Hallituksen esitys
HE
94
2019 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen hyväksymisestä
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen. Vuosia 2020—2023 koskevassa sopimuksessa Suomi sitoutuisi rahoittamaan Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä vuosittain 80 koulutuspaikkaa työvoimakoulutukseen osallistuville opiskelijoille. Sopimuksesta arvioidaan aiheutuvan sopimuskauden aikana vuosittain noin 1,7 miljoonan euron kustannukset. 
Sopimus on allekirjoitettu Tukholmassa 25 päivänä marraskuuta 2019. Sopimus tulee Norjan ja Ruotsin osalta voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. Suomen osalta sopimus on tarkoitettu tulemaan voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun Suomi on ilmoittanut Ruotsin ulkoasiainministeriölle sopimuksen hyväksymisestä, kuitenkin aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 2020. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
PERUSTELUT
1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Tausta
Pohjoiskalotin koulutussäätiö on perustettu vuonna 1991 jatkamaan vuonna 1970 perustetun Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisen aikuiskoulutuskeskuksen työtä. Säätiö järjestää työvoimakoulutusta pääasiassa Suomen, Norjan ja Ruotsin Pohjoiskalottialueita varten. 
Suomi, Norja ja Ruotsi ovat sopineet Pohjoiskalotin koulutussäätiön toiminnasta ja säätiöltä rahoitettavasta työvoimakoulutuksesta neljän vuoden jaksoissa. Edellinen sopimus (SopS 10/2016) koskee vuosia 2016—2019. Tässä hallituksen esityksessä eduskunnan hyväksyttäväksi esitetty sopimus koskee vuosia 2020—2023. 
Sopimusvaltiot arvioivat Pohjoiskalotin koulutussäätiön toimintaa joka neljäs vuosi. Norja on vastannut arvioinnin tekemisestä vuonna 2016 alkaneen sopimuskauden osalta. Arvioinnin on toteuttanut Oxford Research. Arvioinnin mukaan säätiön tarjoama koulutus on laadukasta ja tuottaa lisäarvoa sekä osallistujille, henkilökunnalle että työmarkkinoille. Koulutuksen läpäisyaste on tehostunut sopimuskaudella ja loppuun suorittaneiden työllistyvyys on korkeaa. Koulutus on arvioinnin perusteella kustannustehokasta. 
1.2
Valmistelu
Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskeva sopimus on valmisteltu Ruotsin johdolla yhteistyössä Suomen ja Norjan työvoima- ja koulutusasioista vastaavien ministeriöiden kanssa. 
Työ- ja elinkeinoministeriö vastasi edellisen valtiosopimuksen laadinnasta ja toimeenpanosta. Pohjoiskalotin koulutussäätiön toteuttama työvoimakoulutus on pääsääntöisesti ammatillista tutkintokoulutusta, ja tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen siirtyessä 1.1.2018 alkaen opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaus- ja rahoitusvastuulle, vastuu Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksesta siirtyy sopimuskauden vaihtuessa työ- ja elinkeinoministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriölle. 
Sopimusluonnoksesta on pyydetty ulkoministeriön, oikeusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, Opetushallituksen sekä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto. Saadut lausunnot ovat julkisessa palvelussa osoitteessa: HYPERLINK "https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM019:00/2019" https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM019:00/2019. 
Sopimus on allekirjoitettu Tukholmassa 25 päivänä marraskuuta 2019 tasavallan presidentin myönnettyä siihen allekirjoitusvaltuudet. 
Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä opetus- ja kulttuuriministeriössä. 
2
Sopimuksen tavoitteet
Suomi sitoutuisi rahoittamaan Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä vuosina 2020—2023 vuosittain 80 koulutuspaikkaa. Norja sitoutuisi ostamaan vuosittain 60 ja Ruotsi 145 koulutuspaikkaa. Suomen rahoittamien koulutuspaikkojen määrä pysyisi ennallaan edelliseen, vuoden 2019 lopussa päättyvään sopimuskauteen verrattuna. 
