Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Elämme syvenevän ympäristökriisin aikakautta. Ilmaston lämpeneminen, lajikato ja massasukupuutot, jäteongelma sekä keskeisten luonnonvarojen loppuminen lähivuosikymmeninä ovat saman juuriongelman eri puolia. Talousmallimme perustuu jatkuvaan lisääntyvään luonnon raaka-aineiden etsimiseen ja käyttöönottoon.
Todellisuudessa elämme rajallisten luonnonvarojen rajallisella planeetalla, ja talousmallimme sekä hyvinvointimme ovat näistä riippuvaisia, halusimme tai emme. Tästä syystä meidän on mitä pikimmiten siirryttävä laajasti kiertotalousajatteluun. Siinä materiaalit kiertävät mahdollisimman pitkään, ja neitseellisten raaka-aineiden tarve ja niiden erittäin energiaintensiivinen luonnosta ekstraktoiminen vähenevät minimiin.
Energian kulutuksen kasvu pitää saada taittumaan globaalisti. Ilmaston lämpeneminen johtuu kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöttömiä polttoaineita ei ole, joten väistämättä kaikista tärkein päästövähennyskeino on energiankulutuksen vähentäminen ja energian säästäminen.
Esimerkiksi alumiinin kierrätyksessä kuluu 5 prosenttia siitä energiamäärästä, jota alumiinin valmistaminen neitseellisestä bauksiitista vaatii.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: