Hallituksen koronastrategia perustuu "testaa, jäljitä, eristä ja hoida" -periaatteeseen, jolla pyritään estämään viruksen leviäminen Suomessa. Koronastrategian toteutumisen ja viruksen leviämisen kannalta koronarokote on tärkeässä asemassa, jotta taudista päästään eroon, yhteiskunnan rajoitukset saadaan purettua, elämä normalisoitumaan ja talous elpymään. Suomessa ensimmäiset koronarokotukset annettiin 27. joulukuuta 2020. Rokotukset ovat lähteneet hitaasti liikkeelle samalla kun EU on jäämässä jalkoihin rokotteiden kilpajahdissa.
Tähän mennessä olemme saaneet huomattavasti vähemmän rokotteita kuin mitä oli sovittu. Suomeen on tullut rokotteita noin 100 000, ja EU:ssa on annettu myyntilupa vain kahdelle rokotteelle. Suomi ei ole tehnyt hankintoja itse, vaan kaikkien rokotteiden on tarkoitus tulla EU-yhteishankinnan kautta. Markkinoille tarvitaan pikaisesti muitakin rokotteita, jotta rokotetta saadaan enemmän markkinoille jaettavaksi ihmisille ja taudin nujertamiseen.
Suomessa on yli 16-vuotiaita rokotettavia 4,5 miljoonaa. Suomeen odotetaan kesään mennessä 5—7 miljoonaa annosta rokotteita. Nämä annokset tulevat riittämään vain puolelle rokotettavista, sillä nyt saatavilla olevaa rokotetta tarvitaan kaksi annosta yhtä rokotettavaa kohden. Suomen rokotetilanne on huolestuttava. Meillä ei ole lainkaan omaa rokotetuotantoa ja olemme täysin riippuvaisia EU-hankinnoista. Tulevaisuuden terveysturvallisuuden kannalta tuotantoteknologian ja osaamisen varmistaminen on äärimmäisen tärkeää. Vain tukemalla korkeatasoista tiedettä ja tutkimusta pystymme vastaamaan aikamme isoihin haasteisiin.
Suomen tutkimusosaaminen on kansainvälisesti huipputasoa, ja täällä on hyvät edellytykset tutkimukselle ja uusien tuotteiden kehitykselle. Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoissa tehdään jo nyt huipputason tutkimusta ja innovaatioita. Suomessa on tällä hetkellä kehitteillä kaksi pitkälle edennyttä koronarokotetta. Toinen rokotteista on nenäsumuterokote, joka on edennyt eläinkoevaiheeseen, ja siitä on alustavasti hyviä tuloksia. Virologian professori Kalle Saksela on kehittänyt yhdessä akatemiaprofessorien Seppo Ylä-Herttualan ja Kari Alatalon kanssa nenään annettavaa koronavirusrokotetta viime keväästä lähtien. Sen valmistuksessa hyödynnetään Suomessa kehitettyä geeninsiirtoteknologiaa, jota on kehitelty alun perin syöpärokotteita varten. Rokotteen on todettu antavan huomattavasti tehokkaamman suojan koronavirukselta kuin perinteiset lihakseen pistettävät rokotteet. Tämän suomalaisrokotteen valtti on, että rokoteannosten tuottamiseen käytettävä menetelmä on verrattain edullinen ja valmistus onnistuu Suomessa. Tampereella rokotetutkimuskeskuksessa puolestaan kehitetään proteiinipohjaista rokotetta, joten osaamista Suomesta löytyy.
Rokotetutkimuksen jatkon turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää, ettemme menetä näitä huippuosaajia ja tutkimusyksikköjä ulkomaille. Hallituksen olisi järkevää tukea Suomen omaa rokotetutkimusta ja kehitystä. Suomalaisella rokotetutkimuksella on arvostettu ja vankka taustansa ja Suomen asemaa korkeatasoisena rokotteiden tutkimusmaana ei kannata menettää. Suomalainen tutkimus ja kehitys on myös tärkeää, jotta tulevaisuudessa voidaan nopeasti vastata terveyspandemioihin omalla tuotannolla. Aivan kuten tärkeimmät puolustusvälineet on tilattava hyvissä ajoin, myös rokotetutkimuksen tukeminen ja oman rokotetuotannon käynnistäminen on investointi kansalliseen terveysturvaamme tulevia pandemioita vastaan. Suomen huoltovarmuuteen liittyen oma rokotetuotanto on oleellisessa asemassa uusia terveysuhkia ajatellen. Ilman omaa tuotantoa olemme jatkossakin riippuvaisia muista maista ja sieltä saatavista hankinnoista.
Vahva kansallinen rokotetutkimus- ja kehitystoiminta on sijoitus tulevaisuuteen. Suomen yliopistoissa on tehty huipputyötä bio- ja lääkealalla. Kuopiosta löytyisi myös soveltuvat tilat, osaaminen ja laitteisto rokotteiden tuottamiseen. Kansainvälinen huippuosaaminen on osattava myös kaupallistaa ja tuottaa Suomelle huoltovarmuuden lisäksi myös työpaikkoja sekä houkutella uusia yrityksiä ja tutkijoita Suomeen ja edistämään myös Suomea hyödyttäviä innovaatioita.
Kun tulevien rokotetoimitusten aikataulusta ja määristä ei ole varmuutta, olisi järkevää selvittää myös rokotelisenssin hankkimista Suomeen, jolloin rokotetta voitaisiin alkaa valmistaa täällä. Tämä olisi myös hyvä lisäapu jo sovittuihin EU-hankintoihin, ja toisi lisävarmuutta sekä lisäisi luottamusta tulevaan.
Kun tulevaisuudessa Suomeen tulee uusia rokotteelle reagoimattomia pandemioita, kuten esimerkiksi nykyisen koronaviruksen muunnoksia tai herkästi ihmisten välillä tarttuva lintuinfluenssaepidemia, olisimme silloin oleellisesti paremmassa tilanteessa ja varautuneempia rokotteiden saatavuudessa, jos rokotetutkimus säilyy Suomessa ja rokotetuotantoa olisi myös täällä. Suomi ei tule pärjäämään nykyisellä strategialla pienenä maana kansainvälisessä rokotejahdissa, jos oma huoltovarmuus ei ole kunnossa.
Suomessa valmistettujen rokotteiden myötä saatavilla oleva teknologia, osaaminen ja teollinen valmius auttavat Suomea merkittävästi varautumaan tuleviin pandemioihin. Tautitaakan pienentämisen ja riittävän nopean rokotesuojan kehittymisen kannalta rokotteita on saatava väestölle riittävästi ja nykyistä huomattavasti suuremmalla rokotustahdilla. Rokotekattavuus on saatava nopeasti huippunsa, jotta väestölle saadaan suojaa yleisvaarallista tartuntatautia vastaan eikä mutaatioiden kehittymiseen anneta aikaa. Kun rokote on todettu turvalliseksi käyttää ja se on saanut myyntiluvan, pitäisi rokote saada välittömästi jakoon suurilla määrillä ja etukäteen huolellisesti tehdyllä rokotesuunnitelmalla. Mitä nopeammin väestö saadaan rokotettua, sitä pienemmiksi jäävät pandemian aiheuttamat vauriot sekä terveydelle että taloudelle.