1  Tausta

Euroopan komissio antoi 20.11.2025 lainsäädäntöehdotuksen, jolla muutettaisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta EU/2019/2088 kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (COM(2025) 841 final), jäljempänä SFDR-asetus. SFDR-asetus asettaa rahoitusmarkkinatoimijoille tiedonantovelvollisuuksia kestävyysnäkökulmista erityisesti niiden tarjoamien rahoitustuotteiden osalta. SFDR-asetuksen pääasiallisena tavoitteena on parantaa rahoitusmarkkinatoimijoiden raportointia sijoitusten ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon (jäljempänä ESG) liittyvistä riskeistä ja tavoitteista. Mainitun asetuksen avulla pyritään luomaan läpinäkyvyyttä, torjua viherpesua ja suojella sijoittajia varmistamalla, että rahoitusmarkkinatoimijat esittävät sijoittajille kestävyystekijöitä koskevat tiedot asianmukaisesti. 

Komission arvion mukaan SFDR-asetuksella on ollut suuri vaikutus rahoitusmarkkinoihin ja sen avulla on pystytty hyvin vastaamaan kasvavaan ESG-piirteitä sisältävien rahoitustuotteiden kysyntään Komission ehdotuksen mukaan SFDR-asetuksen artikla 8 ja 9 mukaisesti tietoja julkaisevat rahoitustuotteet kattavat jopa lähes 50 prosenttia EU:ssa hallinnoiduista varoista (AuM, eng. assets under management).. SFDR-asetuksen alkuperäiset tavoitteet saavat komission selvitysten mukaan vielä laajaa tukea. Tietyt mainitun asetuksen säännökset ovat kuitenkin osoittautuneet käytännössä monitulkintaisiksi ja vaikeaselkoisiksi. Ongelmia on ilmennyt muun muassa kestävän rahoituksen lainsäädäntökehyksessä käytettyjen termien epäjohdonmukaisuudessa ja rahoitusmarkkinatoimijoiden hankaluudesta saada tarvitsemaansa luotettavaa ja kattavaa ESG-dataa. SFDR-asetuksen tavoitteet eivät ole toteutuneet toivottavalla tavalla myös siksi, että sen 8 artikla ja 9 artikla, jotka on alun perin tarkoitettu tiedonantovelvollisuussäännöksiksi, on otettu käyttöön näennäisenä luokitusjärjestelmänä tuotteen vastuullisuusasteen ilmaisemisessa. Lisäksi tiettyjen SFDR-asetuksen mukaisten velvollisuuksien täyttäminen on osoittautunut käytännössä työlääksi rahoitusmarkkinaosapuolille ja monimutkaiset tiedonantovelvollisuudet ovat aiheuttaneet näille tarpeettomia kustannuksia. Säädöksen monitulkintaisuus itsessään ja suhteessa muuhun EU:n kestävän rahoituksen sääntelyyn on johtanut siihen, että eri rahoitusmarkkinatoimijoiden kesken sekä myös muissa jäsenvaltioissa on omaksuttu erilaisia tulkintoja velvoitteiden sisällöstä.  

2  Ehdotuksen tavoite

Komission ehdotuksella pyritään korjaamaan SFDR-asetuksen voimaantuloon jälkeen ilmenneitä puutteita, ongelmia ja epäselvyyksiä. Esityksen tavoitteet voidaan karkeasti luokitella kahteen eri kategoriaan. Ensinnäkin ehdotuksella pyritään yksinkertaistamaan ja vähentämään kestävästä rahoituksesta juontuvien tiedonantovelvollisuuksien aiheuttamaa hallinnollista taakkaa ja esityksessä ehdotetaan tiettyjä yksinkertaistuksia tiedonanto- ja raportointivelvollisuuksiin. Komissio pyrkii myös parantamaan lainsäädäntökehyksen käytettävyyttä ja helpottamaan raportointivelvoitteiden täyttämistä.  

Toisekseen ehdotus tavoittelee EU:n kestävän rahoituksen lainsäädäntökokonaisuuden yhdenmukaistamista sekä pyrkii parantamaa sijoittajien mahdollisuuksia ymmärtää ja vertailla kestävyysominaisuuksia sisältäviä rahoitustuotteita. Ehdotus parantaisi rahoitustuotteiden keskinäistä vertailtavuutta sekä torjuisi mahdollista viherpesua parantaen sijoittajansuojaa. Luokitusjärjestelmän auttaisi sijoittajaa arvioimaan sijoituksiaan sellaisiin kohteisiin, joiden ympäristövaikutukset olisivat myönteisiä tai rasittaisivat ympäristöä vähemmän kuin muut sijoitukset. 

3  Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

Yleistä 

Muutosasetuksessa muutettaisiin SFDR-asetusta (artikla 1) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1286/2014 vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskevista avaintietoasiakirjoista, jäljempänä PRIIPS-asetus (artikla 2). Lisäksi ehdotuksessa kumottaisiin komission delegoitu asetus (EU) 2022/1288 (artikla 3).  

