ARA toimeenpanee valtion asuntopolitiikkaa, jonka tavoitteena on kestävä ja kohtuuhintainen asuminen. ARA:n asuntotuotanto käsittää noin 9 000 asuntoa vuodessa. Ara-tuotannon rakennuttajilla ja sosiaalisella asuntorakentamisella on mennyt viime vuosina hyvin. Viime vuonna uskottiin vielä vahvaan kasvuun.  

Venäjän aloitettua sodan Ukrainaa vastaan sen vaikutukset ovat näkyneet suomalaisessa raken-nusteollisuudessa. Rakennusala on kärsinyt muun muassa komponentti- ja teräspulasta, koska niitä ei saada tällä hetkellä Venäjältä tai Ukrainasta. Myös esimerkiksi teräksen saatavuusongelmat ovat venyttäneet rakentamisen aikatauluja. Yksi merkittävä kustannuksia lisäävä tekijä on ollut polttoaineiden hinnan huomattava kallistuminen. Nämä ovat nostaneet huomattavalla tavalla rakennusmateriaalien hintoja, mikä näkyy rakennuskustannusten nousuna. Useita hankkeita on siirretty eteenpäin odottamaan parempia aikoja, ja uudisasuntotuotanto on vähentynyt jo 20 prosenttia. 

Keväällä 2022 ARA toi mahdollisuuden hankkeiden urakkatarjouksien sitomisesta indeksiin huomioiden rakentajien esittämät huolet kustannustason nousun aiheuttamista seurauksista rakennushankkeiden toteuttamiseen. Indeksi voi nostaa tai laskea lopullisia rakennuskustannuksia. ARA huomioi kustannusmuutokset lopullisen hinnan yhteydessä, kun työ on valmis ja vastaanotettu.  

Ongelman ydin on edelleen se, että kohonneiden kustannusten vuoksi hankkeet eivät mene läpi. Indeksien huomioon ottaminen ei tilannetta ratkaise, jos ei päästä edes aloittamaan hankkeita. Jatkuessaan tämä tilanne ajaa suomalaisen rakennusteollisuuden kriisiin, jos rakennushankkeita ei saada liikkeelle. Edessä voi olla rakennusalan yritysten konkurssiaalto ja sen myötä työttömyys.  

Heikompiosaisille suunnatun ARA-asuntotuotannon pysähtymisellä on kauaskantoiset seuraukset, ja se lisää asunnottomuutta ja turvattomuutta sekä lisää sosiaalisia ongelmia.