Suomen on tarkoitus rahoittaa Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä sen järjestämää työvoimakoulutusta rakennusalan, talotekniikan sekä ravintola- ja catering-alalta. Koulutus on hieman kansallista ammatillista työvoimakoulutusta kalliimpaa johtuen oppilaitoksen sisäoppilaitosluonteesta ja kansainvälisyydestä. Koulutuksen pohjoismaisuus tarjoaa kuitenkin hyvät edellytykset työmarkkinoiden tarpeita vastaavan ammattitaidon omaavan työvoiman liikkuvuudelle pohjoiskalotin työmarkkinoilla. 
Sopimuksella Suomi, Ruotsi ja Norja varmistuvat siitä, että Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään koulutukseen ohjataan riittävä määrä opiskelijoita, jotta koulutusta voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti. 
Sopimuksella kumottaisiin aiempi sopimus, joka on koskenut työvoimakoulutuksen toteutusta vuosina 2016—2019. 
3
Ehdotukset ja niiden vaikutukset
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi sopimuksen. 
Sopimuksesta aiheutuisi Suomelle sopimuskaudella vuosittain arviolta noin 1,7 miljoonan euron kustannukset. Vuoden 2020 osalta koulutuspaikkojen rahoitus on otettu huomioon valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä momentilla 29.20.21 ammatillisen koulutuksen yhteiset menot varaamalla koulutuspaikkojen ja siihen liittyvän majoituksen rahoitukseen 1,7 miljoonaa euroa. 
Sopimuksen voimaansaattaminen ehdotetaan tehtäväksi niin, että Suomen, Ruotsin ja Norjan marraskuussa 2019 allekirjoittama valtiosopimus tulee Suomen osalta voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun Suomi on ilmoittanut Ruotsin ulkoasiainministeriölle sopimuksen hyväksymisestä. Sopimus on allekirjoitettu Ruotsissa ja tasavallan presidentti on myöntänyt valtioneuvoston esityksestä allekirjoitusvaltuudet Suomen Tukholman suurlähettiläälle ja hänen sijaiselleen. Kansallinen voimaansaattaminen edellyttää eduskunnan hyväksyntää ja eduskunnan hyväksyttyä hallituksen esityksen valtiosopimus saatetaan kansallisesti voimaan valtioneuvoston asetuksella. 
4
Lausuntopalaute
Sopimusluonnoksesta on pyydetty ulkoministeriön, oikeusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, Opetushallituksen sekä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto. Lausuntoa pyydettiin valmisteltavana olevasta sopimuksesta ja sopimuksen allekirjoittamisen tarkoituksenmukaisesta. 
Lausunnot saatiin ulkoministeriöltä, valtiovarainministeriöltä ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Opetushallitus ilmoittivat, ettei heillä ole asiaan lausuttavaa. Saadut lausunnot ovat julkisessa palvelussa osoitteessa: HYPERLINK "https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM019:00/2019" https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM019:00/2019. 
Saatujen lausuntojen perusteella sopimuksen artiklaa 9 asumisjärjestelyjen rahoittamisesta ja siitä sopimisesta muutettiin vastaamaan artiklaa 4 rahoituksen myöntämisestä. Muita muutostarpeita ei lausuntopalautteista tullut. Ulkoministeriö totesi, että sopimuksen luonnoksen 13 artiklassa oleva edellisen sopimuksen kumoaminen on tarpeeton, mutta koska vastaavanlainen artikla on ollut aiemmassakin sopimuksessa, sitä voidaan pitää ainoastaan selventävänä artiklana. 
Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus pitää sopimuksen allekirjoittamista tärkeänä ja tarkoituksenmukaisena. Valtiovarainministeriö katsoo, että opetus- ja kulttuuriministeriön on syytä arvioida sopimuksen taloudellinen tarkoituksenmukaisuus ennen sopimuksen allekirjoittamista. Sopimuksesta johtuvista määrärahatarpeista ja taloudellisten resurssien kohdentamisesta päätetään julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarviomenettelyn yhteydessä. Sopimukseen sitoutumista puoltaa työmarkkinoiden tarve sekä työvoiman liikkuvuuden tukeminen pohjoiskalotin alueella. Pohjoiskalotin koulutussäätiön ammatillista työvoimakoulutusta annetaan kolmella kielellä ja kolmen maan työmarkkinoiden tarpeiden mukaan, joten kansallista koulutusta keskimääräistä kalliimman koulutuksen rahoittaminen on perustelua. 
5
Sopimuksen määräykset ja niiden suhde Suomen lainsäädäntöön
1 artikla. Tehtävä. Artiklassa määritellään säätiön tehtävät ja toimintaperiaatteet. Artiklassa otetaan huomioon Pohjoismaiden työmarkkinoille tulevien maahanmuuttajien mahdollisuus osallistua koulutukseen sekä eri sukupuolten mahdollisuudet osallistua koulutukseen. 
2 artikla. Yhteistyö. Artikla koskee työmarkkinoiden tulevien tarpeiden ennakointia ja säätiön sidosryhmäyhteistyötä. Kumottavaan sopimukseen verrattuna uutena asiana säätiön yhteistyön tulee ulottua myös muihin koulutuksen tarjoajiin. 
3 artikla. Tavoitteet ja seuranta. Säätiön on asetettava itselleen tavoitteet, joiden perusteella toiminnan tuloksellisuutta voidaan mitata. Kukin sopimusmaa päättää kuitenkin itse, miten esimerkiksi opiskelijoiden työllistymistä seurataan koulutuksen päätyttyä. Kumottavaan sopimukseen verrattuna vastuuministeriönä toimii myös koulutusasioista vastaava ministeriö, kuten tilanne on Suomessa. 
4 artikla. Maiden säätiölle myöntämä rahoitus. Norjan ja Ruotsin on kuukausittain maksettava säätiölle vähintään yksi kahdestoistaosa kyseiselle vuodelle sovittujen koulutuspaikkojen koko vuoden hinnasta. Kumottavaan sopimukseen verrattuna Suomen velvollisuus koulutuspaikkojen rahoittamiseen muodostuu hakemuksesta määrärahan myöntämiseen aiemman hankintatoiminnan sijaan. Sopimus ei muodollisesti velvoita Suomea rahoittamaan koulutuspaikkoja, jos eduskunta ei myönnä valtion talousarviossa rahoitukseen varoja. 
5 artikla. Hallitus. Artiklassa määritellään säätiön hallituksen kokoonpano ja toimikausi. Kustakin maasta hallitukseen kuuluu kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. 
6 artikla. Johtaja. Säätiöllä on johtaja, joka vastaa käytännön toiminnasta. Johtaja palkataan nelivuotiskaudeksi, jota voidaan pidentää enintään neljällä vuodella. Johtajan kanssa tehtävässä työsopimuksessa tulee olla molemminpuolinen neljän kuukauden irtisanomisaika. 
7 artikla. Rahoitus. Säätiön toiminta rahoitetaan pääasiassa koulutuksesta ja toimeksiannoista saatavilla tuloilla. Säätiö ei tavoittele voittoa ja mahdollinen ylijäämä on käytettävä säätiön toimintaan. 
8 artikla. Ruotsin valtion vastuu. Ruotsi tukee säätiön toimintaa sopimuskaudella vuosittain kolmella miljoonalla Ruotsin kruunulla. Lisäksi Ruotsi avustaa säätiön toimintaa summalla, jolla kompensoidaan Suomelle ja Norjalle koulutuspalvelujen arvonlisäverollisuudesta aiheutuvia kustannuksia. 