SFDR-asetuksen muuttaminen 

Ehdotuksessa lisättäisiin SFDR-asetuksen uudeksi tavoitteeksi kestävyyteen liittyvien tuotteiden luokitusjärjestelmän ja näihin liittyvien läpinäkyvyysvaatimusten luominen. (SFDR-asetuksen 1 artikla)  

Ehdotuksessa SFDR-asetuksen soveltamisalaa esitetään muutettavaksi. Osana yksinkertaistustoimia SFDR-asetuksen soveltamisalasta poistettaisiin rahoitusneuvontaa ja salkunhoitoa koskevat velvoitteet. Esitettyjen muutosten johdosta EU-asetus keskittyisi jatkossa rahoitustuotteiden tuotekehitysvaiheeseen. Näiden lisäksi kestävän sijoituksen määritelmä ehdotetaan poistettavaksi. Kestävän sijoituksen määritelmä tulisi osin korvatuksi esitetyllä luokitusjärjestelmällä, jossa kullakin luokalla on omat kriteeristönsä ja tavoitteensa. (SFDR-asetuksen 2 artikla) 

SFDR-asetuksen 2 artiklaan ehdotetaan myös lisättäväksi uusia määritelmiä. Tällainen olisi kestävyyteen liittyvä rahoitustuote, joka viittaisi SFDR-asetuksen 7, 8 tai 9 artiklan mukaisesti kategorisoituun rahoitustuotteeseen (SFDR-asetuksen 2 artikla uusi 25 kohta). Uusi määritelmä olisi myös vaikutuksia tuottava kestävyyteen liittyvä rahoitustuote, jolla viitataan sellaiseen artikla 7 tai 9 mukaisesti luokiteltuun rahoitustuotteeseen, jonka tavoitteena on ennalta määritellyn, myönteisen ja mitattavissa olevan sosiaalisen tai ympäristöllisen vaikutuksen tuottaminen (SFDR-asetuksen 2 artikla uusi 26 kohta). Muita uusia määritelmiä olisivat julkisen sektorin toimielimen määritelmä (SFDR-asetuksen 2 artikla uusi 27 kohta) ja ympäristötavoitteen määritelmä (SFDR-asetuksen 2 artikla uusi 28 kohta). Ympäristötavoitteet vastaisivat taksonomia-asetuksen 9 artiklassa määriteltyjä tavoitteita, joita ovat ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merivarojen kestävää käyttöä ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemin suojelu ja ennallistaminen. 

SFDR-asetuksessa ehdotetaan tehtäväksi useita sääntelyn yksinkertaistamis- ja selkeytystoimia. Niin kutsuttu ei merkittävää haittaa -periaate (eng. do no significant harm) ja siihen liittyvien teknisten arviointikriteerien laatimista koskeva mandaatti ehdotetaan kumottavaksi (SFDR-asetuksen nykyinen 2 a artikla). SFDR-asetuksen 3 artiklan muokattaisiin vastaamaan SFDR-asetuksen supistettua soveltamisalaa poistamalla viittaukset sijoitusneuvontaan. Esityksessä ehdotetaan, että haitallisten kestävyysvaikutusten avoimuutta yhteisötasolla koskevat velvollisuudet (SFDR-asetuksen nykyinen 4 artikla) ja vaatimukset avoimuuteen kestävyysriskien huomioon ottamisessa palkitsemispolitiikoissa (SFDR-asetuksen nykyinen 5 artikla) kumottaisiin kokonaisuudessaan. Tällä pyritään vähentämään raportoinnista aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. SFDR-asetuksen 6 artiklaa, joka kattaa kaikkia rahoitustuotteita koskevia tiedonantovelvollisuuksia kestävyysriskien huomioon ottamisesta, ehdotetaan muutettavaksi siten, että se vastaa asetuksen supistettua soveltamisalaa.  

Kehikko kattaisi jatkossa myös kestävyyteen liittyvien ennakkotietojen antamisen sellaisista tuotteista, joita ei ole luokiteltu kestävyyteen liittyviksi rahoitustuotteiksi (SFDR-asetuksen uusi 6 a artikla). Tämä olisi mahdollista tiettyjen edellytysten täyttyessä. Kestävyystiedot eivät saisi muodostaa keskeistä osaa rahoitustuotteen ennakkotiedoista, tietoja ei voisi sisällyttää avaintietoesitteeseen, eivätkä ne saisi sisältää uusien kestävyyteen liittyvien luokittelujen mukaista väitettä. Kestävyyteen liittyviä tietoja ei katsottaisi keskeiseksi osaksi, jos ne ovat toissijaisia kyseisen tuotteen muiden ominaisuuksien esittämiseen nähden ja ne rajoittuvat alle 10 prosenttiin rahoitustuotteen sijoitusstrategian kuvauksesta.  

SFDR-asetuksen 7, 8 ja 9 artiklat ehdotetaan uudistettavaksi kokonaisuudessaan. Muutoksen avulla säädettäisiin nykyisen markkinakäytännöksi muodostunut luokitusjärjestelmä osaksi EU:n kestävän rahoituksen sitovaa sääntelyä. Luokitusjärjestelmä pitäisi sisällään kolme luokkaa: siirtymäluokka (artikla 7), ESG-perusluokka (artikla 8) ja kestävyysluokka (artikla 9). Kullekin luokalle määriteltäisiin tarkemmin tavoitteet, kriteerit ja tiedonantovelvollisuudet. 

