Pääministeri Rinteen hallitus on sitoutunut luomaan Islannin mallista suomalaisen toteutuksen. Hallitus varaa budjettiehdotuksessaan tämän toteuttamiseen viisi miljoonaa euroa vuodelle 2020.  

Harrastaminen on tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä. Mielekkäällä vapaa-ajantoiminnalla on myös oppimistuloksia parantavia vaikutuksia. Harrastaminen lisää yhteenkuuluvuutta ja voi parhaimmillaan vahvistaa lapsen ja nuoren itsetuntoa. Tutkimusten valossa näyttää, että harrastaminen on yleistä ja kasvussa. Heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa harrastamiseen. Tutkimusten mukaan joka kolmas nuori on jättänyt harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen takia. Tämä suunta on käännettävä.  

Harrastustoiminnan kehittämisessä keskeistä on lasten ja nuorten kuuleminen. He ovat parhaita asiantuntijoita siinä, millaista harrastetoimintaa he haluaisivat. Islannin mallissa ideanahan juuri on, että raha seuraa harrastajaa.  

Viime vaalikaudella OKM:n työryhmä esitti Harrasta koulussa -ohjelman lanseeraamista, minkä lisäksi esitettiin harrasteseteliä pilotoimalla harrastesetelimallia. Ohjelmalla madallettaisiin kynnystä hakeutua mielenkiintoisiin ja jopa uusien lajien pariin. Koulupäivän jälkeen tapahtuvalla harrastustoiminnalla voidaan myös lisätä lasten ja perheiden yhdessäoloa, kun aikaa ei mene siirtymisiin eri harrastuksista toisiin.  

Valtakunnan tasolla huomiota tulisi kiinnittää erityisesti koordinointiin sekä avustuskäytäntöihin. Valtio tukee harrastustoimintaa niin valtionosuuksina kuin erilaisina alustoina. Olisikin tärkeää koota erilaiset harrastustoiminnan avustukset selkeiksi kokonaisuuksiksi. Tällöin myös kunnat voisivat entistä paremmin suunnitella harratusvalikoimansa kirjoa. Avustuksia jaettaessa huomioon voitaisiin myös ottaa entistä vahvemmin erilaiset sosioekonomiset perusteet.