9 artikla. Asuminen ym. Sopimusvaltiot maksavat säätiölle työvoimakoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden asumiskustannukset. Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelijoiden käyttöön varattujen majoituspaikkojen kustannuksia. Artikla koskee vain Suomen, Norjan ja Ruotsin velvollisuutta maksaa asumiskustannuksia säätiölle, eikä artiklassa luoda opiskelijoille oikeuksia tai velvollisuuksia. Suomen kustannuksella säätiön järjestämään työvoimakoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden oikeudesta maksuttomaan majoitukseen säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 9 luvun 2 §:ssä. 
Kumottavaan sopimukseen verrattuna Suomen velvollisuus asumiskustannusten rahoittamiseen muodostuu hakemuksesta määrärahan myöntämiseen aiemman sopimusmenettelyn sijaan. 
10 artikla. Korvaus ammatilliseen koulutukseen ja validointitoimiin osallistuville. Suomen osalta ammatillisella koulutuksella ja validointitoimilla tarkoitetaan työvoimakoulutusta. Artiklassa mainitut validointitoimet tarkoittavat esimerkiksi erilaisia tutkintoja, niiden osia ja pätevöitymiskoulutuksia. 
Opiskelijavalinnan koulutukseen suorittaa kansallinen työvoimaviranomainen. Suomen viranomaisten työvoimakoulutukseen valitsemille opiskelijoille voidaan edellytysten täyttyessä maksaa koulutuksen ajalta työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista työttömyysetuutta ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaista kulukorvausta. 
11 artikla. Myynti. Artiklassa on otettu huomioon kilpailuoikeudelliset näkökohdat tilanteessa, jossa säätiön palveluiden myynti muille kuin sopimusvaltioille kasvaa huomattavaksi ja koulutuksen hankkiminen tulisi kilpailuttaa. 
12 artikla. Toiminnan arviointi. Sopimusvaltioiden työvoimakysymyksistä vastaavat ministeriöt arvioivat säätiön toimintaa joka neljäs vuosi. Aloitteen tekeminen seurannan suorittamisesta kiertää sopimusvaltioiden välillä. Seurannan tekeminen on vuonna 2023 päättyvän sopimuskauden osalta Ruotsin vastuulla. Sen jälkeen on Suomen ja sitten Norjan vuoro. Seurannan tekeminen rahoitetaan säätiön määrärahoista. 
13 artikla. Sopimuksen voimassaolo. Aiempi, Tukholmassa 19 päivänä lokakuuta 2015 tehty Suomen, Norjan ja Ruotsin välinen sopimus Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä on muodollisesti voimassa toistaiseksi, vaikka se on koskenut työvoimakoulutuksen hankintaa vain vuosina 2016—2019. Nyt hyväksyttävä uusi sopimus on määräaikainen ja koskee vuosia 2020—2023. 
14—15 artiklat. Irtisanominen ja dokumentointi. 
6
Voimaantulo
Sopimus tulee Norjan ja Ruotsin osalta voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. Koska sopimuksen voimaantulo vaatii Eduskunnan hyväksymisen, sopimus on tarkoitettu tulemaan Suomen osalta voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun Suomi on ilmoittanut Ruotsin ulkoministeriölle sopimuksen hyväksymisestä, kuitenkin aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 2020. 
7
Suhde muihin esityksiin
Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2020 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Sopimuksen perusteella Suomi sitoutuu rahoittamaan Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä työvoimakoulutusta vuosina 2020—2023. 
8
Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
Sopimuksen perusteella Suomi sitoutuu rahoittamaan Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä työvoimakoulutusta vuosina 2020—2023. Koska sopimus sisältää valtion talousarvioon liittyviä sitoumuksia useaksi vuodeksi, sopimuksen voimaantulo edellyttää eduskunnan hyväksymistä. 