Ehdotetuista luokista siirtymäluokka olisi uusi. Siirtymäluokan rahoitustuotteessa varoja olisi tarkoitus sijoittaa yritysten, taloudellisten toimintojen tai muiden varojen siirtymää kohti kestävyyttä tai edistävän tällaista siirtymää. Vähintään 70 prosenttia siirtymäluokan tuotteiden varoista tulisi kohdistaa selkään ja mitattavissa olevaan ympäristöön tai sosiaalisiin seikkoihin liittyvään siirtymätavoitteeseen. Tämä tavoite katsottaisiin saavutetuksi sellaisten rahoitustuotteiden osalta, joiden sijoituksista vähintään 15 prosenttia kohdistuu taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin. Poissulkuluettelon perusteella tietyt sijoituskohteet rajataan siirtymäluokan ulkopuolelle. Tällaisia ovat sijoitukset sellaisiin yrityksiin, jotka harjoittavat delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan a, b, c tai d alakohdan mukaisia toimintoja Tällaisia olisivat muun muassa sijoitukset tupakkatuotteiden valmistajiin, ihmisoikeuksia rikkoviin yrityksiin, sekä sellaisiin toimijoihin, jotka saavat vähintään yhden prosentin tuotoistaan kivihiileen tai ruskohiileen liittyvästä toiminnasta. Lisäksi delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 muutoksen jälkeen poissuljettaisiin myös yritykset, jotka osallistuvat tiettyjen kansainvälisillä sopimuksilla kiellettyihin aseisiin liittyvään toimintaan. tai jotka kehittävät uusia fossiilisia hankkeita. Valtiovelan huomioon ottamista sijoitustoiminnassa olisi rajoitettu. Siirtymäluokassa olisi tunnistettava ja julkistettava sijoitusten merkittävimmät kielteiset vaikutukset kestävyyteen sekä toimet niiden lievittämiseksi. Siirtymäluokan tuotteiden osalta säädettäisiin myös tiedonantovelvollisuuksista. Vaikuttavuussijoitukset olisivat myös mahdollisia siirtymäluokan tuotteista.  

SFDR-asetuksen 8 artikla, joka nykyisin kattaa kestävyystekijöitä sijoitusprosessissaan edistävät rahoitustuotteet, määrittäisi jatkossa ESG-perusluokan. Siihen kuuluisivat sellaiset rahoitustuotteet, jotka kestävyysriskien huomioon ottamisen lisäksi käsittävät myös muita kestävyyttä koskevia tekijöitä sijoitusstrategiassaan. Edellytyksenä olisi, että vähintään 70 prosenttia tuotteiden varoista kohdistettaisiin sellaisiin sijoituksiin, jossa otetaan huomioon kestävyyteen liittyviä tekijöitä, jotka olisivat mitattavissa asianmukaisilla indikaattoreilla. Poissulkuluettelo kattaisi tietyt haitalliseksi arvioidut yritykset Tällaisia olisivat muun muassa sijoitukset tupakkatuotteiden valmistajiin, ihmisoikeuksia rikkoviin yrityksiin, sekä sellaisiin toimijoihin, jotka saavat vähintään yhden prosentin tuotoistaan kivihiileen tai ruskohiileen liittyvästä toiminnasta. Lisäksi delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 muutoksen jälkeen poissuljettaisiin myös yritykset, jotka osallistuvat tiettyjen kansainvälisillä sopimuksilla kiellettyihin aseisiin liittyvään toimintaan.. Hyväksyttäviä sijoituksia olisi muun muassa sijoitukset yrityksiin ja tuotteisiin, joiden ESG-luokitus ylittää ESG-luokituksien keskiarvon tai sijoitukset, jotka ylittävät vertailuarvon tietyllä kestävyysindikaattorilla mitattuna. Valtiovelan huomioon ottamista sijoitustoiminnassa olisi osin rajoitettu. Tiedonantovelvollisuuden osalta ESG-perusluokkaan kuuluvista tuotteista olisi kuvatta muun muassa integroidut kestävyyttä koskevat tekijät, strategia, sijoitusten jakauma, käytetyt indikaattorit ja poissulut. 

