluttavat suhteellisesti enemmän vapaa-aikaan ja urheiluun liittyviin palveluihin kuin muut kotitaloustyypit. Arviot kotitaloustyyppien keskimääräisistä kulutusmenoista perustuvat Tilastokeskuksen kulutustutkimukseen.
4.2.6
Tulonjakovaikutukset
Kulutusverokannan alennus vaikuttaa tulonjakoon kahdella tavalla. Ensinnäkin kotitalouksien ostovoiman kautta, kun samasta kulutuksesta maksetaan aiempaa vähemmän veroa. Mikäli kotitalouden kulutuksen veron sisältävä kokonaismäärä pysyy ennallaan, tulee kulutuksen määrän kasvaa veron vähenemistä vastaavan määrän verran. Toiseksi verokannan alennus vaikuttaa tulonjakoon indeksisidonnaisten sosiaalietuuksien kautta. Kulutusverotuksen alentaminen voi hintoja pienentämällä hidastaa kuluttajahintaindeksin kasvua. Koska tiettyjen sosiaalietuuksien taso on kiinnitetty yleisen hintatason muutoksiin, veronalennus pienentää näiden etuuksien tasoa ja etuuksiensaajien käytettävissä olevia tuloja. Koska sosiaalietuudet painottuvat suhteessa enemmän pienituloisille kotitalouksille kuin suurituloisille, indeksisidonnaisten etuuksien väheneminen lieventäisi verokannan alentamisen tulonjakovaikutuksia. Etuuksien tarkistamisaikataulun takia jälkimmäinen vaikutus tapahtuu noin 1–2 vuoden viiveellä.
Alla olevassa kuviossa on esitetty muutoksen vaikutukset kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Vaikutukset on esitetty vuositasolla 2026 ja olettaen, että veronalennus siirtyy hintoihin täysimääräisesti. Lisäksi on oletettu, että kotitalouksien kulutuksen rakenne säilyy samana. Esitetyn muutosten kohteena olevat hyödykkeet muodostavat suuremman osan alempien tulokymmenyksien kulutuksesta kuin suurituloisempien kymmenysten kulutuksesta. Suurituloiset kuitenkin kuluttavat euromääräisesti enemmän kuin pienituloiset. Pylväät näyttävät korotusten keskimääräisen euromääräisen vaikutuksen. Viiva näyttää keskimääräisen vaikutuksen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Euromääräisesti alin tulokymmenys hyötyisi keskimäärin 23 euroa ja ylin tulokymmenys 77 euroa staattisesti laskien. Alimman tulokymmenyksen ostovoima kasvaisi noin 0,12 prosenttia ja ylimmän tulokymmenyksen ostovoima kasvaisi noin 0,06 prosenttia.
Seuraavassa kuviossa on pyritty huomioimaan indeksisidonnaisten etuuksien vähenemisen keskimääräinen vaikutus tulokymmenyksille. Sosiaalietuuksien muutokset on laskettu eri aineistolla kuin vaikutukset kulutukseen, joten veronalennuksen välittömän vaikutuksen ja sosiaalietuuksien vähenemisen arvioitu yhteisvaikutus ostovoimaan on suuntaa antava. Etuuksien vaikutuksen arvioinnissa on oletettu, että veronalennukset välittyvät täysimääräisinä hintoihin. Lisäksi on oletettu, että kotitalouksien kulutuksen rakenne säilyy samana. Lisäksi sosiaalietuuksien väheneminen tapahtuu todellisuudessa viiveellä, mutta kuvaajassa veronalennuksen vaikutus etuuksiin on huomioitu samalle vuodelle kuin veronalennuksen vaikutus. Kuvaajassa pylväät näyttävät alennuksen keskimääräisen euromääräisen vaikutuksen käytettävissä oleviin tuloihin etuuksien vaikutus huomioiden, ja viiva keskimääräisen vaikutuksen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Näiden kahden kuvaajan pohjalta voidaan arvioida, että indeksisidonnaisten etuuksien tason väheneminen pienentää ostovoiman vahvistumisen euromääräistä vaikutusta kaikissa tulokymmenyksissä. Lisäksi etuuksien pieneneminen tasoittaa ostovoiman vahvistumisen osuutta käytettävissä olevista tuloista erityisesti alemmissa tulokymmenyksissä. Etuuksien vaikutukset sisältävässä tarkastelussa tulee kuitenkin huomioida aineistoeroista johtuvat tulkintarajoitukset, minkä vuoksi etuuksien vaikutuksen täsmälliseen tasoon liittyy epävarmuutta. Arviossa on huomioitu eräiden etuuksien indeksijäädytys vuosina 2024–2027.