Sopimuksella kumottaisiin aiempi, Tukholmassa 19 päivänä lokakuuta 2015 tehty Suomen, Norjan ja Ruotsin välinen sopimus Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä. Koska sopimus on tehty eduskunnan suostumuksella, myös sopimuksen kumoaminen edellyttää eduskunnan suostumusta. 
Sopimus ei sisällä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä eikä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä. 
Ponsi 
Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että Eduskunta hyväksyisi Tukholmassa 25 päivänä marraskuuta 2019 Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä tehdyn sopimuksen Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä. 
Helsingissä 28.11.2019 
Pääministeri
Antti
Rinne
Opetusministeri
Li
Andersson
Sopimusteksti
SUOMEN, NORJAN JA RUOTSIN VÄLINEN POHJOISKALOTIN KOULUTUSSÄÄTIÖTÄ KOSKEVA SOPIMUS
Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitukset, jotka vuonna 1990 sopivat ”Pohjoiskalotin koulutussäätiön” perustamisesta, ovat sopineet seuraavasta: 
1 artikla – TEHTÄVÄ 
Pohjoiskalotin koulutussäätiön tehtävänä on järjestää ja kehittää koulutusta ensisijaisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisimpien osien (jäljempänä kalottialue) työmarkkinoiden tarpeisiin. Säätiö voi myös myydä koulutustoimintaan liittyviä palveluita ja tuotteita. 
Koulutustoiminta on järjestettävä kustannustehokkaasti ottamalla huomioon asianomaisten maiden ja ennen kaikkea kalottialueen tarpeet sekä opiskelijoiden tiedontarpeet, jotta he voivat saada työtä ja säilyttää työpaikkansa. Koulutustarjonnan tulee perustua työmarkkinoiden tarpeita koskeviin kyseisistä maista kerättyihin työmarkkina-analyyseihin ja -ennusteisiin. Säätiön tulee pyrkiä antamaan opiskelijoille sellainen ammattipätevyys, joka edistää Pohjoismaiden työmarkkinoiden välistä liikkuvuutta. Tällä pyritään muun muassa lisäämään pohjoismaista osaamista ja kilpailukykyä. 
Säätiön tulee osana koulutustoimintaansa voida tarjota validointitoimia kuten opiskelijoiden ammattitaidon kartoitusta ja arviointia eri maissa hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti. Säätiön tulisi myös kehittää ja sopeuttaa validointitoimintaa sellaisille opiskelijoille, joilla on Pohjoismaiden ulkopuolella hankittu ammatti tai koulutuspätevyys, ja näin lisätä kyseisen ryhmän mahdollisuuksia päästä pohjoismaisille työmarkkinoille. 
Koulutustoiminta on järjestettävä ottamalla huomioon eri ryhmien tarpeet siten, ettei siinä esiinny loukkaavaa kohtelua, syrjintää eikä häirintää. Koulutusta on myös tarjottava riittävässä määrin sellaisessa muodossa, että sitä pystyvät seuraamaan joko suomen, norjan, ruotsin tai englannin kielen hallitsevat opiskelijat. Säätiö voi niin aiheelliseksi katsoessaan myös järjestää yhdistettyä koulutusta siten, että opiskelija osallistuu toisen tahon järjestämään maahanmuuttajille suunnattuun kielikoulutukseen. Säätiön olisi pyrittävä suunnittelemaan koulutukset siten, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille, sekä tekemään niistä kaikista houkutteleva vaihtoehto molemmille sukupuolille. On tärkeää, että säätiö pystyy tarjoamaan tarvittavaa osaamista voidakseen vastata opiskelijoiden koulutuksen ja tuen tarpeeseen. 
2 artikla – YHTEISTYÖ 
Pystyäkseen vastaamaan työmarkkinoiden tuleviin tarpeisiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja kehittääkseen osaltaan pohjoismaista yhteistyötä säätiön tulee olla aktiivisesti ja järjestelmällisesti yhteydessä elinkeinoelämään, kuntiin, muihin koulutuksen tarjoajiin ja viranomaisiin kuten kansallisiin työvoimaviranomaisiin ja muihin ensisijaisesti kalottialueella toimiviin tahoihin. 