SFDR-asetuksen 9 artikla, joka nykyisin kattaa vastuullisten tai kestävien sijoitusten tekemistä tavoittelevat rahoitustuotteet, ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan määrittämään kestävyysluokkaan kuuluvat rahoitustuotteet. Sen sisältämät rahoitustuotteet sijoittaisivat kestäviin tai kestävyyttä edistäviin yrityksiin, toimintoihin tai varoihin. Edellytyksenä olisi, että vähintään 70 prosenttia sijoituksista kohdistuu selkeään ja mitattavissa olevaan kestävyyttä koskevaan tavoitteeseen. Tavoite voi olla luonteeltaan ympäristöön tai sosiaalisiin tavoitteisiin liittyvä. Tavoite katsottaisiin saavutetuksi sellaisten rahoitustuotteiden osalta, joiden sijoituksista vähintään 15 prosenttia kohdistuu taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin. Sijoituksista tulisi sulkea pois sijoitukset eräisiin haitallisiksi katsottuihin yrityksiin Poissulkulistalla olisivat mm. yritykset, jotka 1) osallistuvat tupakan viljelyyn tai tuotantoon, yritykset, jotka rikkovat Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloitteen periaatteita tai Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön toimintaohjeita monikansallisille yrityksille, 2) saavat vähintään yhden prosentin tuotoistaan kivihiileen tai ruskohiileen liittyvästä toiminnasta, 3) saavat vähintään kymmenen prosenttia tuotoistaan öljypolttoaineisiin liittyvästä toiminnasta, 4) saavat vähintään 50 prosenttia tuotoistaan kaasumaisiin polttoaineisiin liittyvästä toiminnasta, 5) saavat vähintään 50 prosenttia tuotoistaan sellaisesta sähköntuotannosta, jonka kasvihuonekaasuintensiteetti on yli 100 grammaa CO2-ekv/kWh. Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 muutoksen jälkeen poissuljettaisiin myös yritykset, jotka osallistuvat tiettyjen kansainvälisillä sopimuksilla kiellettyihin aseisiin liittyvään toimintaan. Lisäksi poissulkulistalla olisi sellaiset yritykset, jotka kehittävät uusia hankkeita kivihiilen tai ligniitin etsintään, kaivostoimintaan, louhintaan, jakeluun, jalostukseen tai hyödyntämiseen sähköntuotannossa tai joilla ei ole suunnitelmaa luopua näistä toiminnoista. . Tuotteiden osalta olisi tunnistettava ja julkistettava merkittävimmät kielteiset vaikutukset kestävyyteen sekä toimet niiden lievittämiseksi. Hyväksyttäviä voisivat olla muun muassa taksonomian mukaisia toimintoja tai muita ympäristö- ja sosiaalitavoitteita edistävät sijoitukset. Valtiovelan huomioon ottamista sijoitustoiminnassa olisi rajoitettu. Vaikuttavuussijoitukset olisivat myös mahdollisia kestävyysluokan tuotteista.  

Muutosehdotuksessa otetaan huomioon tilanteet, joissa rahoitustuote yhdistelee artiklan 7, 8 tai 9 mukaisia tuotteita (SFDR-asetuksen uusi 9 a artikla). Tällaisia tuotteita olisi esim. rahastojen rahastot sekä tuotteet, joissa sijoittajalla on mahdollisuus valita monista eri tuotteen alla olevista sijoituksista.  

Artikla 10 ja 11 muutettaisiin ottamaan huomioon luokitusjärjestelmästä johtuneet muutokset tuotteiden läpinäkyvyysvaatimuksiin ja jatkuvaan tiedonantovelvollisuuteen. Lisäksi artikla 10–12 muutettaisiin vastaamaan SFDR-asetuksen muutettavaksi ehdotettua soveltamisalaa.  

Uudessa 12 a artiklassa säädettäisiin datan ja arvioiden käyttämistä. Mahdollisten ulkopuolisten tietopalvelutarjoajien toimittamien tietojen käytön tulisi perustua ennalta määriteltyihin ja dokumentoituihin järjestelyihin. Vastaavasti arvioiden käyttämisen tulisi perustua ennalta määriteltyihin ja dokumentoituihin menetelmiin. Lisäksi asiakkaalle tulisi tämän pyynnöstä antaa tietoja muun muassa käytetystä datasta, sen alkuperästä ja tarjoajasta sekä käytetyistä tietolähteistä.  

Rahoitustuotteiden nimeämistä koskevat vaatimukset otettaisiin osaksi SFDR-asetusta (SFDR-asetuksen 13 artikla). Ainoastaan luokitusjärjestelmän mukaisten rahoitustuotteiden nimissä tai markkinointimateriaaleissa saisi olla kestävyyteen liittyviä väitteitä. Vastaavasti vaikuttavuus-termin (eng. impact) käyttöä rajoitettaisiin.  

Kansallisille valvontaviranomaisille asetettaisiin kielto asettaa lisävaatimuksia tiedonantovelvollisuuksiin tai artiklojen 7, 8 tai 9 mukaisiin kriteereihin (SFDR-asetuksen 14 artikla). Muutosehdotuksessa 14 ja15 artiklan muutettaisiin vastamaan SFDR-asetuksen supistettua soveltamisalaa, eli poistamalla viittaukset rahoitusneuvontaan ja vakuutusedustajiin. Lisäksi kansallisia toimivaltaisia viranomaisia kiellettäisiin asettamasta lisäedellytyksiä luokitusjärjestelmään tai tiettyihin muihin SFDR-asetuksen tiedonantovelvollisuuksiin.  

Säännösmuutoksessa mahdollistettaisiin, että rahoitusmarkkinatoimijat voisivat päättää olla noudattamatta muutosasetuksen säännöksiä luonteeltaan suljettuihin rahoitustuotteisiin, jotka on perustettu ja jaeltu ennen asetuksen voimaantuloa (SFDR-asetuksen 17 artikla). SFDR-asetuksen 17 artikla sisältää myös mahdollisuuden ylläpitää vapaaehtoisia muutosasetuksen vaatimukset ylittäviä kestävyysluokitusjärjestelmiä. Tällaisia voisi olla esimerkiksi kansalliset kestävyysluokitusjärjestelmät.  