4.2.7
Kokonaistaloudelliset vaikutukset
Esityksellä arvioidaan olevan pieni kotitalouksien ostovoimaa kasvattava vaikutus, jonka seurauksena yksityinen kulutus voi kasvaa hieman verrattuna perusuraan. Verokannan alennuksen pienuuden takia muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä kokonaistaloudellisia vaikutuksia.
4.2.8
Työllisyysvaikutukset
Esityksellä arvioidaan olevan pieni työllisyyttä kasvattava vaikutus. Yrityksen kyky työllistää paranee, jos se ei siirrä veronalennusta täysimääräisesti hintoihinsa ja kasvattaa siten voittomarginaaliaan. Toisaalta myös kotitalouksien ostovoiman vahvistuminen voi kasvattaa yrityksen työllistämiskykyä, jos muutos ostovoimassa johtaa suurempaan kysyntään yrityksen tuotteille.
Verokannan alennuksen pienuuden takia työllisyysvaikutuksenkin arvioidaan olevan pieni ja vaihtelevan toimialoittain. Valtiovarainministeriön Kooma-mallilla tehdyn laskelman perusteella työllisten määrän arvioidaan kasvavan noin 300 hengellä ja työttömien määrän vähenevän noin 200 hengellä perusuraan verrattuna.
4.2.9
Vaikutukset verotukiin
Esitetty alennetun arvonlisäverokannan alentaminen kasvattaa sen soveltamisalaan kuuluvien hyödykkeiden arvonlisäverotuksen tukea, koska ero yleiseen arvonlisäverokantaan suurenee. Tämä hieman heikentää kansantaloudellista tehokkuutta, koska verotukien kohdentuminen on heikkoa.
4.2.10
Yleisen verokannan ja alennetun 10 prosentin verokannan korottaminen ja alarajahuojennuksen poistaminen
Esitetyn alennetun arvonlisäverokannan alentamisen lisäksi arvonlisäverokantoihin on tehty muitakin muutoksia vuosina 2024 ja 2025 eli yleisen verokannan korottaminen (laki 462/2024) ja 14 prosentin alennetun verokannan soveltamisalan laajentaminen (laki 691/2024). Useiden verokantamuutosten toteuttaminen noin puolentoista vuoden sisällä aiheuttaa kertaluonteisten hallinnollisten kustannusten kasautumista etenkin sellaisille yrityksille, joiden täytyy reagoida jokaiseen muutokseen. Esitetyn muutoksen arvioidaan kohdistuvan 105 000 yritykseen, joista yleisen arvonlisäverokannan korotus koski arviolta 89 000 yritystä ja alennetun verokannan soveltamisalan muutos arviolta 52 000 yritystä. Kaikki kolme verokantamuutosta kohdentuvat arviolta 45 000 yritykseen, joista noin puolet ovat vähittäis- ja tukkukaupan, taiteen, viihteen ja virkistyksen tai majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla.