Säätiön tulee osallistua erilaisiin kansallisiin, pohjoismaisiin ja EU:ssa tapahtuviin yhteistyömuotoihin. Osallistumisella olisi pyrittävä siihen, että säätiö voisi kolmikansallisesta koulutustoiminnasta saamillaan tiedoilla myötävaikuttaa säätiön toimintaan ja hankkia kokemuksia, joiden avulla toimintaa voidaan kehittää edelleen. Näin säätiö voi osaltaan edistää kohtaantotyötä ja vahvistaa asianomaisten työmarkkinoiden sopeutumiskykyä. 
Säätiön on laatimassaan suunnitelmassa kerrottava, millä tavalla se tekee strategista yhteistyötä elinkeinoelämän, kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Suunnitelmassa tulisi myös ilmoittaa, miten tämä työ on tarkoitus järjestää ja tehdä säätiön sisällä. Säätiön tulee toimintakertomuksessaan antaa selvitys siitä, mitä pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseksi on tehty, mihin eri yhteistyöhankkeisiin säätiö on osallistunut ja mitä tuloksia niistä on saatu. 
3 artikla – TAVOITTEET JA SEURANTA 
Säätiön tulee asettaa selkeät ja mitattavat tavoitteet toiminnalleen ja varmistaa, että tavoitteiden toteutumista seurataan tyydyttävällä tavalla. Tavoitteet on muotoiltava niin, että toiminnan tulokset voidaan mitata niiden perusteella riittävällä tavalla kriteereillä laatu, kustannustehokkuus ja koulutuksen päättymisen jälkeinen työllisyysaste. Tavoitteiden tulee olla tunnettuja ja vahvistettuja säätiössä ja säätiön sidosryhmien keskuudessa. 
Tavoitteet on mahdollisuuksien mukaan muotoiltava niin, että 12 artiklan mukaista arviointia suoritettaessa koulutuksen tuloksia voidaan kyseisen maan työmarkkina- tai koulutusasioista vastaavan ministeriön tuella verrata tyydyttävällä tavalla muihin asianomaisten maiden vertailukelpoisiin koulutuksiin. Koulutuksia muihin koulutuksiin vertailtaessa tulee myös ottaa huomioon kolmikansallisen suuntautumisen mahdollisesti tuoma lisäarvo. 
On kunkin maan päätettävissä, miten opiskelijoiden seuranta tapahtuu koulutuksen päätyttyä. Säätiön tulee yhteistyössä seurannasta vastaavien tahojen kanssa osaltaan parantaa seurannan tietopohjaa. 
Säätiön tulee laatia suunnitelma, joka perustuu säätiön markkinoista ja toimeksiannoista laadittuun analyysin sekä kytketään toiminnalle asetettaviin tavoitteisiin. 
4 artikla – MAIDEN SÄÄTIÖLLE MYÖNTÄMÄ RAHOITUS 
Norja ja Ruotsi tekevät ennen kunkin toimintavuoden alkua säätiön kanssa sopimuksen, jossa ne sitoutuvat ostamaan tietyn määrän koulutuspaikkoja kyseiseksi budjettivuodeksi. Koulutuspaikkojen osto on tehtävä hintaan, josta neuvoteltaessa otetaan huomioon muun muassa kustannus- ja tuottavuuskehitys sekä säätiön mahdollisten kehittämistehtävien kulut. Norja ja Ruotsi ovat velvollisia maksamaan säätiölle kuukausittain yhden kahdestoistaosan kyseiselle vuodelle sovittujen koulutuspaikkojen koko vuoden hinnasta. 
Mikäli tarjous on hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyinen ja kunkin maan parlamentti osoittaa tarkoitukseen tarvittavat varat, Norja ostaa sopimuskaudella vuosittain 60 ja Ruotsi 145 koulutuspaikkaa. 