Euroopan valvontaviranomaiset saisivat mandaatin antaa raportin luokitusjärjestelmän mukaisten rahoitustuotteiden osalta käyttöön otetuista parhaista käytännöistä (SFDR-asetuksen artikla 18). Rahoitusmarkkinatoimijoille asetettaisiin velvollisuus toimittaa tiettyjä tietoja eurooppalaiseen yhteyspisteeseen (eng. European Single Access Point, ESAP). (SFDR-asetuksen 18 a artikla). 

Uudelleentarkastelulausekkeen kohteeksi ehdotetaan jatkossa luokitusjärjestelmää sekä datan ja arvioiden käyttämistä. Lisäksi uudelleentarkastelun kohteeksi ehdotetaan taksonomian mukaisten toimintojen osuuden suuruuden tarkastelua (SFDR-asetuksen 19 artikla). Lisäksi muutosasetus sisältäisi siirtymäsäännöksiä (SFDR-asetuksen uusi 19 a artikla) ja komissiolle valtuuksia delegoitujen säädösten antamiseen ja hyväksymiseen (19 b ja c artikla). 

Muut muutosasetuksen ehdotukset 

Muutosasetuksen 2 artikla käsittää PRIIPS-asetusta koskevat muutokset.  

PRIIPS-asetuksen avaintietoasiakirjaa koskevia velvoitteita ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen olisi sisällettävä tiedot siitä, sisältääkö PRIIP-tuote muutettavaksi ehdotetun SFDR-asetuksen mukaisia kestävyyteen liittyviä ominaisuuksia, tuotteen mahdollinen SFDR-asetuksen mukainen luokitus sekä kuvaus sen kestävyystavoitteista ja relevanteista indikaattoreista (PRIIPS-asetuksen 8 artikla 3 kohta uusi ca alakohta). Samalla kumottaisiin komission valtuus antaa delegoituja säädöksiä menettelystä, jolla määriteltäisiin, onko PRIIP-tuotteilla erityisiä ympäristöön liittyviä tai yhteiskunnallisia tavoitteita, sillä tämä ilmenisi rahoitustuotteen SFDR-asetuksen mukaisesta luokituksesta (PRIIPS-asetuksen 8 artiklan 4 kohta).  

Muutosasetuksen 3 artiklalla kumottaisiin komission delegoitu asetus (EU) 2022/1288 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2088 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa täsmennetään ”ei merkittävää haittaa” -periaatteeseen liittyvien tietojen sisällön ja esitystavan yksityiskohdat, kestävyysindikaattoreihin ja haitallisiin kestävyysvaikutuksiin liittyvien tietojen sisältö, menetelmät ja esitystapa sekä ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyvien ominaisuuksien ja kestävien sijoitustavoitteiden edistämiseen liittyvien tietojen sisältö ja esitystapa ennen sopimuksen tekemistä annettavissa asiakirjoissa, verkkosivustoilla ja määräaikaiskatsauksissa. Kyseinen delegoitu säädös kumottaisin osana sääntelyn keventämistä.  

Muutosasetuksen 4 artiklassa säädettäisiin muutosasetuksen voimaantulosta.  

4  Ehdotuksen oikeusperusta ja suhde toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin

Oikeusperusta 

Muutosasetuksen oikeusperusta on SFDR-asetuksen tavoin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä SEUT) 114 artikla, jonka nojalla voidaan hyväksyä sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevia toimenpiteitä jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi.  

Muutosasetuksella luotaisiin luokitusjärjestelmä erilaisia kestävyyspiirteitä omaaville rahoitustuotteille. Tällä hetkellä markkinoilla markkinoidaan ja tarjotaan kestäviä sijoituksia viittaamalla SFDR-asetuksen 8 tai 9 artiklaan riippuen tuotteen sisällöstä, vaikka säännökset on alkuperäisesti tarkoitettu kuvastamaan säädettyjä tiedonantovelvoitteita, eikä luokituksia. Epäyhtenäiset markkinakäytännöt ja asetuksen tulkinnat vaikeuttavat sijoittajien mahdollisuutta vertailla sijoitustuotteita ja toimia sisämarkkinalla. Ehdotetut muutokset pyrkivät edistämään toimivia sisämarkkinoita sekä suojelemaan eri rahoitusmarkkinatoimijoiden välistä kilpailua. SEUT 114 artiklaa voidaan pitää perusteltuna oikeusperustana esitetyille toimille.  

Toissijaisuusperiaate  

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (jäljempänä SEU) 5 artiklan 3 kohdan toissijaisuusperiaatteen mukaan EU:n toimia voidaan toteuttaa vain, jos jäsenvaltiot eivät voi yksin saavuttaa asetettuja tavoitteita ja ne voidaan niiden laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. 

Jo alkuperäisen SFDR-asetuksen antamisen yhteydessä tunnistettiin tarve luoda johdonmukainen kehys rahoitustuotteista julkaistaville kestävyyteen liittyville tiedoille. Tavoitteet ovat edelleen keskeisiä ja tärkeitä. Ilman tehokkaita EU-tasoisia toimia SFDR-asetuksen voimaantulon jälkeen tunnistetut ongelmat jatkuisivat, eikä niihin pystyttäisi puuttumaan tehokkaasti, tuloksellisesti ja johdonmukaisesti. Sääntely on tarpeettoman monimutkaista. Lisäksi kestävien rahoitustuotteiden vertailtavuus toteutuisi nykyistä paremmin, jos luokittelut ja käsitteet eivät vaihtelisi jäsenvaltioiden kesken. Tämä lisäisi myös oikeusvarmuutta ja kestävyyspiirteitä omaavien rahoitustuotteiden uskottavuutta ja käyttöönottoa. Täten EU-tasoinen ratkaisu voidaan nähdä toissijaisuusperiaatteen mukaisena.  