Yritysten kohtaama veromuutosten yhteisvaikutus riippuu toimialasta ja siitä, kuinka suuri osa veron muutoksesta siirtyy hintoihin. Veronkorotuksilla on yritysten verorasitetta kasvattava vaikutus, jota esitetyn verokannan alennuksen arvioidaan osittain lieventävän. Verokantamuutosten lisäksi pienten yritysten verorasitetta kasvatti 1.1.2025 alarajahuojennuksesta luopuminen (laki 448/2024), joka koski lähtökohtaisesti yrityksiä, joiden tilikauden liikevaihto on enintään 30 000 euroa. Alarajahuojennuksen poistamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 50/2024 vp) arvioitiin, että alarajahuojennuksen poistaminen kasvattaisi erityisesti kuluttajille pääasiallisesti myyvien pienten työvoimavaltaisten yritysten verorasitetta. Alarajahuojennuksen poistamisen aiheuttamaa verorasitteen kasvua lievennettiin korottamalla samassa yhteydessä verovelvollisuuden alarajaa 20 000 euroon (VaVM 9/2024 vp).
Kotitalouksien ostovoiman ja tulonjakauman näkökulmasta arvonlisäverokantojen muutosten yhteisvaikutukset ovat additiivisia eli ne lasketaan yhteen. Esitetty alennetun arvonlisäverokannan alentaminen lieventää aiempien veronkorotusten aiheuttamaa ostovoiman heikkenemistä. Koska toteutuneet verokantojen korotukset ovat esitettyä alennusta suurempia, muutosten yhteenlasketun kokonaisvaikutuksen arvioidaan olevan ostovoimaa heikentävä. Kokonaisvaikutus määräytyy sen perusteella, kuinka suuri osa veron muutoksista siirtyy hintoihin. Euromääräinen vaikutus on suurin korkeammissa tulokymmenyksissä, mutta suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin vaikutus on suurin alemmissa tulokymmenyksissä.
4.5
Vaikutukset yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon
Arvonlisäverotus toimii samalla tavalla sukupuolesta riippumatta. Niistä arvonlisäverovelvollisista elinkeinonharjoittajista, jotka ilmoittivat arvonlisäveroilmoituksella ainakin yhtä alennettua verokantaa, naisia oli noin 30 prosenttia ja miehiä 70 prosenttia vuonna 2024. Miesten korkeampi osuus johtuu suuresta miespuolisten elinkeinonharjoittajien joukosta maatalouden ja taksiliikenteen toimialoilla. Yhtiömuotoisten arvonlisäverovelvollisten taustalla olevien henkilöiden sukupuolijakaumaa ei ole mahdollista tarkastella ilmoitusten avulla.
Esitetty verokannan alennus kohdistuu monenlaisiin hyödykkeisiin, joista osaan liittyy sukupuolittuneita vaikutuksia.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tutkimuksen Henkilöliikennetutkimus 2021 mukaan joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista oli naisilla 8 prosenttia eli hieman suurempi kuin miesten 5 prosenttia. Esityksestä ei kuitenkaan henkilöliikenteen osalta arvioida seuraavan merkittävästi eriävää verorasituksen muutosta eri sukupuolten välillä.
Siltä osin kuin veronalennus siirtyy kuluttajahintoihin, kuukautissuojien ja lasten vaippojen halpenemisen arvioidaan hyödyttävän enemmän juridiselta sukupuoleltaan naisia ja naisjohtoisia kotitalouksia, koska naiset ostavat enemmän kuukautissuojia ja koska vaippaikäisiä lapsia asuu enemmän yksinhuoltajaäitien kuin yksinhuoltajaisien kanssa. Tilastokeskuksen Perheet-tilaston mukaan vuonna 2024 yksinhuoltajaperheissä alle kolmevuotiaita lapsia asui 621 perhetyypissä, jossa on isä ja lapsia, ja 14 544 perhetyypissä, jossa on äiti ja lapsia.
Kaikkien esityksen kohteena olevien hyödykeryhmien kulutuksen jakautumisesta sukupuolien välillä ei ole kattavaa ja täsmällistä tietoa. Esityksen kuluttajiin euromääräisesti eniten vaikuttava hyödykeryhmä on elintarvikkeet, joka on tarpeellinen kaikille sukupuolille. Esityksestä ei arvioida seuraavan merkittävästi erilaista verorasitusta eri sukupuolisille kuluttajille.