Suomi myöntää hakemuksesta määrärahan ammatillisiin koulutuksiin kuten työvoimakoulutukseen ja validointitoimiin. Mikäli hakemus hyväksytään ja Suomen eduskunta osoittaa tarvittavat varat, Suomi rahoittaa vuosittain sopimuskaudella vastaavasti noin 80 koulutuspaikkaa. Suomi on velvollinen maksamaan säätiölle kuukausittain yhden kahdestoistaosan kyseiselle vuodelle sovittujen koulutuspaikkojen koko vuoden hinnasta. 
Koulutuspaikalla tarkoitetaan tässä sekä ammatillisia koulutuksia että validointitoimia. Maat voivat tarvittaessa ostaa lisää koulutuspaikkoja. 
5 artikla – HALLITUS. 
Säätiön hallitukseen kuuluu kaksi jäsentä kustakin maasta, Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. Kullekin jäsenelle nimitetään varajäsen. Jäsenet ja varajäsenet nimittää ja eron myöntää asianomaisen maan hallitus tai vastuullinen ministeriö. Toimikausi on kaksi vuotta. On pyrittävä siihen, että hallituksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on eri kansalaisuus. 
6 artikla – JOHTAJA 
Säätiön johtaja palkataan nelivuotiskaudeksi, mutta toimikautta voidaan erikseen neuvottelemalla pidentää enintään neljällä vuodella. Uutta johtajaa palkattaessa rekrytoinnin tulee perustua osaamiseen, mutta tehtävään on pyrittävä valitsemaan sellainen henkilö, joka on jonkin muun sopimusmaan kansalainen kuin viran edellinen haltija. Säätiön johtajan kanssa tehtävässä työsopimuksessa tulee olla molemminpuolinen neljän kuukauden irtisanomisaika. 
Johtohenkilöstöä, kouluttajia ja muuta henkilöstöä säätiön palvelukseen otettaessa tulisi Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä pyrkiä noudattamaan jakaumaa, joka vastaa näiden maiden opiskelijoiden tähän sopimukseen perustuvaa määrää. 
7 artikla – RAHOITUS 
Säätiön toiminta rahoitetaan pääasiassa koulutustoiminnasta ja toimeksiannoista saaduilla tuloilla. Säätiön tavoitteena ei ole voiton tuottaminen. Syntyvä ylijäämä voidaan käyttää seuraavien toimintavuosien mahdollisen alijäämän kattamiseen tai palauttaa muulla tavalla säätiön toimintaan. 
8 artikla – RUOTSIN VALTION VASTUU 
Ruotsin valtio sitoutuu tällä sopimuksella tukemaan sopimuskaudella säätiön toimintaa vuotuisella kolmen miljoonan Ruotsin kruunun suuruisella määrärahalla. Varoja voidaan käyttää ainoastaan artiklan 12 mukaiseen toiminnan kehittämiseen ja seurantaan.  
Kysymystä siitä, jatkaako Ruotsi tämän jälkeen tuen maksamista, on käsiteltävä ennen seuraavaa sopimuskautta suoritettavan toiminnan seurannan yhteydessä. 
Ruotsin valtio sitoutuu lisäksi tällä sopimuksella osallistumaan säätiön toimintaan liittyviin kustannuksiin sopimuskaudella vuosittain vahvistamansa summan suuruisella lisämäärärahalla. Varoja voidaan ainoastaan käyttää kompensoimaan niitä lisäkustannuksia, joita Ruotsin koulutuspalvelujen arvonlisäverollisuudesta arvioidaan aiheutuvan Suomelle ja Norjalle. 
9 artikla – ASUMINEN YM. 