Suhteellisuusperiaate 

SEU 5 artiklan 4 kohdan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Oikeasuhtaisuus tarkoittaa lähinnä ylisääntelyn kieltoa, jonka toteutuminen on kytketty toissijaisuusperiaatteeseen. 

Ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa erityisesti SFDR-asetuksen tarkoittamia kestävyyspiirteitä sisältäviä rahoitustuotteita koskevien velvollisuuksien laajuutta. Yksi merkittävimmistä muutoksista olisi luokitusjärjestelmä. Muutoksilla tavoitellaan muun muassa sääntelyn yksinkertaistamista ja hallinnollisen taakan vähentämistä. Samalla pyritään varmistamaan avoimuuden ja sijoittajansuojan toteutuminen. Ehdotus ottaa huomioon olemassa olevat markkinakäytännöt, eikä sen arvioida menevän pidemmälle kuin on välttämätöntä. Ehdotuksen voidaan siten katsoa täyttävän suhteellisuusperiaatteen vaatimukset.  

5  Ehdotuksen vaikutukset

5.1 Vaikutukset Suomen lainsäädäntöön 

Asetukset ovat suoraan velvoittavaa oikeutta eivätkä lähtökohtaisesti edellytä muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Ehdotettavat säännökset koskevat kuitenkin toimijoita, joita säännellään myös kansallisesti. On siten mahdollista, että muun muassa sijoitusrahastolakia (213/2019), lakia vaihtoehtorahastojen hoitajista (162/2014), sijoituspalvelulakia (747/2012), vakuutusyhtiölakia (521/2008) ja lakia Finanssivalvonnasta (878/2008) voidaan tarvittaessa joutua tarkistamaan.  

5.2 Taloudelliset vaikutukset 

Komission ehdottaman muutosasetuksen vaikutuksia on haastavaa arvioida tarkasti, koska SFDR-asetus koskee hyvin moninaista rahoitusmarkkinatoimijoiden joukkoa. Tällaisia ovat muun muassa suomalaiset institutionaaliset sijoittajat, lukuun ottamatta suomalaisia työeläkevakuutusyhtiöitä, ja omaisuudenhoitajat sekä epäsuorasti suomalaiset yritykset. Rahoitusmarkkinatoimijoiden tiedonantovelvollisuudet muuttuisivat esitetyn luokitusjärjestelmän myötä. Tiettyjä tiedonantovelvollisuuksia, kuten eräitä yhteisötason tiedonantovelvoitteita, ehdotetaan supistettavaksi. Laajat tiedonantovelvollisuudet, jotka ovat osin päällekkäisiä muun lainsäädännön kestävyystiedonantovelvollisuuksien kanssa, ovat olleet omiaan lisäämään yhtiöiden hallinnollista taakkaa, joka ehdotuksen myötä poistuisi. Sijoitus- ja vakuutusneuvontaa tarjoavat toimijat ehdotetaan poistettavaksi SFDR-asetuksen soveltamisalasta. Muutos olisi omiaan vähentämään sijoitus- tai rahoitusneuvontaa sekä vakuutusneuvontaa tarjoavien toimijoiden hallinnollista taakkaa.  

Markkinoilla liikkuva ja käytettävä tieto vaikuttaa merkittävästi eri markkinatoimijoihin ja tehtyihin päätöksiin. Markkinatoimijoiden luottamus toisiinsa on yksi tärkeimmistä rahoitusmarkkinoiden toimivuuden edellytyksistä. Toimivammat, yksiselitteisemmät ja selkeämmät tiedonantovelvollisuudet ovat omiaan edistämään luottamusta, joka kasvattaa EU:n rahoitusmarkkinatoimijoiden kilpailukykyä. Yksinkertaistamisella ja muilla muutoksilla tavoiteltavat yhtenäiset säännöt eri jäsenvaltioissa eivät parantaisi ainoastaan rahoitusmarkkinoiden toteutumista, vaan myös sijoittajansuojaa ja olisi kuluttajien etu. Yhtenäiset säännöt tukisivat sijoittajien yhdenvertaista kohtelua eri jäsenmaissa, minkä lisäksi lisääntyvä kilpailu sisämarkkinoilla laskisi mahdollisesti sijoitustuotteiden hintoja. 

Muutosasetuksen julkistamisen yhteydessä komissio on julkaissut vaikutusarvion, jonka mukaan lainsäädäntöehdotus olisi taloudellisin ja vaikuttavin tapa saavuttaa sääntelyn erityistavoitteet ja sillä olisi yleisiä myönteisiä vaikutuksia, kuten viherpesun estäminen ja sisämarkkinoiden toimivuuden parantaminen. Commission Staff Working Document, julkaistu 20.11.2025 (SWD(2025) 838 final). Viherpesun estäminen tehostaisi luultavasti pääomien kohdentumista puhtaisiin ja energiatehokkaisiin investointeihin, mikä taas osaltaan tukisi EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyä, YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemisen lisäksi. Parantunut sijoittajansuoja, joka johtuisi totuudenmukaisemmasta ja helpommin ymmärrettävästä tiedosta, edistäisi osaltaan yksityisten varojen tehokasta kohdentumista kilpailukykyä pitkällä aikavälillä tukeviin investointeihin. Vapaaehtoisuuteen perustuva kestävien rahoitustuotteiden tarjonta voisi myös luoda uusia kaupallisia mahdollisuuksia ja liiketoimintaa rahoitusmarkkinatoimijoille.  

Ehdotuksen kertakustannukset kaikille EU:n yrityksille olisivat 630 miljoonaa euroa, joka vastaa vuositasolla 74 miljoonaa euroa. Komissio laskee vuosittaiset kustannukset olettamalla, että rahoitusmarkkinatoimija maksaa kertakustannukset 10 vuoden lainalla, jonka vuosikorko on 3 prosenttia. Kun huomioidaan juoksevat vuosittaiset säästöt (110 miljoonaa euroa) ja kulut (24 miljoonaa euroa), säästäisivät EU:n yritykset vuosittain 12 miljoonaa euroa. Komission mukaan yhteisötasoisten tiedonantovelvollisuuksien vähentäminen yksinään poistaisi 25 prosenttia nykyisistä kuluista. Toisaalta sääntelymuutokset tulisivat todennäköisesti aiheuttamaan myös kertaluonteisia kuluja rahoitusmarkkinatoimijoille heidän sopeutuessaan muuttuvaan lainsäädäntöön. Ehdotuksen aiheuttamia kustannuksia kuitenkin vähentäisi kolmeen kategoriaan perustuvan luokitusjärjestelmän pohjautuminen osin nykyiseen markkinakäytäntöön ja ESMA:n ohjeistukseen. Ohjeet rahastojen nimistä, joissa käytetään ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) tai kestävyyteen liittyviä termejä, annettu 21.8.2024 (ESMA34-1592494965-657). 

Yhteisötason tiedonantovelvollisuuksien vähentäminen vähentäisi kustannuksia myös sellaisten toimijoiden osalta, jotka ovat asetuksen soveltamisalassa, mutta jotka eivät kansallisesti tarjoa kuluttajille tuotteita ja näin ollen hyödy SFDR-asetuksen luokitusjärjestelmästä, esimerkiksi lisäeläkelaitosten osalta. 

Vuosittaisia 12 miljoonan euron säästöjä suurempi vaikutus syntyisi todennäköisesti sääntelyehdotuksen pitkän aikavälin yleisistä myönteisistä seurauksista, kuten yhtenäisten ja yksinkertaistettujen sääntöjen parantamasta sijoittajansuojasta ja investointien tehokkaammasta kohdentumisesta. Lisäksi luokitusjärjestelmä voi olla omiaan lisäämään rahoitusmarkkinatoimijoiden sijoituksia kotimaisiin ja eurooppalaisiin yhtiöihin, jotka täyttävät kunkin kategorian kestävyystavoitteet. Näiden yleisluonteisempien vaikutusten euromääräinen laskeminen on kuitenkin hankalaa. 

5.3 Vaikutukset viranomaisten toimintaan  

Asetusehdotuksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia kansallisten viranomaisten toimintaan lukuun ottamatta. Ehdotus tulisi vaikuttamaan Finanssivalvontaan, sillä tämä toimii Suomessa SFDR-asetuksessa tarkoitettuna kansallisena toimivaltaisena viranomaisena ja on valvonut asetuksen velvollisuuksien täyttymistä. Finanssivalvonnan valvontavastuun piiri muuttuisi hieman ehdotetun luokittelujärjestelmän myötä. Lisäksi esitetyt muutokset tarkoittavat, että rahoitusmarkkinatoimijoiden tulee muokata ja päivittää tarjoamiensa rahoitustuotteiden nykyisiä tietoja vastaamaan uusia vaadittuja tietovaatimuksia. Tämä tulisi tarkoittamaan myös Finanssivalvonnalle rahoitustuotteiden tietojen uudelleenarviointia, mikä lisäisi hetkellisesti Finanssivalvonnan työmäärää.  

6  Ehdotuksen suhde perustuslakiin sekä perus- ja ihmisoikeuksiin

Valtioneuvosto ei katso ehdotusten olevan ristiriidassa Suomen perustuslain tai Suomea velvoittavien perus- ja ihmisoikeusinstrumenttien kanssa. 

7  Ahvenanmaan toimivalta

Asia kuulu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 5 luvun 27 §:n perusteella valtakunnan lainsäädäntövaltaan.  

8  Ehdotuksen käsittely Euroopan unionin toimielimissä ja muiden jäsenvaltioiden kannat

Lainsäädäntöehdotusten vastuuvaliokunta Euroopan parlamentissa tulee olemaan talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON). Euroopan parlamentti ei ole vielä aloittanut ehdotusten käsittelyä eikä nimennyt esittelijää.  

Ehdotuksen käsittely on aloitettu neuvoston rahoituspalvelutyöryhmässä ensimmäisellä kokouksella 9.12.2025. Muiden jäsenvaltioiden viralliset kannat eivät ole vielä tiedossa.  