Ruotsi ja Norja sitoutuvat ennen kunkin toimintavuoden alkua tekemään säätiön kanssa sopimuksen, jonka mukaan ne maksavat omien opiskelijoittensa käyttöön varattujen asuntojen vuokrat edellyttäen, että hinnasta ja laadusta käydään neuvotteluja ja tarkoitukseen osoitetaan tarvittavat budjettivarat. Ruotsin ja Norjan on etukäteen kuukausittain/neljännesvuosittain maksettava säätiölle sovitut asumiskustannukset. 
Suomi myöntää asumiseen kohdistetun määrärahan hakemuksen perusteella. Suomen on kuukausittain/neljännesvuosittain maksettava säätiölle sovitut asumiskustannukset. 
10 artikla – AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN JA VALIDOINTITOIMIIN OSALLISTUVILLE MAKSETTAVA KORVAUS 
Kansalliset viranomaiset valitsevat opiskelijat säätiön järjestämään ammatilliseen koulutukseen ja validointitoimiin. Opiskelijoille maksettavat korvaukset ja etuudet ilmenevät kansallisista säädöksistä. Avustukset maksaa kullekin opiskelijalle kotimaan viranomainen. 
11 artikla – MYYNTI 
Mikäli palveluiden ja tuotteiden myynti muille kuin 1 artiklassa tarkoitetuille toimeksiantajille on huomattavaa, tämä liiketaloudellinen toiminta voidaan sijoittaa säätiön kokonaan omistamaan osakeyhtiöön. Näin luodaan selkeämmät edellytykset kilpailuttamisen piiriin kuuluvalle säätiön toiminnalle. 
12 artikla – TOIMINNAN ARVIOINTI 
Työvoima- tai koulutuskysymyksistä vastaavat ministeriöt seuraavat ja arvioivat joka neljäs vuosi säätiön toimintaa ja sopimuksen mahdollista tarkistamistarvetta. Arviointiasiakirjat on toimitettava maiden työvoima- tai koulutuskysymyksistä vastaaviin ministeriöihin viimeistään 31. tammikuuta 2023. Arviointia koskevan aloitteen tekevät sopimusvaltiot vuorotellen. Vuonna 2023 on Ruotsin, sen jälkeen Suomen ja sitten Norjan vuoro. Arviointi rahoitetaan säätiön määrärahoilla. Uutta sopimusta koskevat neuvottelut on käynnistettävä vuoden 2023 tammikuussa. 
13 artikla – SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 
Tämä sopimus tulee Norjan ja Ruotsin osalta voimaan 1. päivänä tammikuuta 2020. Suomen osalta se tulee voimaan kolmenkymmenen (30) päivän kuluttua siitä, kun Suomi on ilmoittanut Ruotsin ulkoasiainministeriölle sopimuksen hyväksymisestä, kuitenkin aikaisintaan 1. päivänä tammikuuta 2020. Sopimus on voimassa 31. päivään joulukuuta 2023 asti, ellei jokin osapuoli irtisano sopimusta sitä ennen. 
Tällä sopimuksella kumotaan 19. päivänä lokakuuta 2015 tehty Suomen, Ruotsin ja Norjan välinen sopimus Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä. 
14 artikla – IRTISANOMINEN 
Jos jokin osapuoli irtisanoo sopimuksen, se lakkaa olemasta voimassa vuoden kuluttua siitä päivästä, jona Ruotsin ulkoasiainministeriö on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen. Työvoima- tai koulutuskysymyksistä vastaavien ministereiden on irtisanomisen tapahduttua tehtävä aloite säätiön toiminnan jatkamista koskevista neuvotteluista. 
15 artikla – DOKUMENTOINTI 
Tämän sopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Ruotsin ulkoasiainministeriöön, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetut jäljennökset muille osapuolille. 
Tämän vakuudeksi valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen. 
Tehty Tukholmassa 25. päivänä marraskuuta 2019, yhtenä suomen-, norjan- ja ruotsinkielisenä kappaleena, jotka kaikki ovat yhtä todistusvoimaiset. 
Viimeksi julkaistu 28.11.2019 13.50