9  Ehdotuksen kansallinen käsittely

Komission ehdotukset sekä niistä laadittu muistio on käsitelty EU-asioiden komitean jaoston 10 (rahoituspalvelut ja pääomaliikkeet) sekä jaoston 16 (vakuutuspalvelut) kirjallisessa menettelyssä 5.−14.1.2026.  

10  Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto kannattaa lähtökohtaisesti komission ehdotuksen tavoitteita yksinkertaistaa ja selkeyttää SFDR-asetusta ja vähentää siitä juontuvaa hallinnollista taakkaa. Ehdotus pyrkii myös lisäämään lainsäädäntökehyksen läpinäkyvyyttä, vähentämään harhaanjohtavan tiedon antamista ja vahvistamaan sijoittajansuojaa parantamalla ei-ammattimaisten asiakkaiden kykyä ymmärtää ja vertailla kestävyyspiirteitä sisältäviä rahoitustuotteita. Valtioneuvosto pitää komission ehdotuksia pääosin oikeasuuntaisina näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.  

Valtioneuvosto pitää tärkeänä selkeitä ja johdonmukaisia säännöksiä ja erityisesti kriteeristöä rahoitustuotteiden kestävyystason ja näin oikean luokittelun arvioimiseksi. Tämä olisi myös omiaan tukemaan sijoittajaa tuotteen valinnassa ja vertailussa. Neuvotteluissa olisi pyrittävä varmistamaan, että luokittelu ohjaa riittävästi luokan valintaa, mutta jättää myös tarpeellista tilaa kestävyyspiirteitä sisältävien rahoitustuotteiden tuotekehitykseen. Valtioneuvosto katsoo, että luokitusten kriteerien tulisi mahdollisimman luotettavasti tukea sijoittajia heidän mieltymystensä mukaisten tuotteiden valinnassa. Tämä voisi suosia rahoituksen kanavoitumista suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille, tukea vihreän siirtymän edistymistä ja vähentää viherpesun riskiä. Valtioneuvosto voisi kuitenkin hyväksyä myös komission ehdotuksen mukaisen luokitusjärjestelmän, jos enemmistö jäsenvaltioista on sen kannalla. 

Komission ehdotuksessa jää epäselväksi sijoittajan mahdollisuus varmistua monivalintatuotteissa (eng. multi-option product, MOP) siitä, miten suuri osa sijoittajan itsensä valitsemista monivalintatuotteen sijoituksista täyttää ehdotuksessa tarkoitetun kestävyyteen liittyvän luokittelun kriteerit. Valtioneuvosto katsoo, että neuvotteluissa olisi pyrittävä varmistamaan, että sijoittajille annettava tieto ei MOP-tuotteiden osalta muodostu harhaanjohtavaksi.  

Yleisellä tasolla valtioneuvosto pitää tärkeänä tarpeettoman hallinnollisen taakan keventämistä. Keventäminen tulee kuitenkin toteuttaa oikeasuhtaisesti ja sen tulee perustua luotettaviin arvioihin. Valtioneuvosto pääosin kannattaa yksinkertaistamistoimia liiallisena pidettyjen yhteisö- ja tuotetasoisten tiedonantovelvoitteiden keventämisestä. Lisäksi valtioneuvosto lähtökohtaisesti kannattaa rahoitusneuvojiin (sijoitusneuvojat ja vakuutusedustajat) ja omaisuudenhoitoon liittyvien erillisten velvoitteiden kumoamista. Valtioneuvosto pitää tärkeänä myös lainsäädännön ennakoitavuutta ja oikeusvarmuuden säilymistä. Valtioneuvosto katsoo, että SFDR-asetuksen muutoksien tulisi olla linjassa muun sektorilainsäädännön kanssa.  

Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että jotkin viimeaikaiset kestävyysraportointiin liittyvien yksinkertaistamishankkeiden lainsäädäntömuutokset ovat vähentäneet rahoitusmarkkinatoimijoiden pääsyä kestävyystietoihin. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että kestävyystietojen saatavuuden osalta lopullinen lainsäädäntö on sellainen, jota rahoitusmarkkinatoimijat pystyvät käyttämään hyväkseen ilman, että käsillä olevan ehdotuksen tavoitteista joudutaan tinkimään.  

Jotta SFDR-asetuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämisestä voitaisiin varmistua, valtioneuvosto pitäisi hyödyllisenä, että toimivaltaisella viranomaisella olisi muiden tarvittavien toimivaltuuksien lisäksi myös mahdollisuus seuraamusten määräämiseen. Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, ettei SFDR-asetus tai komission ehdotus sisällä tällaisia seuraamussäännöksiä.  

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että komissiolle delegoitu toimivalta on riittävän tarkkarajaista, oikeasuhtaista, tarkoituksenmukaista ja perusteltua.  

Koska useammat säännösehdotukset tarkoittaisivat muutoksia rahoitusmarkkinatoimijoiden toimintaan ja sen järjestämiseen, valtioneuvosto korostaa riittävän pituisen siirtymäajan tärkeyttä. Mahdollisia SFDR-asetuksesta johtuvia muutoksia muihin säädöksiin ja ehdotuksesta mahdollisesti juontuvia uusia alemman tasoisia säädöksiä tulisi ryhtyä soveltamaan samanaikaisesti hallinnollisen taakan hallitsemiseksi.